Kalaa Akaalu Abrihaam Keeru Ambaasaaddere
Muli yannanni addi addi gobbate hajubba aana amaaltannota gobboomu amaalete komishiine dagate riqiwamaano amaale mininni uurrinsoonniti qaangannite.
Tini amaalete komishiine gobbate kalaqantanno batinye hajubba aana keeru doogonni amaaltenna torbite suffino tiro abbitanno yine agarrannita ikkitanna gobboomu amaale hasi’noonni garinni gummaame assate komishiinete miillawiinnino ikko mitte mittente dagoomu bissa mayi agaramanno? Adiwu barra ayirrisate akatinna woloota hajubba aana keeru amabaasaaddere ikke loosanni afamanno kalaa Akaalu Abrihaamihu ledo assinoommo hasaaawa aanino garinni Niwaawete shiqinshoommona dancha niwaawe.
BAKKALCHO:- Itophiyu qeellenna Afriku wolapho ikkitino dhagge loonsoonniha Adiwu qeelle barra dirunni mitte hinge calla ayirrinse agurranni; miidiyubbano mitte lamala geeshsha calla millisse agurtanno akataati noohu; ikkollana Adiwu duuchanka woyte qaaggonke ikka dinosi?
Kalaa Akaalu:- Adiwu barri ninkera calla ikkikkinni Afriku dagarano jawa tiro afi’rino barraati. Koliddu kadamatenni fultanno gede lowo kakkaooshsheno kalaqinoho. Kuni barri dirunni mitte hige calla ayirrisama garaho yee dihedeemmo. Barru tuqa Adiwa qaagiissannori hee’ra hasiissanno.
Lawishshaho; Adiwu buusi widoonni sa’nanni woyte Adiwu qaagamanno. Konni gobbaanni diro wo’ma agadhine Addis Ababaho ayirrisate gobbaanni Adiwu su’minni mayino?; xaa yannara Addis Ababaho Piyassaho “Adiwa 00” yinanniha nabbambanni mine minnanni hee’noonnita afoommo.
Kuni qaaggo kalaqanno dancha loosooti. Diro wo’ma barru baala Adiwa qaagiissannonkeri hee’ra hasiissanno yee ammaneemmo. Lawishshaho; Rosu minnano ikkito babbaxxitino uurrinshuwa Adiwu su’minni su’misa; qoqqowubbateno ikkiro Adiwu su’minni su’minsoonni uurrinsha horontanni dino. Togoorichi hee’ra kayinni jawa coyeeti.
Konni daafira konni gedensaanni noo yannanni qoqqowubbate togoo looso loosa ilamate giddono jawa kakkaooshshe kalaqatenni ledoteno ilama dhagge affanni lophitanno gede umise qeecha afidhino yee hedeemmo.
Adiwu barra xaa geeshsha Afriku wolapho barra yine Itophiyaho calla ayirrinsanni keeshshinoonni. Konni gobbaanni Afriku gobbuwarano ayirrinsanni gede Imbaasuwano loosa hasiissannonsa.
Nelsoen Maandeelli Hayile sillaase yannara olantote qajeelsha adhara Itophiya dayinonkanni; wodiidi Afrikirano layinkimeeshshi Adiwa yine ayirrisa Afriku deerrinni Itophiyu xiiwo kalaqaanchimma roorenkanni lellinsheemmo gede assannonke.
Konni daafira ani duucha woyte ikkoommero yee hedeemmohu Itophiyu giddo calla ayirrisatenni fulle wodiidi Afrikirano ikko wolootu Afriku mittimma abbate sharrantu Afriku gobbuwara ayirrinsoommero danchaho. Xaphoomunni dirunni mitto barranna mitte lamalara ayirrisa calla ikkikkinni marrummowanna honsummowa qaangeemmo gede assannonkericho loosa hasiissanno.
hajo la’annonsari ko handaara massagganno bissano addi addi garinni tenne dhagge nabbambanni mine maareekkite amadde dagganno ilamara tareessa hasiissannonsa. BAKKALCHO:- Adiwu qeelle mitte dhagge gede rosu amanyooti giddo amadde rosiissannori Gaana labbinori Afriku gobbuwa noota kullanni; qeellete ama ikkitino Itophiyi kayinni togo assa dandiitinokkihu mayiraati ikka? Hiittoonni tenne gumulsa dandiinanni?
