Saadannita Maala’linanni Dhagge
- Cea dishumaadhanno
- Gooxaamu horontanni digoxanno; shonbu dinonsa; soqqamaanchu gooxaanchi 7 diri geeshsha lubbotenni keeshshara dandaanno. Nugusu kayinni 15 diri geeshshsa keeshshanno.
- Jawu qulxu`michi (shaarki) didhiwamanno. Ayi dhibbino, kaansereno diamaddannosi.
- Jwiidihu waajju qulxu`michi (sharki) sasu agani ale itkkinni ha`ra dandaanno.
- Qonqa`na hudetenni reyita geeshsha mitte lamala ikkate goowasi murrirame lubotenni keeshsha dandaanno.
- Harrichu ille ofollasi mitte hige shoolenta lekkasi la”ara dandiisisannosi.
- Dolfine way giddo 24 km xeertinye mitte huuro nookkiha shotu garinni macciishsha dandaanno
- Billaachu mitore la”ataannohu badhiidi lekkasinniti.
- Diishshote onte ille noonsa.
- Yemakku hudi`riro umisi farro itanno.
- “Blue Whale” yinanni qulxu`michi kalqete noo saada giddo ayii garinni jawu isooti. Kee`millinsa bikka leellishate haammatu daanichi “Blue Whale” yinanni qulxu`michi arrawinni ajjanno.
- “Jeliyii Fiishi” yinanni qulxu`michi sirchi xibbunni 95% bisisi kifile waaho.
- Labbaawu biinnichi diqassanno; meyaa biinnicho callate qassannoti. 47 idditanno hinko noose.
- Dubbu yemahi rahe qalama dandaanno. 18 agani giddo calla lamu yemakki 1 miliyoone yemahe fiixa kalqiranno.
- Mittu diishshichi mitto maankiyu geeshshi malawo qixxeessate 4 kumi ali daraaro illa noosi.
- Qereqe`ne sasu dirira goxa dandiitanno.
- Daanichu sase mayle xeertinyira noo waa su`niissira dandaanno.
- Diru dirunkunni 1/3kiha ikkannohu kalqete intanno gidi waaggetenni ba”anno.
Fayyimmate Giddo Noo Halaale
- Mittu haaru manchi mittu minira eanno woyte 37 miliyoone baakteriyubba ledosi e`anno.
- Albu aana noo dananchi ayii gogi aana noo dananchi aleenni lophanno.
- Manchu beetti dananchi mereerimisi 3-7 diri geeshshaati.
- Wodanu 9 m xeertinyinni mundee alba qole fincara dandiisissanno xiiwo kalaqanno.
- Mittu mittu manchi arrawi harumi angate harumi gede baxxinoho.
- Kalqete deerrinni baca gede afamanno mundeete dani “o”ti.
- Seennu labballunni roorenka mannu foole bada dandiitanno.
- Mannimmanke giddo lowo gede kaajjadu bisi arrawonkeeti.
- Addintanni bisinke giddo kakkachu bisi baqqaallu miqichooti.
- Mundee dhaaddotenni afi`ra dandaannokkihu bisinke kifile illenke koorniyaati. Kooriniyu oksijiine shiqqo dhaaddotenni diillallotewiinni afi`ranno.
- Sanonke diilallo ibbishi`neemmonna qiissi`neemmo uduunnichonkeeti. Qiiddino diilallo iibbishshanno; Iibitino diilallo qiissitanno.
Dhaggeefantanni Halaale
Hincilaallo ganye laayrannohu ayit?
Mayaatenna labbaaahu giddo hincilaallo ganye layrannohu ayiti? Yine xa`miniro, meyaa beettooti yitine dawaro qoltinara dandiitinanni. Kayinnilla sodhinoonni. Mitte Stokihoolim Siwidinete Saaykoloojete fullahaanonninna xiinxallote gaamonni assinoonni xiinxalloleellshanno gara ikkiro, tenne harinsho buuxate mitto hala`ladu dikkote hari giddo jawa hincilaallo sutte maaxamino kaameerinni xiinxallo assitu. Tenne xiinxallote wo`naalshinni afamino guma kaima assine buunxanni yannara mitto barra 413 seenninna meenti umu dananchinsa billalinokki gede laayre tenne hincilaallo horoonsi`rinoha ikkanna, 778 labballu qolte uminsa albanna uurrinshansa la`anninna geeqqanni leeltino. Itophiyu gobbarana hiikku hincilaallo ganye layranno meyaatenna labballu giddo? Ki`nera agureemmo.
Bue; Sindeqi maxaafichonni.
Konne halaale affinoonni?
- Ameeriku Pirezidaantooti giddo lowo gede kee`minohu woy du`mu Wiiliyaam Hawaarde ikkanna, mitte yannara Wayt Hawusete biso hayishshi`nanni gandi giddo e”e fula hoogeenna mannu kaa`lonni fulara dandiino. Konni gedensaanni, umsira ikkannoha biso hayishshi`nanni ganda loonsoonnisi.
- Kalqete shiima saate adhino ola harnsoonnihu Woxawaaje aganira 1896 Aropu kiironni Biritaaniyahonna Zaanzibaarete mereero assinoonni ola ikkanna, 38 xiqeessa calla keeshshino.
- Haammatu afiinni tireenna kalqete riikeerde amaddino filme Qullaawu maxaafi giddo Luqaasi wongeelera noo qaale kaima assine loonsoonniti Yesuusi Kirstoosi Filme, 11,112 ali kalqete afiinni tirre leellinshoonni.
- Bue:- Addi addi tajubbanni
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Badheessa 1, 2014 M.D
