Mannimmate giddo kalaqamanno qarri, mitiimma, yaaddo hattono buqqeete ruukko bisinke aana macciishantanno woyte leeltanno malaatta no.
Tinino hanqunni, yaddotenni qoleno hasi`noonnire afi`ra hoogatenni dagganno macciishammeeti.
Tini macciishamme bisinkera woy hasattonkera dawaro qolate harinshooti. Bisinke giddo macciishantannoti togoo malaatta mito widoonni gurcho ikkirono danchu midaadino noo. Mite yanna`ra gogi`ya riffi yiino yitano annuwa “Wolawichoho qo`lu kulanno” yitanno. Togo yaa bisinke balaxe xaaddannonke guffa noota shorodhi yaanni kulanno.
Hatenne yannara meesaaneete qorophate, dagganno jaddonni ranke fulate kaa`litanno. Qarrunna mitiimma batidhino yannaranna fooliishsho nookki diro giddoydi yaadonna hanqu haammatu manni aana kalaqamanni no.
Mite yannara kalaqantanno cee`ma (dibbret) yinanniti haammatu manni aana qarra kalaqqanni no. Bissu riffi yaanno gede woy cee`ma abbitanno hajubbanna malaatta heedhurono, haammata leeltanno malaata dino.
Togoo malaatta huuroonsa maaxxe rumuxxituro jawu qarri aana tugganno. Togoori huuro nookki malaatta hiikoreeti? Tenne lamalara mitte maxaaficho “Riders Dayjest” attammoonniti huuro nookki dhibbi woy yaaddotenninna buqqeete rukkonni hatono bisu rifeessinni kalaqantanno malaatta 8 ikkitannore fushshino. 1ki፡- Rosantinokki doogonni kiilo woy qelpheepho lexxa. Buqqeete ruukko woy cee`ma (kortisiile)
yinanni hoormoone bisu widira e`anno gede assanno; kunino cooma, pirootiinenna karbohaydirete soorrantanno doogo soorritanno. Wole widoonni, bisu kiilo woy qelpheepho lexxa woy ajjanni dagganno. Konni garinni, qelpheepho woy kiilo baxxino garinni lexxitannoha ikkiro bisu rifeenyinni woy buqqeete ruukkonni daanno malaateeti. Konnira, saga`late hayyo woy amanyoote soorrine gati kaayishsho ganyine horoonsi`rate. Konne horoonsi`niro buqqeete ruukko woy giddoydi yaaddo huna dandiinanni. 2ki፡- Buqqee jalli yaa (looso tira) Bisinke giddo nooti kolistiroolete bikki jawa ikka illacha assa hooga; hawate qarrinna yaaddo cee`ma abbitanno.
Kunino, shota doogonni badate qarrisaanno ruukkonna woy bisu rifeenyi malaatta giddo mitikiho. Konnira, illacha assa dandiineemmo geeshsha bisonke milli yine tidhamanno gede assate wo`naalate. Ille xinbii`line foolate aana calla illacha assate. Konninni buqqeete ruukko woy jalli yaa ajisha dandiinanni.
3ki፡-Bisu rifeenya woy usurama Bisu aana rifeenyu xaadisiro “Histamayni” yinanni keemikaale fincatenni bisu riffi woy usuramanno gede assanno. Qoleno bisu usuramme yannara dhibba gargadhate amanyooti daafuriro bisikki woy gogikki hanqe woy riffi yee addi addi macciishamme woy malaatta abbara dandaanno; lawishshaho:- bisu iibbilli woy buudhinanniti looshiine hattono saamunu sumuu diyaannohe. Gawajjo iillitino bisikki kifile aana qiidinohanna shama fooxa worate.
Togo assineenna woyya hoogiro “Histaamini xagicho adhate” yitanno fayyimmate ogeeyye. 4ki፡- Umu dhibba woy damuume Buqqeete ruukko woy bisu rifeenyi hee`riro, bisu usuramanno. Kuni umu damuume woy dhibba abbara dandaanno. Bisu usuramme umu aana damuume leddanni hadhanno.
Konnira, dandiitiniro, yaaddonna buqqeette ruukko ajishate wo`nalate; umo damuumera reqecci assitanno hajonni meessaneete xeerteessate. Woyyimma hoogguro fayyimmate ogeeyye amaa`late; hasiissannota fayyimmate harunso assate. Fayyiimmate ogeeyyenni hajanjanni xagga garunni horoonsi`rate. 5ki፡- Godowu moolle Bisu usuramme haammata sagale daakkanno asiide (digestive acid) burqitanno gede assara dandaanno. Konni korkaatinni, wodanu dhibbi kalaqamanno. Hattono, godowu giddonni fultanno sagale keeshshiishara dandaanno. Kunino bissu giddo gaaze batidhannonna darshanno gede assanno.
Sagale helleete giddo keeshshitanno yanna ledanno. Kuni garinni gamenna godowa gobbara qola hanafanno. Ikkinohura, asiide xagissanno xagga woy agatto adhate. Jaanjiweelu shae agginanni gede fayyimmate ogeeyye amaa`late. 6ki፡-Umu dananchi tatta”a woy bubbuqisama. Bisu usurama woy buqqeete ruukko kalaqannohu wolu fayyimmate qarri umu dananchi tatta”a woy bubbuqisamate.
Konnira, dandiitini deerrinni cinca noo manna ikkate; buqqeete ruukkonna bisu usuramme basese higganno gede assiniro, umu dananchio wirro fulanno gede assanno. 7ki፡-Kokkenna sano madira Bisu usuramme woy buqqeete ruukko bisu dhibba gargarate amanyoote ittisiro, gawajjitanno baakteeriyubba gargarate lowonta ayirranno.
Kokketenna sanote mada noonsa mannooti qolte bisu usurammera reqecci yaate kaayyonsa jawa ikkitinota xiinxallo leellishanno. Koketenna sanote dhibba hunate woy ajishate muraminokki xagichonna harunso hasiissanno.
Konne assa yaaddonna dhibba ajishate kaa`lanno. 8ki፡-Finniissa ‹‹Kortesiil›› bisu mujja lowo zayte kalaqantanno gede assanno. Kunino ishinunna reyno gogi hiwaase ledo, zayte dananchu ogori widira eanno woyte finniissu kalaqamanno. Tini ikkito kalaqantannorichi giddo mittunna qaru buqqeete woy bisu usurammeeti. Finniissu bisu usuramme malaateeti.
Konnira, baakteeriyu xagga woy (beenzoyli piroakside) woy gogu xulluwa cufantannokki gede gargarannoha “Saalisiiki asiide” ganyine adhiniro finniissa haayishshe hoolannota fayyimmate ogeeyye kultanno.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Badheessa 1, 2014 M.D
