Itophiyunniti Beeraawe Gaamo (Waaliyootu) gaamonnita jeefote godo`le sa`u sanyo barra hashsha Burkinafaasote ledo gumulte 1-1 ikkino guminni jeefissino.
Afi`noonni guma harunse Burkinafaaso aantanno godo`lera shoole bixxillenni sa`inoha ikkanna Itophiyu mitte bixxillenni Shoolki deerra amadde jeefisatenni gaamote sa`ukkinni gattino. Batinyu waaliyootu gambooshshi wedella godo`laasinenni wo`minonna barete rosichi noonsakkiha ikkansa gede leellishshino sharrora galantaranna albillicho kaajjinshara hasiisanno.
Waaliyootu tenne Afiriku godo`le boowera noonsare baala gobbansara uytino; konnirano galatu hasiisannonsa. Tini Afiriku boowe waaliyootaho hattono Itophiyu lekkate kaasera jawa rosicho ee sainoha ikkinnina hexxo mursiisannoha di-ikkino.
Xaphooma Itophiyu lekkate kuwaase deerra la`inonna dhukaseno buuxidhino godo`leeti. Waaliyootu gambooshsheno kaajjine loonsiro woyyino guma leellisha dandiinannita rosicho uyno.
Tenne Afiriku boowenni waaliyootu rosa noonsata haammata hajubba tittirshunni xiinxalline aantaancho Afiriku boowera hendanni yanna ga`a ikkikkinni xaati. Waaliyootu konnika`a Afiriku boowe beeqqo muxxe ikkitansara dihasiisanno.
Afiriku boowera beeqqate sa`u dirra gede settenna hakkuy ale diro agadhate gafo konne cunfe barete ay woyte beeqqatenni sae gaamote sa“atenna hakkuy ale sewo borreessiisate mini loosi techonni hanafo. Burkinafaaso godo`le jeefo gedensaanni qajeelshaanchu Wubetu Abaatehu odeessaanote uyno xawishshira; heewote gaamosi hiittoo akati noosero leellishate wo`naalinota egensiisino.
“Umi godo`lenni kayseetinkanni ikkitubba agarroommohunni gobbaanni ikkitanni dagginohu” yee coy`re; “ikkollana, techono qeela didandiinoommo; qeellummorono sa“ate ikkado dikkino. Godo`letenni kaayyo kalaqate wo`naalloommo; e“ono kiirsiinsoommo. Kuni kayinni ikkado dikkino.
Xaphoomunni heewotenni baca rosicho adhineemmo” yee xawisino. “Rosicho afidhanno woyte dancha coye kalaqa dandiitannori no. Aantete heeworano hingeemmota hexxo nooe” yee coy`rino.
Gobbate giddonni doorantino godo`laanonni tantanantino gaamo rosichu xe`ne noonsata xawisinohu Qajeelshaanchu Wubetu; woyyino garinni qaafate rosichu hasiisannonkenka. Hakko rosichino mittu hashshinni daannoha dikkino yee huwachishino.
Sufannohu Afiriku boowe Kotdiivaarete qixxeessaanchimmanni harisamannohu Lame
diro wo`mitinnokki yanna giddooti. Tenne Afiriku boowera beeqqitino Itophiyu dagano aantete beeqqate kaayyo heedhannonsa. Kunino xa jawa foonqe ikkite leeltinohu rosichu hajo ga`a ka“a dandaanno korkaata di-ikkanno. Konnirano Qajeelshaanchu Wubetu, hanafinohu gaamote ijaarshi kaajje sufasi jawu waagi hee`rannosi.
Sa`u dirra gede federeeshiine qajeelshaano yanna baala soorrate gade uurrisa hoogguro kayinni ga`ano haaro gede haaru qajeelshaanchinni haaro gaamo uurrinsanniha ikkiro mitiinsannohura tenne hajo hedote giddo wo’ra hasiissanno. Uurrinsoonniha diinganni haaro uurrisate wo`naalatenni roore yanna aanna xa noo foonqubba taashshira woyyino doorsha ikkannota ammannanni.
Tenne Afiriku boowera beeqqitinori waaliyootu gaamo suffannota Afiriku boowe filo ammansiisanno garinni sa`anno gedenna gaamote uurrinsha kaajjishate noo doorshubba baala garunni horonsi`ra hasiisanno.
Konnirano gobbate giddo liigete calla beeqqitanno godo`laasine heewisantanno Afriku boowe (chaan), soojjaatunna mereerimu Afiriki boowe (sikaafa) hattono babbaxxitino filotenna baxillaanchimmate godo`lubba jawa qeecha afidhinohura garunni horonsi`ra hasiisanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Arfaasa 12, 2014 M.D
