Dandiini bikkinni bisinke miqicho kajjishshannonna fayyimmanke agartanno sagalla saga`la hasiissannota fayyimmate ogeeyye amaaltanno. Lawino garinnino miqicho gawajjitanno sagalenna agattonni xeertira hasiissannonketa ogeeyye kaajjishshe kultanno. Baxxinohunnino kaalshiyeemetenni jiroo`mitinonna miqichu kaajjille leddanno sagalla saga`la hattono “Ostiyooporeses” yaamantannonna miqicho laafisanno dhibba gargadhate kaa`litanno vaytaamine “D” barru tuqa horonsi`ra miqichu fayyimmara kaa`litanno xaggaati yitanno fayyimmate ogeeyye. Aantannori lamala sagalla miqicho laafissannoreeti yaatenni coydhanno.
1ki:- Luphiima
soodiyeeme noonsa sagalla Miqichi`ne fayyimma seeda yannara sufisiisa hasidhiniro maxine batidhino sagale saga`latenni qoropha hasiissanno`ne. Korkaatuno baca maxine horonsidhinni kiironni haammata kaalshiyeeme bisi`ne giddonni fushshitannohuraati. Maxine batidhino sagalla batise horonsi`ranno manni roorenkanni “Ostiyooporeses” yaamamannonna miqicho maniissanno dhibbira reqechi assitannotano xiinxallotenni buunxoonni.
2ki:- Kaafeeyini
Xiinxallubba leellishshanno garinni “Kaafeeyini” yaamantanno shiilo roore yanna kookakoollunna shota(lasilaassu) agattubba giddo afantanno. Miqichu giddo afantanno kaalshiyeemete shiilubba muxantuha ikkiro miqichu kaajjille gawajjitanno. Miqichi`ne kaajjille agadhatenna “Ostiyooporeses” yaamamanno dhibba gargadhate “Kaafiyeene” giddonsanni fultinnonsare bunanna shae agginanni gedeno amaaltanno.
3ki፡- Alkoole
Alkoole luphiimu deerrinni miqichu aana gawajjo iillishshanno agattubba giddonni mitte ikkitanna baxxinohunni muqichu hiinxanna mikitate aana xisso kalaqatenni miqichi`ne fayyimma gawajjitanno. Alkoole miqichu fayyimma aana iillishshanno gawajjono qaaqqimmate dirinni leeltara dandiitannoha ikkasinni alkoole horonsidhanno manni uurrissanno gede fayyimmate ogeeyye amaaltanno.
4ki፡- Gidu gumma
Baaqeela, ataranna ocholoone labbino sagalla giddonsa “Fayteetis” yaamantannonna miqicho ijaartanno kalsiyeeme xuuxxe adhitanno shiilo amaddinoreeti. Ikkollana baaqeelu maagniizhiyeemetenni jiroo`minoha ikkasinni “Ostiyooporesesi” gargadhate kaa`lanno hattono bisinke fayyimmara horo afi`rinoha ikkasinni wo`munni wo`ma saga`late amanyooti giddonni fushsha dihasiissanno.
Baaqeelu giddosi amadinota “Faayteetisi” shiilo xeisate saga`la’nera albaanni shiima saatera waay giddo cuu`inenna raissine saga`la dooramaancho ikkitinotano fayyimmate ogeeyye xawissanno.
5ki፡- Duumo maala
Duumo maala bikku ale saga`lano miqichu giddo noota kaalshiyeemete shiilubba luphiimu deerrinni hunannohura saga`litinanni sagale giddonni xeissinara hasiisanno. Baxxinohunnino miqichu dhibbi noonsa mannooti duumu maali bikka ajishatenni Lamalatenni ajanna Lame higge calla saga`litanno gede fayyimmate ogeeyye seejjitanno.
6ki፡- Coommado busukuute
Sukkaare miqichu fayyimma laafissannoha ikkase bikkinni sukkaare batidhinonsa buskuute saga`la miquchu gawajjora reqecci assate luphiima wolqa noose. Miqichi’ne keeraanchimma sufino garinni agadhate hasidhiniro bikkunni sa`ino sukkaare horonsidhinoonte yite fayyimmate ogeeyye hedisiissanno.
7ki፡- Sooda
Soodiyeeme kilooraayde giddonsa amaddinonna kookaakoolla labbino shota agattubba Lamalatenni Lamalanna hakkuy ale birciqqo aga miqichu giddo noo shiilo xeisatenni sa’e miqichu hiinxaranna amadisiisantino qarrubbara reqecci assitara dandiitannota handaaru ogeeyye qorophisiissanno.
Soodu miqicho gawajjara dandaanno luphiimu bikke noose sukkaare giddose amadinotano kuri ogeeyye coydhe; miqichi`ne keeraanchimmara heddinanniha ikkiro sukkaare batidhinonsa shota agattubba agate amanyooti giddonni fula hasiissanno`neta egensiissanno. Kunino kookaakoolla ikkitinokkirenna kaafeeyini yaamantanno shiilo giddonsa noorenna noonsakkireno amadannota xawissino. Bue:- Filiikloodid.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Arfaasa 12, 2014 M.D
