Tiia jawaatu manni soorro hasi’ranno. Duuchankare gura qiniite lae hedatenni iillara hasi’ranno deerra iillate kakkaooshshunninna jawaantetenni loosi’ranno. Loosi’nanni yannara xaaddanno jiffanna mitiimmuwano diwaajjanno.
Daafurrikkinni afi’nanniri dino. Techohu seyoote gafinkennino heeshshosi woyyeessi’rate umisinni kakkae jawaantetenni hanafino loosinni umisinni gumaamo ikkatenni sae wolootahono loosu kaayyo kalaqe xaa yannara jawa deerra iillino wedellichire wolootaho dancha lawishsha ikkanno garinni qineessine haa’ne shinqoommo.
Kalaa Negaash Laammiso yaamamanno; Lukkuwanna saada ceatenni woloottahono lawishsha ikkino.
Sidaamu qoqqowira Daarrate woradi giddo Geelo-Waaccote olliira ilame lophino. Woradu qaru quchumira hee’ra hanafinohu kayinni Itophiyu Miliniyeeme 2000M.Dra ikkinotano coyi’ranno. Diris rosoho iilleenna hanafirono 8ki kifile geeshsha xiiwe mereeronko mure agurino. Korkaatuno hattenne yannara rososi xiiwe ha’ranno gede hasiisannorinni kaa’lama hoogino daafira hexxo dimurino; agure umisinni millise loosi’re heeshshosi woyyeessi’ranna jawa deerra iilla dandaannota anjesinni umosi ammansiisino.
Manchi beetti hexxo mudhiro angasira noota hala’ladi jiro nafa garunni amaxxe diafanno; kayinnilla seedise hedenna albillicho jawa deerra iillara dandaanno ajuuja heedhusiro shiimurinni kae jawa deerra iillanno; umisinnino sae wolootahono ikkanno.
Xa loosi’ranno looso hanafara albaanni giwirinnu loosinni hattono babbaxxinore moolanna shoe buna, luxumbe mooshshinoonni buna, mine mi’nate hasi’nannire xaawulanna maagare lawinore daddalanni keeshshirono lowonta gumaamo ikkinokki daafira wolu loosu doorshi hasiisannosita umisi ledo amaalami. Woxu kayinni hasiisannosi.
Woxe calla ikkikkinni wolootu jaallasi ledo mittimmatenni ikke halame loosi’riro gumaamo ikkara dandaannotano seekke huwatino.
Konnirano looso hanafate balaxe Oomo maykiro faynaansete uurrinshanni 30 kume birra liqii’re woradu saadatenna qulxu’mete latishshi borro mini widoonni kiirotenni 300 1 barri caacurre hidhatenni 45ki barra dikkote shiqishe hiratenni loososi Hanafi. Aaneno layinki doyichora 500 caacurre hidhe lossatenni xaano 48ki barra dikkote shiqishe hire lai woyte loosu kuni tirfisinoho. Kalaa Negaashshi afi’rino tirfenni loossa halashshe loosate hasattosi lowonta lophitu. Hakkiinnino sayikki doychonni 500 caacurre; aaneno 1000 caacurre hidhe lossanni dikkote shiqishshanni hanafino loosinni xaa yannara mitte doyichonni 4000 caacurre hire lossanni dikkote shiqishanni afamanno. Caacurre calla lossa ikkikkinni quuphe qalannorenna gorrote ikkannore maalu lukkuwano ceanno.
Konni loosira easira albaannino ikko hananfi gedensaanni balaxe saadate jiro latishshi borro mini widoonni hattoto handaarunni qajeelsha uytanno bissanni Wolayitta Sooddote, Arbagoona, Bansa, Hawaasano hattonno woshshamanni qajeelsha beeqqanni handaarunni hala’lado huanyootenna egenno afi’ra dandiinota coyi’ranno. Hiikko loosino ikkiro umisinni loonsanni hayyo, ogimma, egenno, ikkado, co’ittenna hasiissannota loosu base qixxeessine loossa hanafa hasiissannoti xawoho.
Konnirano caacurru baxxinohunni addi awuutanna amadooshshe hasidhanno; co’ichimmasi agarantino basera hattono kemikaaletenni seekkine fayyaaleessa assinoonni basera lossinirooti fayyimmansa agaranteenna lophite hasi’nanni horora hosate iillitannohu.
Kalaa Negaashshi umi yannara 30 kume birra liqii’re looso umisinni hanafe 300- 500 caacurri geeshsha hire lossanni dikkote shiqishanni keeshshe gedensaanni kayinni liqoote woxe qole wirro 100 kume birra liqii’rate kayinni maamarunni tantanama hasiissusi. Konnirano ledosi loossannore maamaru miilla gamba asse liqiidhino birrinni lukkuwa calla ikkikkinni me’’enna adote saadano ce’anni afantanno.
