Duuchunku koliddu Afriku daga kadote gashshooti millimmo assine kiirranni Adiwu qeelle qaageemmo wote hagiirru amadeemmowanna kaxxeemmowa hawisanno’’e. Hattenne busha yannara,hattenne yannaasinchu olu uduunni noonkekki yannara,hattenne giddoyidi mittimma biiilloonyu korinni “ani gashsheemmo ;ani gashsheemmo” yinanni mootoollete babbadooshshi yannara; mootoolle giddoyidi biilloonyunna roorrimmate hasatto qacce qolte mitto ikkitanno gede assinohu Adiwu olaati.
Giddoyidi hasattote babbadamooshshe giddonsa amaxxite gobba diiganno futakko xaaleena shorrate afoonsa mitto foolensa shitto assite techo Adiwa qaangeemmo gede assitino ejjeettonna koliddu gobba Abisiiniyunnira ikkine ilamanke geeshsha hagiirsiisannori woluri nookka?! Ee! Konniraati Adiwu qeelle barra qaageemmo wote hagiirrunni wo’meemmohu; Itophiyu qansicha ikka’yanni naaxxeemmohu!
Waajjuullu Afrika bebbeeqqite billa biinxa fushshite, kadotenni gashshate hasidhino sanira,waajjuulle “hiitto qeellummo” yitanno xa’mo giddo’ya shaa’maltanno’’e. waajjuullu yannaasinchonna ikkado urde qodhite heedhe; wonqonna worje,bisenna hamaxxo calla amaxxite farado koodhite ola gaaddino Itophiyu daganni hiitto qeelantu? Yitanno xa’mo kayiseemmo wote filme ikkinniina addankanni togoori hee’ranno yee hedeemmo wote anje hee’re hashsha waajjishshanno haaqe la’’anni noommoha lawannoe!
Ammajje 23 iillanno wote “Adiwa” yaanno qaali giddo’ya shaa’malannoe. Techo hakkawari annuwinna amu’wi gede urdenna hamaxxo,bisenna wonqo amaxxa hoogummorono bareendete hecheemmo kadi assannoe. Kadotenni galtino mite mite Afriku gobbuwa qaageemmo.
Roore Afriku gobbuwa Itophiyanna Layibeeriya agurranna kadotenni galansanni, kaaliiqi uyinonsa kalaqamunniha ha’ra afoonsa habbenna hoogge; faransayetenni kadantinori Faransayete afoo calla hasaabbanno. Ingiliizetenni kadantinori Ingiliizete afoo calla coyidhanno. Xaaleenunni kadantinori Xaaleenu afoo calla hasaabbanno.
Hakkawaro annuwinkenna akaakkanke xaaleena qasse shorra hooggoommero techo ninke kaayyo Xaaleenu afoo calla coyi’neemmota ikkase qaageemmo wote addankanni afalchi’ya be’e yaanno. Korkaatuno techo Itophiyu gobba 80 ali afoo coyidhanno daga noosete. Woleteemmero wolootta hoongeemmo qoosso heedheennanni afiinke balete ba’’e hoogino. Konni daafiraati kadammoommoro iillannonkere qaageemmo wote shigiggishannoehunna ejjeettote sharro hagiirsiissanno’’ehu.
Adiwa bareendetenni,bareendeno Itophiyimmatenni ledo fiixoonsa woy bande la’a ayirritanno. Korkaatuno Itophiyunna bareende mundeetenna maalu gede ikkite karsantinoreeti. Konne halaale ikkino Itophiyimmanni addaxxannokkihu hee’riro halaalenkanni isi woyi ise Itophiyimma shiiltinosi/shiiltinose qansicha ikkinoti leeltannoe.
Itiyophiyimmanna bareende di babbaxxitanno! Itophiyu qansicha ikkinohu noowa baala bareendetenni egennamino. Tayixe TPLF dobbate ola fante Itophiya gobbayidi diinnara sayisse uyitu wote,gobbayidi gobbuwara heedhannori huxuxxi yitukkinna waajjitukkinno “nomore”/Ikkino/ gaado gaadatenni galchimi gobbuwa Itophiyu aana iillishshanni noo barshenna kaphu duduwo galchite Ameeriku Itophiyu aana noose gurcho laooshshe agurtanno gede jawiidi qeecha fultino.
