Gobbankera rooriidi anga ikkitanno daga heedhannohu baadiyyeteeti. Kuri baadiyyete heedhannoreeti quchumaho horonsi’nanireno laashshitanni shiqishshannohu. Kiironsa hala’lado daga kayinni xaa geeshsha heeshshonsa di woyyaabbino.
Diro baala; hashsha barra loosidhanni afidhanno laalchonsano mini giddo horonsi’ratenni sa’e halashshite dikkote shiqishshaanorino kiironsa shiimatella. Diri giddo mitte doyichora woy lamenna sase yannara afidhanno laalchono ikkiro ikkadoho yine diadhinanni.
Korkaatuno heeshshonsa woyyeessinokkihona. Baatto loosidheno ikko saada ce’e galtino daganke roorenkanni gatinsanni laashshitanni horonsidhannori noo gedeenni hee’reennanni; insa kayinni loosidhinoha dikkote fushshite hirte uminsa heeshsho woyyeessidhannokki gede korkaata ikkinohu laalchonsa hirtannohu dallaalunni ikkasiiti. Laalchonsa dallaalunni hirte afidhanno woxi shiima ikkasinnino hajonsaranna hasiissanno fulora horonsidheenna gatinoha duucha yannara suuqidhanni miinju wolqansa lossidhanno yine agara gowwimma labbannoe. Itophiyaho dagoomu suuqote uurrinhshuwa hasiisanno garinni hala’litinota di-ikkitino. Dagoominke giddo laashshidhe afidhanno laalchisara dikkote hasatto kalaqate hende tantannoonniri babbaxxitinoti mittimmate maamarra no.
Kuri mittimmate maamarra miilla ikkitinori kiironsa haammata loosidhe woy saada ce’e galtino miilla kayinni uminsanni laweennansa baxxeno ikko gadachante miiloomittete agarranninsa qeecha fultanno.
Ikkollana agarranni garinni horaameeyye ikkitanna dila’nanni. Konnirano jawu korkaati hakkuri maamarra deerru deerrunkunni massaggannorinna laalchonsa hasiisannokki garinni gamba assite uminsaha eote dhuka calla lossi’rate dodantannori kiironsa shiima dallaalooti hee’ransaati.
Kiironsa shiimu manni hala’lado kiiro amaddino buxane su’minni dadda’litanni uminsa heeshsho calla lossidhanni heedhanno gobbaati tini. Konne baattote aana noo halaale lawishshunni irkisate geeshshira baadiyyete daafurte daffe loosidhurono laalchonsa dikkote shiqishidhe afidhanno eo shiima ikkase kaiminni hasiisannonsare wonshi’ra hoogatenni mullicho lekkansanni hodhitanna laalchonsa gamba assidhino maamarra murrootinna dallaalu kayinni milliyonnatenni hirranni kaameellanni hadhanno; koattetenni baatto kaxxate nafa cee’mitanna la’nanni.
Heeshshonsano ikkiro jajjabba quchummaraati; woy sa’e gobbaydi gobbuwaraati. Baadiyyete daganke bushsha qottissanni hosse galtanna laashshidhino laalcho shiimu woxinni gamba assite duree’mitannori kiirotenni shiima dallaalootaati; woy mittimmate maamarra murrootaati. Itophiyaho muli dirra kawa haammata baankuwa fanatino. Rooriidi baankuwa afantannohu kayinni quchummateeti.
Gobbankera baankete dhaggenni seeda dirra kiirsiissinoti Itophiyu daddalu baanke haammata sinna afidhinote. Tini baanke sa’u onte dirra gobbanke qaru quchumi Addis Ababaho lowo woxu fulonni ijaarsitanni keeshshitinoha haaro ijaara tenne lamalara maassiissino.
Konne haaro ijaara maassi’re owaante aanno gede hanafisiisinohu ayirradu xaphoomu ministirchi Abiy Ahmedihu baankuwa qubbichunni kullanni mannooti calla horonsidhannotanna doogi-male buxanete su’minni dadda’litanni uminsa miinja calla lossidhannota ikka gatteenna haammata baadiyyete heedhannore loosidhenna ce’e galtino daganke horaameeyye assitannota ikka noose yaanni coyi’rino. Baanke gobbate jirootina yannaasinchonna hala’lado owaante aateno ikko kalqoomu deerrinni heewisama dandaateno hedde ijaarsitinoho.
Kayinnilla hala’lado baadiyyete dagankera iillite hasiissanno liqoonna liqoote kaayyo injeessitanno dagoominke laalchonsa, saadansa woy baattonsa amadisiissanni liqiidhanni loosidhe hasi’nanni deerrinni miinjansa lossidhe daafurinsa bikkinni heeshshonsa woyyeessidhanno injoo nooyya yiniro dawaro baankennitenna kiironsa shiima dureeyyenna dallaallata ikkitanno.
Korkaatuno albaanni loonsani dangoonni garanna baankuwate widoonni nooha baincho assoote gatisa dandaa hoongiro hala’ladu baadiyyete ikko quchumu dagoominke heeshsho iseentilla. Hattenne hamuseentilla.
Tenne yannara heeshsho umisenni damuunsitinote. Gamete aana gamitokke yinoonni gede heeshsho damuunsitino dagooma dallaalu woy kiironsa shiimu manni buxanete su’minni dadda’litara dihasiisanno.
Gobbankera agarranni jireenya adda assate hasiisiro, baalanta daganke horaameeyye assitanno injoo kalaqa hasiissanno. Konnirano yininte gede baankuwanke haammatu dagoominkera iillitannota ikkitaranna diru du’ma kullanni hee’nanni buximanni fulate dandiissitannota ikka noose yine agarranni.
Xaano harinsho albinte gedeeta ikkituro woyyaambe daggukkinni heeshshono albintalla ikkitannohuraati. Konni daafira Loosidhenna Ceidhe Galtinori su’minni, bikkantino bissa calla duree’ma dinonsa!! Baankeno baatto loosidhenna ceidhe galtino dagara liqoote kaayyo injiishatenni mereeri dallaali siiwo mura hasiissannonsa.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ammajje 10, 2014 M.D
