Kaaliiqi Addaamira Heewaani uyi wote “irko ikkitohe” yeti addaamira kalaqinohu. Addaami callisi hee’re bati’rannokkita,ilama tareessannokkitanna jawaante heedhannosikkita balaxe huwatino. Korkaatuno isi kaaliiqaatiyya! Kaa’laancho kalaqantu.
Ikkollana seeda dirrara meyaati mini looso loosa,saada allaala,uddano hayisha,sagale qisha,ilanna iltino ooso lossate calla kalaqantinohu gede assine keeshshinoonni.
Konni ka’’iminni “meyaa beetto holgira” yaanno maammaashshinni umo gannanna keeshshitino.
Dhagge kultannonke garinni baxxinohunni Itophiyu giddo meyaa beetto ola massagatenni hanaffe diina barbadeessite gobba gatissino. Lawishshaho Xaaleenu horro waro Iteege xayitunna Shewaaregged Gedile kullannireeti. Gobbansa diinunni gatisate fultinokki dilaali dino. Olu hayyo kalaqatenni olamate geeshsha qeechansa fultino.
Sidaamu widira hingeemmo wote coyi’ne gundannikki bareende loossinoti Furra dhagge meyaa beetto gobba massaga dandiitannota buuxissanno. Ee; “Furra Meentu Biil” yinannise. Labbaahu meyaate aana iillishanno gawajjo tiyyidhe giwatenni labballu meento kadannokki gede tugge sa’ino malaati techo geeshsha kullanniho.
Wole widoonni Paakistaanenniti Malaala Yesuufaayiza iillinshoonnise gawajjonni beqqi yitukkiinni menu roso rosanno gede,menu albisaanchimma kalqete luphi assite leellishshino bareedaati.
Meyaa beetto kalaqamisenni shooshaqate,shaqqadote; huuccattosenna hindiiddose gobba hursitanno; hursitannino afantanno.
Otoottose guminni ilama riqibbannonna tareessitanno. Busullensanni olu hayyo fushshite Xaaleenu qeelamanno gede assitino. Konninnino sa’e,meyaa beetto amate,galtete rodoote kuni duuchu akatisenni “Gobbate”. Ee,gobba meyaa beettonni lawinsanni.
Gobba mannu hee’rirooti. Manchi beetti bati’rate meyaa beetto nookkiha di hendanni. Meyaa beetto olaho massitu yinannitera borreessine maareekkinoonni dhagge naqaashete. Iteege xayitu meentu qoosso millimmo hanaffinokki yannara meentu taalleenyira olantino;sharrantino. Meyaati bareeda ikkase olu battala geeshsha gaadde ola massaggino.
Hundi dhagge rosiissino Itophiyu meenti tayixeno aliyyeenni kaino olira beeqqatenni albisa qeechansa fultinoti muli barri qaaggooti. Ikkina meyaati togoo dhaggenna bareende nooseta ikkituna labballu uyineemmonsa base hakka martinoteya? Yinummoro tana di martino; kayinni woyyaambe no.
meyaa beetto labbaahunni taala hasiissannose yine “affirmative action” yinanniri meyaati mamoote labbaahunni ajjeenna?!
Labbaahulla ajishinona guuta ikkite kalaqantino kalaqamaati. Togo yeemmo wote “Affirmative action” di hasiissanno yaa dikkino. Konne qaale nafa kalanqoommohu ajinshe la’noommonsa daafiraatina meeyaa beettora ayirrinyu hasiisanno. Konni sasu diri giddo xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (dr) meento massagatenni albisaano ikkitanno gede ministirootu deerrinni 50 anga doorinoti qaangannite. Meyaa beetto massagate dandoo noonsata leellishshino dirraati yaate shashifachishannori dino. Ee,meyaa beetto massaga rossinohunna massaga dandiitinohu mine amaddu barrinni hanaffeeti.
Ooso ilta geeshsha labbaahu amale dandiite, miinja qorqoratenni gamba assite, diriira labbaaha ikkiro busullesenninna hayyosenni riki’mi yaanno gede assite massaga hanaffino.
Gobba massaga hananfannihu mini maate massaga dandiinirooti. Ee; mine amaddinokkitino albillitte mine amadduro maatese hiitto assite riki’mi assitannoro amasewiinni rossanni keeshshitanno.
Ministirete deerrinni meentu 50 anga massaganni no yinummona eelira dirrinanni wote ko halaali nooyya? Yinummoro dawaro xawoho.
Eela dirrinanni wote massagate qeecha gudise duqqinohu labbaaho. Techo dagittete qoola fane la”ummo wote “Meentu barra ayirrisa agurre meento ayirrinso” yitanno barro amaddino meyaata illa gantue. Eela dirrinanni wote mine minaamasi kade gashshinohu meentu barri iillanno wote baajeete amade kooffiyyanna shamishe luke “Ani meentu ayyaayyamaanchooti” yaanno.
