Sa’u lamalara 35ki Afriku mittimma songo harissanno. Sa’u 34 doyiichora mittimma songo harissinohu Afriku battalanna quchuma ikkinohu Addis Ababaho harissurono tayiixeti Itophiya xaaddinose jifo gedensaanni ikkasenni Itohiyahono ikko Afriku miilla gobbuwara noosi qeechi jawa ikkasi xawoho.
Afriku mittimma uurrase kaimi Afriku ahigure umisenni uurritino, xiiwo kalaqa dandiissannonna waajjuullu hasidhu gede borcitannonsata gargadhate ajuuja amadde hanaffino uurrinshaati.
Uurrinsha uurrisate Itophiyu mootichi Hayiile Sillase/ቀዳማዊ ኃይለሲላሴ/ millisasi kaimino baalu Afriku gobbuwa kadote gashshooti hunda galtuhu 1877-1953te geeshsha kalqete battalara callatase mitto widoonni la’nannita ikkiturono wole widoonni 1952te rooru Afriku gobbuwa Awuroppu kadonni wolaphansa kaiminni umonsa gargadhatenna mimmito amaxxate yite hakkawari Afriku mittimma uurrinsha /OAU/ xaa Afriku mittimma/AU/ uurrisidhino. Hatte yanna tophiyu Afriku wolaphora malaaatu gede la’nannita ikkasenni, kalqete battalara kolishshu waajjo qase qeelannota, didandiineemmo yinoonnire dandiisiissanno tiia kalaqqino gobba ikkasenni uurrinshate mereersha Addis Ababa assiransa techo dhaggenke qeelleeti.
Iophiyaho shibbirsaancho HWHT kalaqqqino qasanshonni amerikunna rooru awuroppu gobbuwa qansootansa quchumunni fulle yitaa geeshsha, gobbate doorantino mootimma dhuka hoogge giwaanote biillooyne sayise aate shiqqinohunna gobba diigantinohu gede assite dudubbanno kaphu duduwinni mite mite Afrku gobbuwano qodho tirsiisinoha ikkasi malaatta leelte sa’ino.
Saeennano 35ki Afriku mittimma massagaano songo Addis Ababaho harisa waajjishshannota kayisse wolewa soorrate millissino, jawa poletiku umbe kalaqqanno ikkitono kalaqante hooggino yannaaati. Kayiinni tinni baala jifo gatteenna a Afriku mittimma songo Afrikunna Itophiyu mereersha ikkitinohu addis Ababu quchumira ikkasi dhaggte qeelleeti yine adha dandiinanni.
Coyiinke aana konne diro HWHAT jiffinonke bikkinni duucha injono afi’noonni dirooti. Umihu kunni albaanni insa gashshitu yannara hasidhu gede gosanna dagoomittetennni babbaddanni keeshshitinoti Itophiyu daganna dagoomi mittoo’me mitto diinansa mittimmatenni sharramansanni giddono gobba diinano hoo’la dandiino dhaggete dirooti. Mittimma ayee diinano qeelate qeechi nooseta Afriku roduuwirano rosiisa dandiitiinono dirooti.
Itophiyaho konne diro wolqaataammu gobbuwa iillishshino xiiwonni bocu boci fjifo nafa Afriku gobbuwara iillitoommero gobba taganni diigantannonkanni; gobbate mootimma gatamarshi insanni yaano wolqaataammu gobbuwanni meqeerraminoha ikka hoogasi diigammummokkini sa’anke koraati yine adha dandiinanni. Muli barrubbara Burkina Fasotenna Sudaanete la’neemmo gashshoote galchate harinsho massagaaanonsa ripablike agadhite, qooxeessa huxxidhdhe heedheennanni wolqaataammu hasidhu tantano horonsidhe kankoota massagano wodhate injonsa horonsidhanna la’nanni.
Ikkollana EFDR xaphoomu ministerichi olu xawo gaade olantote ledo shibbirsaasine gananna, mootimmate mine dayee siatara dandiinhu mittuno dino mittimmanke huxxahona. Afriku roduuwu gobbuwa; Itiyophiyuwiinni rosa noonsati bero jawaata olantonna teknoloojetenni irkisammo olu uduunninni xaaddinoseta Xaaleena Adiwaho gombissinota calla dikkitino;techono wolaqaataammaho ninke hasi’nummoha mootoonsine giwisinkeha dirrrinseemmo yitanno, kalqe hoowinkera no yitanno boonaleeyye mittimmankenni saalfachiishankeno rossara hasiisanno.
Hashtag ‘’No More’’ ‘‘Ikkonke’’ millimillo Itophiyunnirenna Itophiyunni ilantannore calla ikkikkinni Itophiyu gobbaanni noore Afriku roduuwano karsa dandiitino; tini xiiwo kolishshu iima daggino xiiwo ikkasenni kolishhu baalu hedotenninna wolqatenni olama noosi yitanno lao xawo fultanni daggino yannaati yineno adha dandiinanni. ITophiyu diigntaraati yite qansootansa Itophiyunni fultanno gede wotawaattanni sa’u mite mite Afriku gobbuwa massagaano techo songo harisa dandiineemmo deerra iillanke la’anno woyiite saalfatansa digattaate.
Kuni again Itophiya jajjabba lame amma’note ayyaanna yaano, mootichu yesuusi ilamishshanna cuuammete ayyaanna ayirrinsoommo, hakkaanni luphiimu diasfooru gobbate giddora dayeenna gudumaaleho flute amma’note harunsaaano hasidhu gede ayiirrisa dandaa roore saalfaachishaansa coyeeti. Afriku mittimma duucha Afriku gobbuwa addi addi lao amadde bebbeeehantino mootimmubba mittu widira higge luuncaabbanno gede jawa qeecha amaddurono; albi Gaanu prezidaante kuwaame Nikurumah kakkayiishshinni hanaffino PAN-African woyi Afrika mittoonsate ajuuja xaano gummaame ikkate didandiitino.
Xa Afriku mittimma Addis Ababaho keeshshitu yannara halaale huwattino. Itophiyu keereho! Afriku wirro mitto ikkate Itophiyu dancha faasho fanino. Konni albaanni Afriku mittimma qussitanni keeshshitinori dunnaabbanno gede Afriku Mittimma massagaanote songo Itophiyu keere duduwatenni qeechase fulate qeechi noose!
Odeessaaancho Hayyiso Hanaaqo(Y.F)
Bakkalcho Ammajje 3, 2014 M.D