Kala Akaalu:- Ninke togo assineemmokki gede assinonkehu qarunni gosoomittete babbadooshsheeti. Rosu minnara Adiwa yine su’ma uyne rosiinsanniri dino; sirchu babbadooshshi umisi lowo xiiwo assinonkehuraati hasiisanno garinni harisa dandiinoommokkihu yee hedeemmo.
Xa kayinni gosoomittetenni fulle mitte hedowa dangummoro Adiwano kalqete luphi yee leellanno akati hee’ranno yee hedeemmo. Rosu handaari aanano ikkiro ani seeda yanna rosiisaanchimmatenni loosoommona rosu qixxaawo aana togoorichi dino. Rosaanono kulloonninsa bikkinni affanno ikkinnina maxaafu aana garunni misiletenni irkinse qixxeessineenna mittu rosu dani gede rossanna di afoommo.
Togoonni rosiinsanni akati hee’roommero danchu garinni rosaanote surre giddo ofoltanno. Gobbansa dhagge garunni affino ilama ga’a gobbansa aana di ka’anno. Konni daafira eelinni hananfe Adiwu daafira shiimunni kula, lophitanni hadhanno woyte deerrinsanni huwattanno garinni aanteteno duu’ne rosiisa hasiissanno yee hedeemmo.
BAKKALCHO:- Adiwu qeelle barra xaa geeshsha mittu dani amanyootinni ayirrinsanni keeshshinoonni; albillitte kayinni iibbadu garinni ayirrisamanno gede baxxinohunni daa’ataano goshooshannoha ikkanno gede ma assa hasiissanno?
Kalaa Akaalu:- Daa’’ataano goshooshannoha ikkanno gede umihunni ayirrinseemmo akata soorra hasiissanno. Baxxinohunni tayixe gede ikka dinosi; baalunku umi umisi hasattonna macciishshamme haa’re fulannoha ikkiro digaraho. Duuchunku mitte hedo adhine fula hasiissanno yee ammaneemmo.
Lawishshaho; Cuu’’attote ayyaana ayirrinsanni woyte baalante gobbate qooxeessubbara amma’note harunsaano ma garinni ayirrissannoro kayisa dandiinanni. Konninnino kalqoomu Miidiyubba dodante odeessitanno. Gobbateno jawa e’’o abbannoho. Hattonni keerunniha qeellete barra ayirrinsanniha ikkoommero kalqete daa’’ataano lolakkannokki korkaati dino.
Gobbayidi gobbuwara ninke irkisse waajuullu nafa hiitto ayirrissannoro la’nanni hee’noommo. Daa’’ataano daa hasidhuro nafa gobbannihu poletiku akatinna ga’labbote akati injiinoha ikka hoogiro didagganno; konninnino ko barri daa’ataano goshooshannoha di ikkanno yaate.
Konni daafira ayirrinsanni akata soorra hasiissanno. Meessi macciishshamme adhine marre hakko darga keere booreessannore gumula digaraho. Konnira laooshshe taashshi’ne annuwu baattino baatooshshe kula irkinsannita ikkitanna daa’’attote ledo amadaminohunni “Adiwa 00” yinanniha nabbambanni mine halashshine loonse hakkiichono Adiwa kulannorichonna Adiwu Maareekkote mine qixxeessineenna daga daa’’attannota ikka hasiissannose.
Afriku mittimma xawissannota Adiwu Yuniversite injeessanna marreemmo qooxeessubbara qoqqowubbate Adiwu qaagooshshe woratenni Itophiyu Afriku lawishsha ikkanno gede assa hasiissanno.
Albi annuwinke gobbansa diinu anganni fushshate leellishshino worbimma techo tini ilama hudetenna moollete aana leellisha hasiissanno. Techo kayinni 21ki sanira la’nanni hee’noommori lowo geeshsha dadillisannoreeti.
