Gobboomu deerrinni konni lamu barri giddo hedeweelcho Zaytete aana leellino waagu sutama daga hasaawissanno hajo ikkitino.
Konne harunse Itophiyu pireesete uurrinshara “Zayitete waagi lexa hedeweelchotenna korkaatiweelote” yitinori mite mite Sidaamu qoqqowi geexaano koffeenyansa ku’litino.
Konne harunsatenni bakkalcho gaazeexi Sidaamu qoqqowi daddalu biiroo ledo assino bilbilu hasaawinni “Qoqqowoho Qamadete laalchi aana hasiisannoki garinni waagu lexxo leellano hoogguro; zaytete laalchi aana kayinni luphiima waagu lexxo leeltinota Sidaamu qoqqowi daddalunna dikkote latishshi biiro sooreessi Kalaa Ashshaagire Jemberehu xawisino.
Zayte lainohunni “laashshitannori gobbate giddo faafrikka wo’mu dhukinsanni laashshitanni gobbate giddo hasatto wonsha dandaa hoogansa korkaatinni laalchu anje heedhanno” yitanno hedonni daddalaano korkaati-weelo waaga leddinotaati kalaa Ashaagire huwachishinohu.
Kalaa Ashshaagre xawishshi garinni; korkaati-weelo waagu lexxo suffanni noo deerri dagoomu heeshsho aana jawa qarra abbitannotanna bidhachishshannota ikkase keenneenna togoo assoote gargartannota qorqorshu wolqa uurrinseenna qorqorshanna harunso assinanni hee’noonni.
Togooha akkimale waagu lexxo gargarateno laalcho hala’ladunni afi’nanni dooggano injeessa hasiissannota kule; Xa noohu dikkote akati garinnino zaytete laalchi shiqisho ledo amadisiisaminohunni ‘’Alle Be Jimla’’ widoonni laalchu eanno gede assinanni hee’noonni yino.
Wole widoonni gobbate giddo Zayte laashshitanno faafrikka mootimma wortino ragi garinni shiqishshannore 600 kume litire zayte qoqqowo ea hanaffinoha ikkanna; gudisante e’u gedensaannino hasiisanno garinni shiqinsheenna geexaanote maamarra widoonni dagoomaho ledote waagi nookkiha sai aganira noo waaginni shiqinshannita xawisino.
“Qoqqowo eannohu zaytete laalchi dagoomu hasatto wonshinoha di-ikkino” yinohu sooreessu;geexaanote maamarrara iillinshi gedensaanni kalaqantannota laalcho maaxatenna awaawurate assooteno sai aganinni hananfe kaajjadu garinni qorqorsha assinanni hee’noommo” yino.
Qorqorsha kaajjishatennino dagoomaho shiqinshoonni laalcho maaxxenna awaawurte uminsara horonsidhanno bissa aana kaajjado qaafo adhatenni albaanni rosame daynohu bainchu assooti sufannokki assinanni yino sooreessu.
Xaa yannara noohu kalqoomu akati gobbaydinni eessinanni laalchi aana xiiwo kalaqara dandaannoha ikkirono; korkaatiweelo waagu lexxo heedhanno gede assara didandaanno.
Kalqoomu akata korkaata assatenni noo laacho maaxanna hasiisannokki garinni waaga ledatenni hattono dikkote aana laalchu anje noo gede assatenni dagoomu mootimmate aana koffeenya kayisanno gede assa seerimale assootenna jaddotenni xa’misiisannta affe honqooqa daddalaano togoo assootinsanni qorophitanno gede huwachishino.
Uduunnu aana korkaati-weelo ikkinohu waagu lexxo heedhuha ikkiro dagoomuno rahotenni haja la’annonsa bissara qummeessa aatenni taashshote qaafo adhinanni gede qeechansa fultara hasiisannotano amadisiise sokkasi saysino.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Badheessa 1, 2014 M.D
