Muli barra IFDR xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed dagate riqiwamaano amaale mine leelle amaalete mininni ka’ino xa’muwara dawaronna xawishsha uyi yannara, gobbate leellanni no mussinnunna moori “Mooru bacimale ikkino” yaanni xawisino.
Halaalesiiti. Mooru lekkatenni ha’ranni no; amandannire hoongoonni. Mooru mootimma sarraaqe tuganna la’noommo. Gobbateno jifo ikkino. Kuni wo’mante kalqera la’noonniho.
Konneno lawishshunni irkisate Faranjootu 2020nni Siwiizerlaandete Daavoosi quchumira harinsoonnihu kalqete miinju foreme gambooshshi aana ‘’Oxfam’’ shiqishino rippoortenni kalqenkera afantannori 2 kumi 153 dureeyye noonsa jiro bikki kalqete daganni 4.6 biiliyone daga noonsa xaphooma jironni roorasiiti.
Sooviyeeti mittimma diigama gedensaanni kaappitaalizime hojjisenni kalqete miinju doogo ikkite suffino. Itophiyu hallanyu handaarira waalchose fanatenni; mootimmanniha latishshu uurrinshuwa suutunni hallanyu widira saysatenni togoonni miinja kalanqanni doogo hanaffino. Kuni qarra diafi’rinoho. Tini miinja lossi’rate doogo baca dureeyye kalaqqino.
Dureeyye kalaqantino doogga kayinni roorenkanni keeraancho di-ikkitinote. Roore anga ikitannoti jirote bue kayinni miinjunnita ikkitukkinni poletikunnite. Kuni doogimale ikkino garinni hananfoonnihu gobbate jiro mulqine duree’mate harinsho kiirotenni shiimu manni callu harancho yanna giddo durimmate guunxora iillitanno gede assi; insanna hala’lado daga mereero jirote ragaanni noo badooshshi kayinni lowonta hala’li. Itophiyu 30 diri giddo 30 biiliyone doolaare liqoonna kaalo afidhinohunni 30 biiliyone doolaare mulqinoonnise gobba ikkitinohuno IHADG gashshooti yannaraati.
Biilloonye amaddinorinna fiixinsa gamba yite gobbate jiro mulqite duree’mitu; miiliyeenere ikkitu.
Gobboomu soorro daggu waro umikki yannara Xaphoomu ministirchi Abiy Ahmedihu qinaawino garinni mulqa yaannoha konniicho qaagiissa hasiissanno.
Mooraanchimma suutunni lophite massagaancho paarte umisenni kalaqqinotinna latishshaame dureeyye yitanni bokkeensitanninsa keeshshitino awaawuraano paarte umosenni egemmitannota ikkitu.
Mootimma mitte anga’ya usurameeti insa ledo godolanni noommahu yaatenni wolqase aleenni ikkitinota xawisate geeshsha iillitino.
Soorrote albaanni IHADG harisummo yaannoti ‘’lifinxe haaroo’mate’’ ba’re womanti qarru qarru bu’anna mootimmano mooraanote qa’midhinota ikka (state capture) ikkitinota kullanni.
Kayinnilla ayino ewelo’’ mooraanote yee sayse aa dihasi’rino. IHADG gashshooti uwara qara korkaatta giddonni mittichu mooraanchimma IHADG qarra calla ikke digatin. Gobboomitte soorro gedensaannino jireenyu biilloonye amade hee’reennano mooraanchimma roorenkanni lexxitino; mooraano uurrisansara dandiinori dino. Muli yanna giddono paarlaamu miilla mussinnu gobbankera lowonta yaachishanno deerra iillitinota huwachishshino; xaphoomu ministirchino konne ammanino.
‘’komanna mooraanchimma heeshshonkenna lophonke deerri yanna yannatenni dirranni ha’ranno gede kaimaho’’ yino. Addaho; mooraanchimma Itophiya wororritte shididiixxissanni no. Ikkollana Jireenyano ikkiro IHADG shinosirinni gatissannosi kittiwaate diadhino. Mooranchimma sharramate kaajjado wo’naalsha assate giddora ea hoogiro mooraanchimma roorenkanni lophite leella konne xawissanno.
Xaphoomu ministirchi ‘’biilloonye amadde noore mooraano assitanno dureeyye no’’ yino. Kunino yaa mootimma mooraano dureeyyera irki’ratenna dagannita ikkitukkinni dureeyyete hajo gumulsiisaancho ikkate danora reqecci yitinote yaate.
Konni aana ani ledeemmori no. dureeyye mooraano assitannori mootimmate aana noo bissa kiiro bacate.
Shota hajorano muishsha xa’mitanno; mooraanchimmate huluullammoonniha biilloonye amadino mancho woy loosaasincho qorichishamanno gede agarranna wole woyyaabbino loosu basera soorrine gaammanni; konnira mooraanchimma mayra hala’la hooggannoyya? Mooranchimmate hajo huluullissinonsari mootimma loossanni noo laooshshu qarra tiratenna seera agarsiisate loosinni sae; Xaphoomu ministirchi miidiyubba buuxote odeessaanchimma kaajjishshe loossanno gede assinannita egensiisino.
Togoo qarra tirate yawo uynoonnisari xaphoomu seeru allaalshi (xaahu Farcote ministere) labbino uurrinshuwa qarru hala’linyi bikkinni la’nanni woyte agarranni qaafo adhitanna dila’nanni.
Mootimma xaano mooraanchimma qara qarraati yitanni noo yanna ikkasino qarru lowontanni hala’linota lellishannoho.
Mooraanchimma lophite leeltinota ikkasenni rumushshunni buqqisate looso agarranni. Hakki geeshsha kayinni tuqu xaadooshshuwa loosonsa hanafa doorshu nookki hajooti.
Woloota mooraanchimmanna muishsha gargaratenna qorqorate loossannori mootimmate uurrinshuwano umonsa layi’ra noonsa. Xaphoomu ministirchi qaafo baqqi assitansara hasiisanno.
Dagate koffeenya macciishshitanno uurrinshano maccase dagate widira qolte; waalchoseno fante mashalaqqenna taje gamba assatenni huurose macciishshiisha noose.
Albaanni Federaalete tsere-mussinnu komishiinenni loonsanni keeshshinoonniha mooraano buuxatenna kassasate yawo uynoonniti Federaalete Xaphoomu seeru allaalshi hajote illacha tugara agarranni.
Shiimmaadda qulxu’me calla ikkitukkinni jajjabbuno amadama noonsa. Amanyootunna tsere-mussinnu komishiineno hattonni loossara agarranni.
Yaareed Geetachew
Bakkalcho Badheessa 1, 2014 M.D