Ikkina manni gobbara heedhe waajjitukkinni bayiriidi Ameeriku waajju gashshooti waalchira soodo soodo “Nomore/Ikkino” gaado assituna bareendensa mayira dikulleemmo. Ee;ledeemmo! Itophiyu bareendete kalaqamino. Bareende bikkinanniha ikkiro safaraanchu Itophiyu qansicha calla ikkate yee yekkeeramummoro saalummokkinni wo’mu wodaninniiti.
Ammajje 23ni ayirrinsanni Adiwu ayyaana badhe shaqqeenna,bareendenke urdetenni calla ikkitinokkita buuxisannohu latishshu qeelle bayiriidi Itophiyu haaroo’mate kofattonni lexxitu. Eewanni;annuwinkenna akaakkanke mullicho lekkanni,yannaasincho olu uduunne qodhitukkinni diina baraarraassite shorritino. Tenne qeelle “Adiwu Qeelle barra,Ammajje 23” yinummoro, xaa ilama insawiinni ragidhino bareende egennotenni irkisse Gibitsenna Sudaane raartanna, Ameeriku Wi’lanna, halantino mlootimmate uurrinsha rosaminokki garinni Itophiyu hajo aana calla kiiro nookki garinni songo ofoltanna hayyotenni calla Itophiyu qeeleenna Bayiriidi Itophiyu haroo’mate kofatto umi doyicho caabbichu wolqa burqissu.
“Ati illekkinni la’anna sheexaane ani fule widira wijji” yitanno faarso. Ee;diinu illesinni la’’anna Itophiyu lophote ijaara gatamaranninna ijaarsanni no. duuchanka wote manni anga la’nanni hee’nara hasidhanno Ameeriki techo Itophiyaho la’anni no soorro umu damuume ikkitinonsaha lawannoe.
Bareende kulliro Itophiya;Itophiya kayinsiro bareende! Tini dhagge Abbayi qede mitte higgeno jaabbannokkitenna qoortannokkite. Togo yeemmo wote boo’na dikkitino. Halaale ikkeennaati. Itophiyu hundinni bareeddate gobbaati. Dirra giwisihu qalxannasi liqi’mi!! togo yee coyi’reemmo wote wowe’ya koliddu manni lawishshi,qeelle,Adiwaho dhagge loossu ejjeetooti. Naqaashe kayinni iimanni hee’re Itophiyu daga bareendetenni kalaqino kaaliiqaati;waajjeemmori maati!?
Adiwu fojote,Adiwu hayyote! Duuchanta kolidda daga mitto assatenni wolaphote sharro kalaqino. Adiwu koliddu daga malaateeti! Adiwu koliddu daga sumudaati. Fenjjeejje coyi’reemmo gede assannoehu Adiwu malaateeti.
Hakkawari kadote gashshootinni amadante qarranturi kaarebiyu gobbuwanna duuchanka Afrika kadote gashshoote tiyyi’rate millimillo (PAN Africanisim) kakkayisinohu Adiwaho. Naqaashimmate Berkileyi kula dandeemmo. Hakkawari faannonna,hakkawari ejjeetto bareende haaqe labbe leeltinosi manchi; Adiwu bareedda guwisinonna bokkeessinohu umihu Berkileyi ikkasi kullanni. Togono yii “20 kume yannaasincho olu uduunne dirte daggino Awuroppa umi yannara Afriku baattora qeelamate kaayyo gubbitu. Borreessaanchu borrosi konninni calla di uurrisino; “Afriku baattora mittu bayiru coyi kalaqami” yaatenni habashootu kalaqaminsanni bayira daga ikkansa qummi asse odeessi. “Adiwu baalinke hexxoba’latto” yaatennino Adiwanna Adiwu bareedda qeelle biiresi kuulinni wora’a asse borreessino.
Addaho;Adiwu su’mi luphiima ikkinota dhaggeeffatinohu Berkiley calla dikkino. Xophooma kalqeeti. Adiwunnirae kiirre gundannikki maxaaffa borreessinoonni. Dhaggete xiinxallaano,dagittete ogeeyye,borreessaano ,sirbaanonna odeessaano Iskiriibtonsa kuulinni bokkeessitino. Ani kayinni Adiwunnire kula hasiissanno geeshshinni di kulloonni;sirba hasiissanno deerrinni di sirbinoonni. Kiira hasiissanno garinni kiiro di borreessinoonni yitanno hedo noo”e.