Qansootu mitte hedonni anga amadante buximate aana gaada hasiissanna gosoomittetenni babbadamme mitiimmate aana afammeemmo. Halaale coyi’rate xaa yannara mittimma hoogginohu daganniwa ikkikkinni poletiku mannootiwaati.
Muli yannanni olu yannara la’nummonte gede mitte daga wole gawajjantino daga noo geeshsha marte kaa’litanna la’noommo. Wolootu kayinni kipho kalaqqe woxe afidhanno bissaati. Shiimu gurkeenyi kalaqamiro hattenne insa jawa dikko assite horonsidhanno.
Itophiya jawu qarri aana tugganni noori keere hasidhannokkiri kiirotenni kullanni bissaati. Konni daafira daganniwa mitto assanno illachi hee’rirono; jawa qarra kalaqqanni noori umihunni poletiku mannootinna umonsa mannoomittete qoosso yekkeeramaanooti yitanno mannootaati.
Konni daafira qarunni poletiku mannooti laooshshensa soorranna Keere abbitanno hedo kalaqa hasiissannonsa yee hedeemmo.
Gobbate keere agarsiinse ayirrinsanni ayyaanna aana gobbayidi daa’’ataano goshoosha dandiinummoro luphiima e’’o dagganno; miinjinkeno hakko bikkinni lophanno yaate. Itophiyu giddo la’’a hasi’reemmokki coyi ikkanna la’’anni noommona; mitto barra kuni baaluri sa’’eenna gobbanke e’ino duuchu handaari sarraaqinni keere fultanno yee maganunni hexxo asseemmo.
BAKKALCHO:- Amaalammete komishiine hajore kayinsummoro; ati keeru ministere giddo loosoottona amaalete komishiine ledo xaadisannonsari no?; gobboomu amaalammete komishiine hasi’noonni illachira hossannonna gummaame ikkitanno gede ma assa hasiissanno?
Kalaa Akaalu:- Sai diro keeru ministrcho Muferyat Kamiilite massagooshshinni jajjabba amaalete bare harinsoonninkanni; hatte bare beeqqate kaayyo afi’roommonkanni. Hatte bare aana maala’lishshanno mittimmanna irkisama no. Eeli geeshsha dirrineeti addi addi dagoomu bissa koyinse hasaawa harinsoonnihu; konninnino batinye hedo ka’eenna hasaawa assinoonni. Konni daafira amaale luphiima qeecha afidhino.
Xa kayinni dagate riqiwamaano amaale mininni uurrinsoonniti amaalete komishiine jawa hexxo tunge hananfoonnite. Umo kayisummoti sai diro keeru ministerenni hananfoonni amaale techo uurrinsanni komishiinera kaima ikkitino yaate; togo yaa addi addi hajo aana amaalama jawa kaa’lo afidhinota leellishanno.
Korkaatuno gobboomu amaale yine keeru ministerenni hananfoonni hasaawi gummaamo ikkanno gede haaru garinni gobboomu deerrinni hananfi. Tini gobboomu amaaleeti; hasaambe sumuu yinoonni hajo kaajjishanni ha’ratella. Lawishshaho; kiphisiissannonketi Baandeeru hajo ikkituro tenne hajo aana woraddate geeshsha dirrine daga hasaawinse tiro ikkitanno hedo aana sumuu yaate.
Woloota daga hasaawissannonna huluullo kalaqqanno hajubba aana eelli geeshsha dirrine dagooma beeqqisiisino hasaawa assine tira dandiinanni. Gobboomu amaalammete komishiine Hanafantanni heedheennanni lowo mitiimma kalaqantanni noota huwantanni hee’noommo.
Ikkirono xaano hexxo mudhinikkinni hasaambe sumuu yaate widira daa jawimma ikkitinohura duuchanta gobboomu hajubba hasaambe sumuu yaa dandiiniro danchaho. Horonsi’ra didandiinoommo ikkinnina; budunnino ikkiro hiittenne dagoomu hajubba hasaambe tirate xaggeeffachishshanno elto aamantinonke dagaati. Baalanti daganna dagoomi umi uminsaha hasaawunna araaru amanyoote afidhino.
