Duuchunkuri yannasinni ikkanno. Yannasi agare gumulamannokkiri dino. Gobbanke shama shaqqadote. Garunni latinse horonsi’rate dandiiniro kalqamu uynonke jiro calla lophonkeranna ikkadote.
Abbayi haaroo’mate kofo ledo amadisiisaminohunni Itophiyu iillitannise keeshshitino xiiwo cincite sa’’atenni xaa yannara umikki doyicho caabbichu wolqa burqisate dandiitino. Kuni yaa dagankenna gobbankera jawa qeelleeti.
Haaroo’mate kofo loosi yinoonni yanna giddo gumulamano hoogiro ijaarshu loosi hanafamihunni kayse sa’u tonne dirrara kofattote ijaarshi loosi ledo amadisiisaminohunni Gibtsenna Sudaanete hattono insa hedo irkissanno gobbuwa ledo kaajjado sharrooti assinanni keeshshinoonnihu. Baxxinohunni gobbuwate mereero assinanni keeshshinoonni yekkeero lowontanni waaddinonna daafursitinote.
Itophiyu haaroo’mate kofo ijaarshi loosi gufi’ranno gede Gibtsenna Sudaane assitinokki sharro dino. Bi’ree yannara kalqoomu waa horonsi’rate wodho yineenna fultino wodhonna seeri garinni gobbuwa malaatissino malaatinni calla Itophiya kuttuwatenna furro furuqqo hoolate lowo wo’naalsha assiturono gobbanke daganna mootimma kayinni halante assitino sharronni gobbuwate hasattonna hedonsa na’ra difultannokki gede kaajjado dippilomaasete loonsoonni.
Xaa yannarano kofattote ijaarshi loosi rooriidi anga gumulameenna umikki yannara Abbay wayinni caabbichu burqa hanafino deerrira iillate sa’noonni jiffa kulle digundannite. Anfummonte gede Gibtsenna Sudaane kalqoomu dagooma badhensaanni dirte Itophiya guluphisiisatenna angase uytanno gede assate wo’naalshinsa kulle digundanniho.
Umihunni kofote ijaarshi looso hanaffinoonte yitu. Kofote ijaarshi looso hananfita kayinni hojjasi ajishshe yitu; way konni aleenni sa’’a dinosi yitu. Gutunni ijaarsino yitanno hedono insanni abbitanni yekkeerote shiqishshanni keeshshitino.
Duuchunkuri kayinni saeenna xaa yannara Itophiyu Abbayi wayinni umikki yannara caabbichu wolqa burqisa dandaa Itophiyaho jawa qeelleeti.
Gobbankera mootichu Haylesillaase gashshooti yannanni hanaffe Gibtsenna Sudaane Abbay lagi aana kofatto loonsanniki gede gaaddanni keeshshitinohu Itophiyu konni loosira gobbaydi irkonna liqoo afidhannokki gede hedatenniiti.
Ikkollana mootimmanke kayinni hiittenneno gobbaydi gobbuwa irkonna liqoote woxe hasidhukkinni daganke ledo sumuu yaatenni daga uminsanni halante Abbayi waa latisi’ranna horonsi’ra dandiitanno gede ammanchiishatenni Ameerikunna woloottu galchimi gobbuwa ninke liqiissanna irkisa hoongummoro konne looso Itophiyu cirankanni dihanaffanno yite agarte heedheenna meessi daganna mootimma halammenni hanafaminohu haaroo’mate kofo ijaarshi loosi hanafame xaa yannara wo’munni wo’ma loosu goofara iille no. Gibtsenna Sudaane agurina hiitti wolqano haaroo’mate kofo ijaarshi looso uurrisate didandiitino. Illensa la’anna; maccansa macciishshitanna kuneeti Abbayi wayinni caabbichu burqino. Ninkera xawaabbu wara’a yaanna insara illensa timmi yitona.
Way kalaqamu jirooti. Sumuu yine gutunni horonsi’ra dandiinanni mimmito xiinbanna hashsha barra sae ha’ranni gale hosanno; way gamira hee’ranno manni kayinni kofenna latise horonsi’ranni buximatenni fula dandaanni hee’re diru du’ma buximate giddo hee’ranno.
Abbayi way xibbuunni 86 anga ikkannohu burqe daade marannohu Itophiyunniiti. Kayinnilla gobbanke umise waa horonsi’rate kaayyo hoogge keeshshitino.
Itophiyu lattannota digimbeemmo; kayinnilla ninke waa kissinoonte yitanni awaawurtanni keeshshitino. Xaano ikkiro gobbanke Abbayi wayinni umikki yannara caabbichu wolqa burqisa hanafasenni Gibtsetenna Sudaanete miidiyubba odeessitanni noo gari albinte gede kalqoomu dagooma awaawurate.
Sa’u seeda dirrara gobbanke daganna mootimmate mereero sumiimme kalaqantannokki gede sharrantanni keeshshiturono daganke kayinni keerenna latishsha hasidhannota ikkasenni noonsahunni kayisse mootimmate ledo halantanni latishshaho beeqqaano ikkitanni keeshshitino. Kunino giddoydinna gobbaydi diinna saalfachishinoho. Qeelletero togooti. Halammiro duuchunkare yannasinni assi’ranna hasi’noonni deerrira iillishi’ra dandiinanni. Itophiyu manni olu yannarano bareendetenni; gobbanke ayirrinyenna horo kisannori kalaqamirono kaajjado hedonna halaale amadde yekkeeramatenni qeelle afidhanno.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ammajje 17, 2014 M.D Hamuse
