Qiddist Gezaheny
Halantino mangistuwa mannoomittete qoosso komishiine tonnu duru albaanni fushshitino rippoorte leellishshanno garinni; babbaxxitino kalqoomu ba’re Ispoortete heewisamaano sirchunna danunni bada rosantinote. Kuni halaali xaa yannara lophitino yinanni gobbuwa Ispoorte aana buutaamo ikkasi addi addi tunceenyinni huwantanni.
Baxxinohunni Ameerika, Awustraaliyanna Awuroppa labbino gobbuwa aana koliddu Ispoortanyooti xaa geeshsha sirchunni qacifatantanno; ceeggifatantannonna ajinshe la’nanni hedeweelcho batidhanni dagginoti sirchunni, amma’notenna poletikunni co’o ikka hasiissannose Ispoorte aana busha bassa wortanni afantanno.
Ispoortetenni koliddu xaa yannara hiittenne kalqete ba’re aana heewisamaano ikkitanno gede dandiisate aleenni lowo deerrinni gummaamma ikka dandiitannota leellishate batinye koliddu beeddakko heewisamaano lowo qarrira aamantino. Baxxinohunni koliddu Ameeriku Atleetooti tenne widoonni la’ino qarra kullikkinni disa’nanniho.
Afrikunnireno ikkituro batinye shetto sa’e jawu ayirrinyira iillatenni xaa Atleetootira faasho ikkite taalleenya xawisse leellishansa xawoho. Konnirano dhagge habbannokkiha Itophiyunniha Maaratoonete beeddakko Atleete Shaambel Abbebe Biqilihu jawunni kayinsanniha kolidda daga naaxxille ikke afamino.
Itophiyu daga Ispoortetenni calla ikkikkinni Adiwu qeellenni kolidda daga wolaphote lawishshanna kaima ikkitino. Koliddu daga naaxxille ikkitinoti Adiwu qeelle kulantannohu Ammajje aganira wo’mante kalqerano kolidda daga qaaggo ikkite ayirrisantanno.
Ispoortetennino taalleenyaho sharrantinori qara Atleetootino konni aganinni kulantukkinni di sa’anno. Ispoortete ba’rera gosoomimma sharrantinori, taalleenya leellishshinorinna qeellensanni koliddu daga haxo gotti assitinnori batinye beeddahe hee’ransa addaho. Kuri beeddahenni kayinni xiiwonsa luphiima ikkitinori, qeellensa batinye tiro afidhinorinna lowo deerrinni kayinsanniri mereerinni bayiriidi Adiwu qeelle ayidde ikkitinori Itophiyu daga muxxe beetto Abbebe Biqilihunna Roomu Olompike maaratoonete qeelle xiiwo shiima ikkitinokkita batinye borreessaanonni borreessante ofoltino.
1928 nni Xaaliyu Beneto Mosolooninni massagamatenni Itophiya horrihunni 24 dirra gedensaanni Atleet Abbebe Biqilihu bayira Roomaho mulla lekkasinni horre kalqe xaggeeffachishinno. Ayee woyti maaratoonete nugusi Afriku daga naaxxillinna wolaphote xawishshi hattono ; umihu kolishshu Maaratoonete Olompike Camote Meedaaliyi qeelaanchi koliddunni worbootu qaaggo aganira Ammajje; kolidda daga naaxxille ikke Leyawu(60) diri albaanni Itophiyu dagawa haaru diri lamalara Roomu Olompikera loosantinoti dhaggete worbimma wo’mante kalqera noore kolidda Atleetoota lowohunni naaxxisiissinotenna kakkayissinote.
Abbebe miteekke hatte heewo qeela hoogoommero koliddu Atleetooti baxxinohunni seedu xeertinyi dhagge techo anfoommohunni gurchunni ikkitara dandiitannota batinyootu sumuu yitanno.
Garanko Roomu Olompikera Abbebe callicho beeqqaancho di ikkino. Callicho Camo goowisira worroonnihano di ikkino. Hattenne Olompikera beeqqitino koliddi mereerinni wolu qeelaanchino noonkanni. Ameerikunnihu kolishshu tuntu’mote heewisamaanchi Mehammed Ali shotu keenishshinni Camote meedaaliya adhinonkanni.
Ikkirono Olompike Mehammed Alihu Camote meedaaliyinni lowontanni iibbitinota di ikkitino. Yannate dhagge qaagiissitannoti wole ikkitono noonkanni. Yanna Wodiidi Afrika Ahigurete heewonni goofimarchu yannara beeqqaanchimmatenni agamboonni yannaatinkanni. Agawote korkaata harunse noo Appartayidete amanyootinni ikkasiiti. Ikkirono hakka wariti Roomu Olompike Mehammed Ali Camote Meedaaliyinnino ikko Wodiidi Afriki Agawamanni di ikkino qaagamannohu.