Ikkollana techo poletiku mannootinna umonsa mannoomittete qoosso yekkeeramaanooti yitanno mannootinni gobba hembeelantanni afantanno. Ikkirono ninke uminke balchooma horonsi’ne danchumma kalaqa hasiissannonke.
Konni daafira gobboomu amaalammete komishiine dancha coye haadhe dagganno yine hexxo assineemmo. Bunshe loossannori assootensa agura hooggara dandiitanno; daga kayinni gobbate mittimmanna irkisama kaajjishshanno hedo harunsa hasiissannonsa.
Anfinte gede Itophiyu batinye daganna dagoomi, hattono amma’no afidhino dagaati. Baalanti daganna dagoomi umi uminsa xa’monna hasatto heedhansara dandiitanno. Amaalammete komishiinenno baalante daganna dagoomi xa’mo aana hasaabbe sumuu assitanno hedo aana iilla hasiissannonsa.
Togo assa shota ikka hooggara dandiitanno; gobba giddonna gobbaanni heedhe keere booreessitanno hedo fincitanno bissano digoxxanno. Awuroppu gobbuwano Itophiyu keere hasidhannokkihura babbaxxinore kalaqqara dandiitanno.
Konni daafira ga’labbi yine dagganno hedo aana hasaawa hasiissanno. Konnira rooriidi qeecha amaddannoti daga ikkitino daafira gobba sufisiissanno hedo aana qansootu amaalama dandaa noonsa. Togo assatenni amaalete komishiine gummaame assa dandiinanni yee hedeemmo.
BAKKALCHO:- PAN- Afrikanizimete halashshate wo’naalinohu BurkinaFaaso Pirezidaantichi Toomaas Sankaara Waajjuullu seerinni iillinosire anfoommo; Atino duucha woyte Itophiyimmate aana hasaawattona,Itophiyu mootimma PANAfrikanizime abbate Afriku massagaano ledo assitanni noo harinsho aana noohe hedonna laooshshi maati?
Kalaa Akaalu:- PAN- Afrikanizime xaphoomunni Afrika mitte jawa Ahigure assate hedo amaddinote. Afiinkenni horonsi’ra, woxinkenni horonsi’ra, Afriku keeraanchimma agarsiisanno seera, uminke baanke kuri baala horonsi’rate qoosso heedhannonke gede dandiisate.
Tini hedo Burkina-Faaso pirezidaante Toomas Sankaaranna Liibiyu pirezidaantichi Gaadaafiuu labbinori albiri Afriku massagaano abbitino hedooti. Insa tenne hedo abbansanni calla qaafo adhinoonninsa.
Annuwinsanna akaakkansa sufisse Afrika reekkisatenka hedonsa. Shoolu diri giddo calla batinyere loossino. Xaa geeshsha Afriku giddo 20 ale hinge gashshoote galchate wo’naalsha assinoonni; reyannohuno reyino. Xaano sa’e sa’e ka’anno massagaano aanano yaachishannori leellanni no.
Hananfoommo millimmo Awuroppu gobbuwara yaaddote. Konni daafira mittimmanke agadha balaxo uynanni jawiidi hajooti.
BAKKALCHO:- Itophiyu sa’u yannara cancishaano HWHT aana tii’’u gaado assitu yannara Ameeriku Federaalete gashshooti aana xiiwo assino;agawono tugino. Hattenne yannara gobba giddonna gobbaanni heedhannori Itophiyu daga ‘’No More’’ /ikkino/ gaadinni Ameeriku hedo soorrisiisa dandiitino; ikkollana xa Ameeriku HR 6600 nni ( dagate aana mannooomittete qoossokado iillishshanno gobbuwa qoricinshani uurrinsha) wole hedo hanafino; alba horo agarsiisate beeqqitino daga xa kayinni Ameerika irkisansa poletiku aana kalaqqanno xiiwo hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Akaalu:- Ameeriku Itophiyu aana agawo tugannoti rosantinote; ninkeno miinjunni gawajjammeemmokki gede balaxotenni umonke qixxeessineemmorichi hee’ra noosi.
HR 6600 abbitinohuno Kolidda kakkayinsanni hattono wolootu lophitino gobbuwara hirama gimboommohura Itophiya ganateeti. Awuroppu gobbara Xaaliyu geeshshiti jawa gobba dino; kuni insara jawa shollinyyeeti.
