Qiddist Gezaheny
Itophiyu daga dhaggete fooliishshonsanni kalaqqino mittimmanni batinye mitiimma sa’e; murmurantinokki dhagge loosse sa’ino; loossannino afantanno. tenne batinye dhagge mereerinni Adiwu ilaali aana halamatenni loossinoti hambannikki dhagge mitte ikkitanna tini dhagge uminsanni sa’e batinyootaho halamate ayyaana kalaqqinota, irkisamme qeelaanchimmatenni sa’’a dandiinannita rosiissino qeellete fooliishsho ikkite seeda dirrara kulantanni keeshshitino. Techono kulantanni afantanno.
Adiwu – techoo 126 diri albaanni kadote gashshooti hedonni wo’mitinori Awuroppu gobbuwa babbaxxitino gobbuwara woshshaadonsa diriirsitinohonkanni. Woshshaadonsa hala’lite ubbino Ahigurra mereerinni Afriku balaxaancho ikkanna baalanti Afriku gobbuwa tenne woshshaadonni woshshaadamate kaayyo iillitinonsankanni. Konninnino Itophiyu gobbaanni wo’manta yinanni deerrinni woshshaadotenni amadante kadote gashshootinsara aamante dirra kiirsiissino.
Ikkina Itophiyu hiittoonni woshshaadonsanni sarraaqame gatikkinninna kadote gashshootinsa ajuuja wonshidhukkinni gattuyya? Yiniro; Itophiyu daga ayirrinyinsaranna wolambinatinsara lubbonsa uytannore, umonsa diinaho sayisse aate fajjitannokkire, daga gobbansa wolaphonna uminsa ayirrinyi daafira sharramansanni kadote gashshitara hasidhannore huxisse shollishshe qolansa korkaatinni ikkinota huwattanno.
Hiitto? Yiniro; Xaaliyunniri olu wolqa wolootu Afriku gobbuwa aana afidhinota kadote gashshooti qeelle Itophiyaho ledate 1888 M.D Itophiyu waalcho gangana hanaffu. Minu ayiddi Itophiyu dagano wosincho ikkinnina horrannoha adhate budino ikko rosichu noonsakkihura; ayeeti?, mamiinniiti?, hajo’ne maati? yitanno xa’mo buuxxe ka’uti daggino gari budinsa ledo harannokkiha ikkinota huwatte furchonsanni sa’annokki gede kultanno.
Tini boo’nitanni daggino wolqa kayinni waalcho gangante hoogguti hiiqqite e’’ate wo’naaltu; konninnino waalcho milli assa hanaffu. Tenne yannara waalchoho noo daga waalcho seekkite amadate daafurtu. Mootichinsano woxisi siyatamanna goxano adhitannosiha di ikkinona:- ‘’Qullaawu magani shaqqillisinni xaa geeshsha diina hune, gobba halashshe worino’’e. Anino xaa geeshsha isi shaqqillinni gashshummo. Konni gedensaanni rewummorono rewo baalunkuyitena ane rewora didadilleemmo. Qoleno maganu saalfachishe diegennino’’e. konni gedensano saalfachishanno’’e yee dihuluullameemmo. Xaano gobba hunannohu, amma’no soorranno diini maganu uynonke baara sa’’e dayino. Anino gobba’ya Saada goofo mannu daafuro la’’e xaa geeshsha sammi yuummosita sa’’e Awalu gede baatto uma hanafino.
Xa kayinni qullaawu magani kaa’looshshinni gobba’ya sayise dieemmo. Gobba’ya daga konni alba miicoommo’neha dilawanno’’e; ki’neno xaa geeshsha di miiccinoonni’’e. xaano woxu noohehu woxunni kaa’li’’e; woxu noohekkihu oosokkiranna galtekkira yite kaa’lie.’’ Yaanni Wocawaaro 7, 1888 M.D dagasira lallawa fushshi. Dagano nugusaho hajajantannore, gobbansa hajora lubbo uytannore, wolaphonsara badhe higgannokkire ikkitinohura woshshatto adhite qacce qarqaransa agadhate shoolunku raginni fultu.
Sheeda doogo lekkatenna faradunni hodhite waalcho hiiqqite mereero e’’ate quqquxante guwane sa’anni noo diinna xeertidhe e’ukkinni Aduwaho afidhu. Adiwaho amandoonni diini mulla boo’nanni amidino olu uduunninni waajjishiishanna, kolidda heeshshi asse umisira uyno gotti yino laooshshinni mulla qeenfatanna, shoolunku raginni siyatamate macciishshammenni fultino daga hayyotenni irkisante massagonsa egennotenni wo’mitino dhagge koliddu daga diinunni co’o yitanno gede assitinno. Aduwaho koliddunnihu qeellete xawaabbi waajjuullu qeelama lallawino.
Tini mittimmate sharronni afi’noonni qeelle , jawaata gobbanna daga sumuda ikke leellanno mittimmate malaati fooliishshi’rino barri kayinni techo geeshsha daga halanturo tidhamannokkiri , qeelamannokkirinna sa’annokkiri mitturi hee’rannokkita leellishanno malaate ikke xawisanno.
Konniraati Adiwu Itophiyu daga halamatenna mittimmatenni uurrine qeelate qeellete ayyaana ikkinohu. Togo yinanni woyte Aduwu qeelle Itophiyu dagaho. Hakkiinnino sairo Afriku dagaho, xaphoomunni wo’manta kolidda daga keere fushshate qeelle baraarsino ayyaanaati yinannihu. Kunino qole yaatto calla ikkikkinni loosohono. Korkaatuno Adiwu Afriku daga calla ikkitukkinni wo’mante kalqera gadadu giddo noo koliddi ‘’Gimbi dihirammeemmo’’ yite ka’anno gede, wolaphonsara olante keere fultanno gede qeelaanchimmate buqqee kalaqinonsaho.
Konnira Adiwu ninke Itophiyu dagara calla ikkikkinni wo’mante kolidda daga mittimmatenni uurrite qeelate dhuka kalaqinonke, mittu dani miico iillitinonke, mittu raginni du’namannoha barshete copheessa mitte doogonni gubbinoommo, mittu dani barshenna qarra la’noommo, batinyu raginni mitto assitannonke hajo noonke daga hedotenni kadote gashshoote olamme qeelleemmo gede mittimmate macciishshamme kalaqinonke mittimmanke malaatenkeeti yineemmo. Techono kuni malaati ledonke no; albillitteno hee’rannoho. Konni daafira konne malaate agara, bowirsa ninke Itophiyu dagawiinni agarrannireeti. Keerunni.
Bakkalcho Ammajje 24, 2014