Mayinni qaagamanno yiiniro; heewote yannara Maaratoonete qolchansho mulla lekkanni dode haaro dhagge borreessiisino Itophiyu Atleetichi Abbebe Biqiliho. Hatte yannara batinye kullara dandiinanni coyubba gumulantinoha ikkirono Abbebe kayinni dhagge baalantanni roorte qaagantannota xaggeeffachishshanno dhagge borreessiisi.
Yannate, Abbebe Biqila yinanni Atleeticha agurreenna Itophiya yine woshshinanni gobba hee’rase afinohu gobbayidi qansichi lowontanni dino. Ikkollana heewo Xaaliyaho harasenna Xaaliyu horro Itophiyu qeelaanchimmanni gumulanteenna qeelle baraarase duduwi kalqete odoote buenni mashalaqqete illachinni hawama hoogasinni Abbebe Biqilihu qeelle luphi yitu. Konniraati batinyootaho Abbebe qeellenna bayira kolidda daga olu qeelle Adiwu mimmito labbannonsahunna xaaddannonsahu.
Kalqoomu tuqu xaadooshshuwa gattukkinni agartinokki Abbebe Biqilihu qeellenni xageeffatte higge higge mulla lekkanni dode Camote Meedaaliya adhino Itophiyu Atleetichi daafira coyidhu. Heewote gedensaannino Xaaliyu gaazeexooti ‘’Itophiya horrate Xaaliyu gobba qodhaano baalanti hasiissinonkanni; Itophiyu kayinni mitto qodhaancho calla soye wo’manka Rooma horrino’’ yitanno borro fushshitu. Tini hedeweelcho batinye koliddu Afriku Atleetooti kalqoomu heewo beeqqitanno gede doogo fanasenni aleenni kadote gashshootinni fulate wolaphote sharro assitanni afantanno kalqoomu koliddu daga baalantera ‘’Dandiinanni’’ ayyaaninna jawa buqqeete Sinqe ikkitinonsa.
Abbebe Biqiliti luphiima qeelle Afriku Atleetootira faasho Fantino; bayiranke yiteno su’missino. Addis Abebu 2000 M.D qixxeessinoha 16 ki Afriku Atleetikse Shaampiyooni hedeweelcho korkaata assatenni 50 dirra giddo Afrikaho naaxxisiissanno dhagge loossino Atleetooti baraadhanna; qaru baraaramaanchi Abbebe Biqilihonkanni. ‘’Afriku Maaratoone Anna’’ yineno tajete Filme aana worroonni.
Afriku Atleetooti Abbebera noonsa baxillinna ayirrinyi kageeshshaati diyinanniho. Afriku Atleetiksete shaampiyoona Senegaalete qaru quchumira Daakaari 1971 M.D hananfi woyte Daakaari xawo massitanno doogo ‘’Abbebe Biqilihu doogo’’ yine su’minsoonniti qaangannite. Xaaliyano ikkiro Abbebera ayirrinye diho’litino. Roomu Olompike 50ki diro ayirrissu yannara mitto buusa su’misinni su’missino.
Amisterdaami quchumirano Abbebe Biqilihu doogo no. ‘’Tookiyo Olompiyad’’ yinanni odeessaancho filme aana Abbebe Biqilihu Tookiyote qeelle mereeroho afantanno. Tenne filmenni haa’noonni filme 1968 nni loosantino ‘’Marathon man’’ yinanni filme aana afantanno. ‘’Vibral’’ yinanniti Ameerikunniti Kuatte loossanno uurrinsha 2002 nni ‘’Five Fingers Bikila’’ yaamantanno Kuatte dikkote shiqishshino.
Abbebe Biqilihu kumunni kumu diri geeshsha kulamanni hee’ranno worbimmate dhagge loosinohu tenne kalqera keeshshino 41 dirra giddooti. Surrete giddo mundee du’nanteennasi 1965 M.D nni tenne kalqenni rewotenni baxxi woyte luphi yino dadillinni ganantinoi Itophiyu daga dhaggenniha bayira jannase ayirrinyunni geegiissitino. Abbebe Biqilihu madaarshu amantooti gumulaminohu Hayile Sillaase afaminowa Addis Abebaho Qullaawu Yoseefi amma’note mini madaarshu baseraati.
Bakkalcho Ammajje 24, 2014