Konnira afidhu hedeweelcho baalantenni Itophiya ganate hasattonsa wonshi’rateeti agawo tuggannohu. Insa mimmito irkissannohu korkaatiweelo di ikkino; qara hasattonsa waajjuullu aliidimma buuxisiisatenna kolidda rossinonte gede kadde gashshateeti. Wolootu Awurppu gobbuwa Itophiyaho calla ikkikkinni Afrikaho noo jiro horonsi’rate Ameerika irkisate gadachantanno.
Ameeriku hee’rannohuno kawiinni adhino jironniiti. Techo gobbansara muxxe ikkitino shiilo eessitannohu Afriku gobbanniiti.
Togo assite adhite techo gobbansara batinye islancho muxxe shiilo oosote oosonsara ikkitanno jiro duu’nite afantanno. Ninkewa kayinni togo injeessi’noommori dino;insahu qarunni uminsatano ikkito gobbansanna qansootinsa heeshsho injeessate yite Ameerika irkissanno; kuni poletikaho.
Ameerikuno umosi baalante gobba aliidiha asse la’’anno daafira tenne agarsiisi’ra hasi’ranno. Ameeriku xiiwo xaa yannara Yukreenetenna Ruusiyu olinni la’nanni hee’noommo. Afrika aantino dirrara jawiidi Ahigureeti yine hexxo assinannita uminsa afiinsanni kultanno. Konniraati “NewKolonilzemetenni” Afrika bebbeeqqate ale woro fultannohu.
Anfinte gede baalanti lophitino yinanni gobbuwa Afrikaho danchummate looso balba’lite giddoonni kayinni uminsa poletika qaafissanni keeshshitino. Hakko deerrinni Itophiyu mulqamano hoogiro yaate. Konni daafira xaphoomunni Itophiya amadduro Afrika amaddannotanna Afrika amadduro kayinni kalqe amada dandiitannota affinohuraati baalanti gobbuwa illensa Itophiyu aana tugginohu; ko garinniiti la’nannihu.
BAKKALCHO:- Jeefote uurrinsoonniti gobboomu amaalamme gummaame ikkitanno gede ma assa hasiissanno?, ledoteno Tigrayete noo akati ledo amadisiisse Tigrayete poletiku paartuwara, egennaammahonna wedellaho sayisatto sokka heedhuro?
Kalaa Akaalu:- Gobbanke baxxinohunni Tigrayete daga lowo mitiimma aana nooti anfoonnite. Tini gobboomu amaalammeno tirtannori hee’ranno yine hendeemmo. Baalante qoqqowubbarano ikko adawu wolqawa noo akati hasaambe sumuu yinannihanna qinaawinoha ikkoommero gawajjamino jajji baalu harancho yannanni riqiwamannoho; dadillissannoti lubbonsa hooggino qansootaati ikkinnina baino jajja baala loonse qollanniholla.
Konni gedensaanni Woyyannohu ikke saino baalinni sheshifante aantino yanna dancha assate qixxaawate yee ammaneemmo. Hasaawu aana safantino sumiimma aana iillineemmo yanna dagganno gede halcheemmo. Konni daafira amaalammete komishiine gummaame ikkitanno gede dagate wodani qinaawinoha ikka noosi. Ikkanno baala illacha tunge harunsa hasiissanno. Wedellu hasiisannokkirinni xiiwama dinonsa; korkaatunni ammantannore ikka noonsa.
Konnira mitte mittente amma’no massagaanonna annuwu luphiima qeecha afidhino; Insawa jawa wolqa noo daafira wedellanna oosonsa amaalanna seejji’ra noonsa. Jawiidi coyi kayinni amaalammeete doorantino massagaano ledo halamme noo qarrubba tirate qixxaawa hasiissanno.
Keeru, mittimmanna baxillu gobbankera ikkanno gede halcheemmo.
BAKKALCHO:- Oottonke hala’ladu xawishshira lowo geeshsha galanteemmo.
Kalaa Akaalu:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Badheessa 1, 2014 M.D
