Bisu Iibbilli Maati? Iibbillu biso gawajjitanno baakteeriyinni hattono wolootu dhibbinni umosi gargadhanno yannara kalaqamanno bisu iibbilli lexxonniti. Fayyaaleessu qaaqqi bisu iibbilli 97- 100.4 digire faranayte (36.1 -38 digiree seliseshe) ikkanno.
Bisu iIbbille hiitto Bikka dandiinanni?
Iibbillu qaaqquullu aana leellanno woyte umi yannara assa hasiissannorichi, qaaqqu iibbilli bikka termo meetiretenni bikkine afa dandiinanni. Qaaqqu noo manchira termo meetire minesi heedhuro danchaho.
Dijitaalete termo meetire waagunnino ikko horoonsi`rate wolootu termo meetirenni shotanno. Bisu iibbilli bikka babbaxxitino bisu kifillanni bikkine buuxa dandiinanni. Arrawu woroonni, kikkillate, maccate, albunninna lowo shuma fultanno widoonni iibbille bikka rosantino doogooti.
Qaaqqu arrawu woroonni termo meetire fultannokki gede amada dandiiro, arrawu woroonni ibbille bikka woyyaabbino doogooti. Ikka hoogiro kikkillate widoonni bikka dandiinanni. Maccatenna albu aana iibbille bikka halaalanya iibbillu bikka aa hoogara dandaanno.
Qaaqqu sasu agani woroonni nooha ikkiro, jawa shuma fultanno widoonni iibbille bikka fayyimmate ogeeyyenni amaallanni. Qaaqqunniha iibbillu bikka konni garrinni bikka hasi`niro qaaqqu gawajjamannokki gede qoropho assa hasiissanno. Kikkillate widoonni bikkinoonni iibbille buuxate horoonsidhiniro woyyanno.
Iibbille qiissate kaa`litanno xagga fayyimmate ogeeyye hajajjukkinni hirranniti Asitaminofiini (acetaminophen/Tylenol/ motirin) nna Aybofirini (ibuprofen/Adivil/) yinanni xaggaati.
1. Asitaminofiin (Acetaminophen/Tylenol)
Acetaminofiine qaaqquulleho iibbille woyyeessate kaa`lanno xagichooti.
Kuni xagichi du`namaancho ikke babbaxino coommillinni qixxeessinoonniho. Mitte hinge Asetaminofiine uyni gedensaanni qaaqqoho woyyisiro wirro lende aa dihasiissanno. Woyya hoogisiro kayinni shoole saatenni lee saate geeshsha qolle uynara dandiinanni. 24 saate giddo onte hinge calla uynanni.
Hajanjoonnihu aleenni uyniha ikkiro Asitaminofiine qaaqquulleho afalete dhibba abbitanno. Hajanjoonnihu aleenni xagicho uynoonniha ikkiro fayyimmate uurrinshara haa`ne ha`ra hasiissanno.
2. Aybopirofiini (Ibuprofen/Adivil/ Motirin)
Asitaminofiine xagichi gede qaaqquulleho uynannihu Aybopirofiine du`naamaanchono babbaxino coommillinni qixxeessine uynanni. Konne xagicho leewu agani woroonni noo qaaqquullira diuyanni. Leewu aganinni kayse lamu diri geeshsha noo qaqquullira fayyimmate ogeessi hajajikkinni aate diamaallanni.
Qaaqqu lamu diri aliha ikkironna mulunna wodanu dhibbi hoogisiro Aybopirofiine uynanni.
Wole woyyeessitanno xagga gede mitte hinge Aybopirofiine uyneenna woyyisiro wirro aa dihasiissanno. Woyya hoogisiro lee saatenni kaayse sette saate geeshsha noo yanna giddo wirro aa dandiinanni. Ikkollanna, 24 saate giddo shoole hinge calla uynanni. Hakkiinni ale aa diamaallanni. Kuni xagichi loosaminohu Asitamiinofiini ledo mittoho. Uynanni deerra afate bilqaaxete aana xallinoonni woraqata woy kaartoonete aana noo hajajo (dosing or direction) hanse la”ate. Qaaqqu qelpheepho afantinoha ikkiro hakuy garinni aate.
Qelpheepho afantinokkiha ikkiro dirisi deerrinni mageeshshi miili litire uynanniro buuxa hasiissanno. Xagga aate shotannohu qelpheephosi bikkine anfoonni deerrinni uyniro danchaho.
Qaaqqulleho Xagicho uynanni Yannara Assa hasiissanno Qoropho
1. Xagicho bikkate halaalanya bikkaancho horoonsidhe.
Mitu manni qaaqquulleho uynanni du`namaanchi xagicho bikkate mini maankiya horoonis`ranno. Kuni digaraho. Mini maankiyi amadanno bikki babbaxinoha ikkanno daafira qaaqqoho hasiisannosihunni aleenni woy woroonni xagicho uynanniha ikkannohuraati. Xagicho bikka hasiissannohu xagichu ledo daannohu shiimu uduunnichi siine lawannorichinniti.
2. Xagicho sagalete ledo karsiinse aa
Mitu qaaqquulli xagicho maayye yite diadhitanno woy diegemmitanno. Amanna annu konne qarra tirate xagicho sagalete ledo karsite uytara wo`naaltanno. Konne assa Ayibopirofiinetenna Asiitaminofiinete xagichimmasi disoorritanno. Ikkollana, qaaqqu xagicho karsiinse uynoonn sagale shiima ite gatisiha ikkiro gattino sagale ledo xagichu noohura hasiisannosi xagichi bikka afi`rara didandaanno.
Xagicho sagalete ledo karsiinse aate albaanni konne hedote giddo wora danchate. Konne assate hasiisi`ro, shiimu (mittu maankiyu geeshsha) juuse woy Appilipes (applesauce) giddo karsine aa dandiinanni.
3. Ganshu xagichi giddo iibbillu xagichi hee`rara dandaanno.
Qaaqqoho iibbillu xagicho uynanni woyte wolu assa hasiissanno coyinna qoropho no. Kunino, mite mite buusanotenna ganshu xagga giddo Asiitaminofiine woy Adiviile heedhara dandiitanno. Lawishshaho:-qaaqquullu ganshi xagichi (Triaminic children’s) giddo Asitaminofiine no. Konnira qaaqqoho lende iibbillu xagicho aa dihasiissanno. Kuni qaaqqu bisi giddo xagichu kuusamanno gede assanno. Xagichu bisu giddo bati`riro mannimmasi gawajjannohura qoropho assate.
4. Qaaqquullehonna jajjabbu mannira uynannihu iibbillu xagichi baxxanno. Qaaqquullehonna jajjabbu mannira iibbilleho uynanni xaichi dimmittoho. Su`misi nafa mitto ikkiro taalo bikkine diuynanni.
Amadosi baxxitara dandiitanno. 5. Aspiriine qaaqquullehonna lophitanni noorira diuynanni. Aspiriine (aspirin) iibbille qiissate dandoo noosi xagichooti. Ikkollana, dironsa 16 wori oosora duu`ne hoolloonni. Ibbille abbannorichi ganshu gedee vaayresete xibba ikkara dandaanno.
Vayresete dhibbi noonsa qaaqquulli (woyyinnonsari hattono vayrese giddonsa heedhenna dhibbu noonsa ikkirira) nafa aspirine aa wole (Reye’s syndrome) yinanni dhibbira reqecci yitanno. Konnira, ogeessu hajaja hoogiro 16 diri wori oosoranna qaaqquullira aspiriine aa gawajjo abitanno. Bue:-Amharic Health Information
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Ammajje 10, 2014 M.D