Ani techo togo ikke coyi’reemmohu dhaggetenni nabbawoommonna techo bayiriidi Haaroo’mate kofatto iillitino deerra la’’atenni ikkanna; juntunna gobbayidi gobbuwa kayissino urdetenna kaphu duduwi ola Itophiyu daga mittimmatenni jirsansa tugge abbitino qeelle muli qaaggoori. Techo qeellerano Adiwu bareende sinqe ikkitinonke yuummoro kapho dikkanno. Ee! Adiwu biinfillenkeeti;haxonke gotti assine qaanfeemmo gede ba’lattonkeeti. Adiwu ninke Itophiyu dagara gobboomittete sumudanna sammonke malaateeti.
Bero techoor rumushshooti! Hakkawari dhagge yanna adhine buunxo! Eewa;ayimmansa duqulsa giwate,umonsa hooga tiyyi’rate qodhite ka’ino Itophiyu daganna baara tayise dayino doddolaanchu Xaaliyaani mereero assinoonni cinca gudisiissanno sharronni;Itophiya Afrikunni baxxitino daga assitannonke bayira dhagge loossu. Ayimma hoogatenni rooranno qorichi dino. Kaayyotenni ikkikkinni qeelletenni afi’noommo Adiwa gotti gotti assinummoro boo’nitu yaannohu hee’rakka? Horontanni!
Hatti yanna duuchanta Afriku gobbuwa Awuroppu billa biinxa fushshe beeqqara dayinote. Beehachu garinni Itophiyunna Sumaale Xaaleenaho aamantino. Ikkollana haaqee ikkinsa Itophiya adhate heddinorira. Bayira Itophiya Abisiniya xaalenu awuuta giddo ubbanno gede muro sayinsi. Haaqete hexxo!!!
Itophiyunna Xaaleenu xaadooshshe olaho reekkinori giddonni mittu Wuccaale sheemaateeti. Wuccaale wodiidi wollo zoone Ambaasel woradi hunda afantannote. Wuccaale sumiimme 17ki quwi Amaaru Xaaleenu afii tiro xeertidhinota ikkase anfi. Xaaleenu sumiimme umisera injaanno gede injiishshe Itophiya awaawuratenni addi addi gobbuwara borrote sokka sokkino.
Borrote sokka Itophiyu ledo assinanni hiikku xaadooshshino xeeleenu widoonni calla ikkanno gede lallabbannote. Tenne so’risiissanno shaalashsho sokka Engiliize ,Jarmane,Awustiraaliyunna beljiyeme anga gante adhitunsa. Itophiyu Xaaleenu qeecha ikkinota buuxissu. Mosko,Faransayenna Turke kayinni Itophiyu ledo assitanno xaadooshshiranna horonsara yitinohura xaaleenu ikkito mololtunsa.
Miniliki kayinni mootimmasita borrote sokka Jarmanete,Ingiliizetenna Awustiraaliya egensiisate soyino egensiisate. Ikkollana gobbuwa minilikii ledo dhaaddotenni xaadooshshe safate di hasidhino. Itophiyu xaaleenaho uyinoonniha ikkinohura qaraarinsa.
Tini ikkito miniliki hanqissu. Awaawurroonnisi daafira giirami. Xaaleenu assooti jaddo ikkinota xawise taashshate borro soyaanno gede mootichu Umbertora sokka soyi. Afanni goxinohu raarreenna di macciishshannona xaaleenu afanni awaawurino daafira guraanni macciishshe qiniiteenni duni. Konni gedensaanni Miniliki hanqi. Gobbasino horraanotenni gatisate qodhe kai. Olantosino dhukunninna tii’’unni qixxaabbinota ikkase huwate sharrote qixxaawi. Itophiyu dagano “Sai sa’’oommona” yii.
Ee;Itophiyu bareende kulle di gundannite. Bareendetenni kalaqantino gobba Itophiya; dakkinni hagiidhi! Bareende kulliro Adiwu sumudankeeti;Bayiriidi soorrote kofattono malaatenkeeti.Bareende Keennanniha Ikkiro; Bikkaanchu Itophiyimma Ikka Noosi yoommohuno konniraati!
Itophiya maganu maassi’ro!!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Ammajje 17, 2014 M.D Hamuse