Togoohu anera “Mineenni manca’’a gobbaanni maccaha” yaanno maammaashsha horonsi’rammora gadachanno’’e. meentu barra calla ikkikkinni meentono ayirrinse meentu barrano ayirrinso.
Mitte hige albihu xa’phoomu ministirchi kalaa Mallasi Zeenaawihu wedella hasaawisanna mitte beetto xa’mitinosi xa’monna dawarino dawaro qaagantu’’e. Beetto:- “Ati dimokiraase dimokiraase,meentu taalleenya yaattona hanni ate minaamanna ate mereero noo taalleenya kulinke”.
Kalaa Mallasi muushshi yee oso’le togo yi:- “Mine di amadoottate lawino’’ena rosichoho Aninna minaama’ya xaandoommohu sharrote baseraati,ane minaama anee ledo taalo olantanno;giira tuffannote. Meyaati duuchurinni labbaahu ledo taalturo yaaddannori dino. Egennotenni,miinjunni,hedotenni bilchaata ikka hasiissanno.
Minaama’yara umise damoozi noose qoossose kadummoro “Maxine umikkira yiittoro coommi;hakkuy ka’a….yitanno’’e” yiino. tenne yaatto kayisoommo korkaati meentu barra ayirrinsanni wote meentu miinjunni taalanno gede kaayyo aatenni ikka hasiissanno.
Meentu injoo afi’riro hayyonsa horonsi’re miinjunnino ikko poletikunni umonsa dandaatenni sa’’e gobbate tirfanno.
Mitu mitu Itophiyu qooxeessira budunni saalsiisannore huwanteemmo. Kunino “Meyaata calla ilootta” yaatenni galtesi tiranna woyi galte lexxanna.
Konne assoote tiyyidhino ama hayyetenni kissanni sayissino sokka:- “Godowii hee’reenna hando doorroonnie, Ilummata Seenne Buukkuy Soorroonni’’e” tini hayye addintanni godowa ittannote.
Korkaatuno godobbe heedheenna minaannise hagiidhe labbaaha iltannotanna hooggannota buuxikkinni hando gore soorasera sheemaate e’ino. Ikkollana meyaata iltuta mishatenni buukkuy ha’michunna raafotenni woyi xu’naayyetenni soorranni gede e’ino sheemaate soorrinota xawissanno. Kalqete deerrinni gobba massagganni noo meenti bacaho.
Ani kayinni qaddo meyaata asse kulate wolewa ha’rummokkinni IFDR Pirezidaantitte Saahileworqi Zewudeta kayisummoro ikkanno’’e. mayaa beetto lawishsha,gobbate xawisha akatu biifado sahileworqi Zewudeti sa’u Itophiya bilchaattono hayyonni massagase ka”iminni “Forbis” yinanni maxaaficho kalqete deerrinni albisa ikkase borreessite xibbuu meenti giddo dirte fushshitino.
Pirezidaant Sahileworqino meyaatella. Itophiyu budinni balaxxe meyaa beetto ilanturo “jirote;atoomaho” yite heddannorino no. hattenne beettora su’ma nafa fushshinanni wote “Atoote,Elto,Jiraame” yaatenni bokkeessine fushshinanni. Kayinnilla layinkinna sayikki shoolki ikkituro, “ikkitta” yaatenni fushshinanna huwantanni.
Ani kayinni meyaa beetto kisa,qussanna misha hattono misha ikkitara sokka’ya sayiseemmo. Duuchurira safo meyaa beettooti;ilama suffannohu insanniiti. Minu biifannohunna iibbannohu meentunniiti.
Hattonni gawajjo qussitannohu,dano dagguro dirritannohu meyaa beetto aanaati. Iltanni gametenni qarrantannoti meyaate,olu dayiro gawajjo balaxxe qamassannoti iseeti.
Dartu dayiro qaaqquullese bayidhe darantannotino hattonni. Xa meyaa beetto miinjunni irki’raancho ikkitannokki gede deerru deerrunkunni afantanno massagaano dilaalansa fula hasiissanno.
Meentu barra calla ikkikkinni meento ayirrisa gadenke ikkito. Rosu minna illacha meeyaa beetto aana assituro ikkinniina sammi yite huxxu aana “Meyaa beetto rosiisa Dagooma rosiisate” yitine huxxu aana xallitinanniri meyaa beetto aana egennonna umose dandiitinota ikkitanno gede buqqeese giddo egenno xalle! Meyaata qussattohuno meyaa beetto amakki ikkitinota ;meyaa beetto rodookki ikkitinota huwati!
Yaareed Geetachew
Bakkalcho Badheessa 1, 2014 M.D