Mito woyteno hojjinni loosi’rantenni gamba yine wolootu manni ledo loosi’niro halamme roorenkanni gumaamma ikkinanni yee ammanannohu techoohu seyoote wosinchinke Negaashshi; xaa yannara umisinni ledo 6 maamaru miilla amade loosanni afamanno. Caacurre lossanni 45kki barra dikkote shiqishanno. Maalu lukkuwano hattonni diru giddo sase doyichonni batinyunni dikkote shiqishanno.
Quupheno hattonni. Loossa kajjishe sufatennino adote saada batinyunni ceate amadino mixo garinni yannaasincho hayyonni saadate sagale qixxeessinanni maashine eessate balaxote qixxaawo gudino. Konnirano ikkitanno base woradu gashshooti Qawaadu quchumira 600 kaare meetire bayicho afidhe magazine mintino.
Kalaa Negaashshi maamari albillicho saadate sagale hala’ladunni qixxeessanni umisi ceanno saadara calla horonsi’rate di-ikino. Qixxeessinannita ssadate sagale uminsa saadara horonsi’ratenni sae wolootta labbanno handaarranni bobbakkino maamarranna qooxeessu woraddarano shiqishateeti; kuni kayinni qooxeessaho saadate sagalimmara ikkannori hala’ladunni shiqanno gedenna saadate laalchinna laalchimma lophitanno gede qara qeecha godo’lannoha ikkinohura lowontanni jawaachisha hasiissanno kakkaooshsheeti.
Loosi’nanni yannara duuchuri injiinoha di-ikkanno. Lukkuwa afi’niro sagalensa rahotenni hasiisanno deerrinni afi’ra hoogate qarrino xaadanno. Saadate sagale xeertowa ha’ne hidhinanni yannara hasiissannokkiti woxu fulo heedhanno; hasi’noonni yannarano afi’ra hoogate mitiimmano xaaddanno. Konnirano uminsanni qixxeessa hanaffuro loossansa roorenkanni halashshite loosatenna handaarunni xaaddansara dandiitanno mitiimuwa tidhate dandiissitanno hayyooti. Lukkuwa ceate loosi arri yannara woyyanno yaannohu kalaa Negaashshi Dotteesa 30 geeshsha noo yanna giddo lukkuwa hala’ladunni ceannota kulanno. Hawadi yannara kayinni roorenkanni adote saadanna me’’e ceate loosira illachishshanno.
Ledosi noori 5 miilla ledo xaphooma 6 manni mittimmatenni ikkite loosidhanno gede assinohu kalaa Negaashi; xaa yannara loosuno lexxanna hattono maamaru eono woyyaabbanni daasenni miillano heeshshonsa woyyeessidhanni daggino. Hakkiinnino sae hundansaanni shoolu qansootira loosu kaayyo kalaqqino. Miillate loosu kakkaooshshino albillicho loossa halashshatenna jawa deerra iillate noonsa ajuuja naandannite yaanno.
Wolootuno togoonni halantenna mimmitu ledo sumuu yite loosidhuro umonsan dandaatenni sa’e wolootahono ikka dandiitannotano kalaa Negaashi amaalanno. 30 kume birra hojjisi liqii’re hananfino loosinni gumaamo ikke liqoote woxesi qolatenni wirro kayinno 100 kume birra jaallasi ledo maamarunni tantaname liqii’ratenni halashshe loosanni afamanno loosinni liqoote woxe wo’munni wo’ma qolatenni xaa yannara asalu nookkiha uminsa woxinni loosidhanni afantanno. Kiirotenni lamala adote saada noonsa; barru barrunkunnino adote laalchonsa dikkote shiqishshanno.
Albillicho kayinni adote laalchonsa qooxeessaho afantanno Agro industirete paarkuwara shiqishateno jawa ajuuja amadde loossanni afantanno.
Lukkuwu caacurre ceatenni hanafamino loosini me’’enna adote saadano ceatenni hattonni halashshite ceatenni xaa yannara xaphooma kaappitaalensa 1 miiliyone ale birra iillitinota coyi’ranno. Albillichono xa loosidhanno base soorrite halashshite loosi’ratenni kaappitaalensa lossi’ratenna wolootu qansootirano qaddo ikkatenna loosu kaayyono kalaqate mixo noonsa.
Loosu hasattonna kakkaooshshi noonsa manni hedonsanna dandoonsa hiikko garinnino ikkiro fushshite loosu aana hosiissanno. Lowo manni uminsanni looso kalaqqe loosate waajjitanna la’nanni; togoo hedo kayinni digaraho.
Manchi beetti heeshshosi yanna giddo hedinorenna hasiisannosire afi’rate hiikkonne loosono wo’mu wodaninni hede hanafanna baxe loosi’riha ikkiro gumaamo ikkatenni hoolannosiri dino.
Techoohu seyoote gafinkenni wolootahono rosicho ikkanno garinni haa’ne shinqoommo maamari loosino albillicho noosi ajuuja naandannite. Konnirano qixxaawote kifilenke jawaantenna dancha guma halchitanno. Keerunni!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ammajje 3, 2014 M.D
