Afoo mitto foole shitto ikkiniro diinu mereero e’’e burduuqate kaayyo hooganno daafira umo damuu’manno. Umo damuu’manni hee’re kisannohura Itophiyu daga xirchi kininete;hirphisi marfete;mittimmasi mdiinaho masilleho. Itophiyu togoota kaajjado ikkase waajjuullu naqqassino;odeessaano borreessitino.
Xaaleenu irraawinota techo ayerano wirro kula hasiissukkinni hakkawaro olantino ejjeetto lubbotenni heedhe naqqassanno. Dhagge naqqassanno garinninna hee’ne la’nanni hee’noommo garinni Itophiyaho mittu mittunku gobboomu hajonke Olaho waalcho fantannota ikkase aleenni tirranni hayyo badhe hinge la’neemmokki gede assinohonkanni. Babbadamooshshinke baalu xixxiiwannohonna olu giddora eessitannoho.
Beronni techo geeshsha “ani yuummori ikka hoogiro” yitanno kakkachimmanni woshichimma mimmito itamatenna babbadamate aana umboommo. Halaale coyi’rate woshichu nafa mimmito ga’ma agurino yannaati. Hedo hedotenni qeela hoonge;babbadamooshshe halamino halaalinni tira hoonge koffeenyanke baala urdetenni tirate fittifantanna dirra kiirantu.
Tenneetinkunni macciishshinoommo gobboomu amaaalama kayini tenne xurtino dhaggenke hayishshitanno yee ammaneemmo. Gobbate gedeno ikko qansichimma’yanni tenne gobboomu amaale horo shota gede assine adhinanni yee di hedeemmo. Sumuu yaa hoogatenna addi addi babbadamooshshinni gobbanke becimale ikkite noo tenne yannara tini amaalamate bare gobbate gede egennama afidhe uurrase gobbanke albaagisse Yaareed Geetaachew qaafissanno dhaggeeffantanni assooteeti yee ammaneemmo.
Sa’u dhaggenke badhe hinge qaangummoro babbadamankera kume korkaatta afi’nammora dandiineemmo. Hakkuri gurchunni la’neemmore mittimmate widoogge abbate mittimmate hedonni hasaambanna kayinni di la’nanni. Hasaawatenna amaalamate injiino budinna rosichi hee’rioommenkero;olunninna sumuu yaa hoongetenni mullawa fincinoommo dancha kaayyonke techo guma laaltannonkanni. Olaho shiqqi yino tii’I noonke dagaati.
Hiikkonne richono wolqatenni assa ikkinniina hasaawunni tirate wo’naalloommo yanna ajjanno. Ikkireno ikkeenna xa gashshootu amaalete komishiine uurrisatenni gobbate kalaqamino qarra tirate amaalamanna malama,hattono halama hasiissannota ammane amaalete bare kalaqino. 27 diri giddo sai gashshooti kalaqino babbadooshshu buusi dagate giddo huluullo kalaqinoha ikkanna mittu wole huluullamatenni sa’’e mootimmano huluullamanno gede kaayyo fanino. Olunni dadda’litannorinna baandu soqqamaano “mayinnite amaale?” yitanna macciishshinanni. Insanni kayinni sai lamu diri giddo assini oli gara ikkinokkita kultanni sa’inoreeti.
Ola uurrinsiro uurra di hasiissanno;ola fanniro ola uurrinso yitannori lamenka shabbadiino ikkite mereeroho dadda’litanno bissa minu kiiro. Xa wole fooliishsho hanaffino gobba. Gobba kaima assitino amaalamate doogo aana.
Tenne kaayyo horonsi’ne gobbanke olu nookkita keeru baatto assate duuchunkuwiinni agarranni qeechi no.
Tenne soorrotenna keeru hedo aana araarsitanno hedo fushshaato assatenni daganke hooggino keere uyinammonsara hasiisanno. Sa’u dirra maa haadhe dagginonkero anfoommolla.;hakkuri so’ro techo leda hoogatenni ilamate dancha dhagge tunge sa’’a hasiissannonke.
Tenni gobboomu amaalete bare aantete kalaqantanno Itophiya,aanchite kalaqantanno ilama baalinkera hasiissannote. Badooshshe keeraa’mitino doogonni tirtanno mootimma hasi’neemmo.
Koffeenya haqqu hunda ofolline caaleho maltenna falte tirtanno ilama hasi’neemmo. Dagoominke hasaawe tira bude assi’ra hasiissanno. Itophiyu daga duuchanti uminsa kipho tirtanno hayyo noonsareeti. Huniha yee’e yite techora iillishshino. Kuni budi nafarinni kayise mootimmate geeshsha hala’la hasiissanno. Budu nookki daganni fulino gashshaanchi dino.
diru wodaninni sumuu yinanniho. Urdenna bise sa’ino faashineeti. Urdetenni xaada konni sanira hasiissannota dikkitino. Umonke araarahonna sumuu yaate qixxeessinummoro,tirreemmokki qarri dino. Xaa geeshsha leellino qarrinkeno meessaneetonke baxatenni kalanqoommoho ikkinniina tirreemmo hayyo hoongenna kalaqaminoha dikkino.
Xa aliyyeenni wodiidoonni,soojjaatoonni galchimaanni hasaawanna araara hasidhanno hasaawubba noonke. Ninke agartannoti,ninke amaalamanna hasaawa hasidhannoti baca hajubba gaangeessitinonke. Tenne hajo tirranni doogo mittenna mitte amaalama callate.
Hasaawunniyannoo’minummoro,woyyaa bbino hedora balaxo uyinummoro,urdete baantoommo waagi gaabbisannonke. Amaalamme Halamm ummoro, Diinu Haxo Heeshshi;Itophiyu Hegerera Gotti Gotti! Keeru bati’ro’ne!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Arfaasa 19/ 2014 M.D
