Hashshu mereero mini`ya saanqi qa’a yitanno huuro macciishshiishi. Affininte gede hashshu taalo qorri yiiri baalu macciishshamanno. Aninna galte`yano maccanke sulultu saatelaayite gede bedeende macciishsha hananfummo. Mayno dino. Galte`ya maskootete maggaareja maacci assite gobbaydi saanqa la’’a hanaffu.
“Murtu anena; hatti jallaaga loosaasincho uduunne hayishshite minira eessitukkinni habbino” uddanna dilallotenni kawa ka’a shafantanni no.
Saanqa go`le barandu girirgiddi aana qiniiteenni qa`midhinota koffiyyaame shurraawe uddirino machi ledo ille xaaddannoe. “Aayti?” yite maskoote wolqatenni gangantanno woyte baatire`ya hawulukki! asse adhoommohu bareendetenni kaummo. Rosichu noosi mooraanchooti lawinoena mase xooqanno yoommo mooraanchi kubbara qixxaawino ispoortanyi gede heeshshi yee huuro hiikkiinni dagginoro badate macciishshanno. Hakkawontenni maggaareju fa`namino maskoote widoonni ille xaaddunketa huxxu aaninni kubbe dirre maaxami. Daallasi`ya aaninni kubbe kae bolaale`ya qodhe saaloone dode marummo.
Barandu caabbicho xawisi`re fule eelallite qole laeemmo woyte Yuusen Bolti mishiishshanno rankenni mooraanchu kolishsho feesitaale rarraasi`re huxxu gobbaanni dodannoha xeertote hee`re laummo. Ani holginni fule saaloone marammote isi sayikki fooqenni dirre hoowete xullowa iillino.
Halaale coy`rate looso togoonni iffektiivenna ifishente ikkine loonsanni woyte hagiirsiisanno. Tini togoonni heedheenna mitte naxala udidhe qaaqqo hallissino beetto hoodesi doddanni no.
Mooraancho amaddara bilooketenni fultino teessaanchooti yee waalcho fa`ne anino fulammora yeemmo woyte galte`ya hashala`lite mininni fula ho`litue. Olu xawira hareemmoha lawinosero diafoommona eeggatenna hanni fuli; yitanni huuccitue.
Minira eessitaerano xuruurtanni waadduella. Maaho? Meyaati mooraancho amaddara fultanna la’’anni ani mine ofoolleemmo meeyaateni yee uulla worroonni udulumu haqqa adhoommohu fooqete aaninni rahotenni dirrummo. Ikkollana tenne mancho afi`rammora didandoommo.
Wona iima hee’re laeemmo woyte qucu gede suuta hadhanni noo mancho maarshe soridhe higgu battala afa hoogummota coy anenkuranni ea giwie. Qaru waalchi widoonni fulummo woyte gamba yite hasaabbanni hadhanno mannooti ledo tuncu yuummo. Ikkito`yanna uddiroommo gara la’anno woyte masinohu gede ikkite “makkooto?” yite xa`mitue.
“Mooraano shorranni noommo” yuummonsa. Qaaqqo hallissino mancho ledo noota kulummonsata “Mitte qaaqqo baydhino manchonna labbaa beetti rakke rakke qaaffanni hadhannore doogote aana la`noommonkanni” yite kultue. Isi amadama hoogiero nafa isewa iilla hooga`ya gaabbissannae mini`yara higeemmo woyte Mitte bolaalenna Ameerikunni abbinoonnieta Lame shamize haaro adhinoonnita kultue.
Ane gede uduunnu ba’’annosi manchi gobbate aana nooha dilawannoe. Bolaale, shamizenna jakkeettu dikeeshshannoe. Iso calla dikkino ay woyteno mooramannoe uduunni baxeemmo udduuneeti. Haaro uduunneeti. Bainota nafa afeemmohu uddirammora hede qum saaxine`ya giddo hase hoogeemmo yannaraati. Mooraanchu kuni ane hajamaancho`ya ikkikkinni digatino.
Uduunne hayishshine hanganni barra daanni akkala haaruunni badanni doodhe adha hanafinkunni barru keeshshino. Maskoote luushshanni ayiti yeemmo woyte masannokki mooraanchooti xaadinoehu. Ane ikkito la’’anni muushshi yinohano lawannoe. Anfummote gede hashshu taalo hashaanshe kullannirino macciishshamanno.
Mooraano shorrate mininni fulummo woytenna gedensaannino galte`ya ledo barandaho hasaambanna fooqete nooha agurranna qooxeessu manni nafa macciishshinoha lawannoe.
“Hoola” mannu kayinni mannu aana hiitto kakkachino? qarrammeenna dode di`iillanno. Kayinni maskootete widoonni Hashshu Taalo coye harunsanni no.
Agaraanonnita agurrella. Moraano togoonni iimanke shaa`maltanna insa Lamalki fooqeraati noohu; baarudu dhooheenna nafa dimacciishshitanno.
Ilamishshu Ayyaani hashsha Lame saate wo`mikkinni gerecho gorritaera yee agaraanonniwa mareemmo woyte Mittichu isinni yannantenni goxino. “Maaho! agaraanchu goxannoni?” yeemmo woyte “Noommowe alballa diphoommona digoxoommo; macciishshanni noommo” yiie.
“Ani sharramaanchoho” yiie. “Ahaa goxxoottowa heedhe sharramatto bareedaati” yuummosi. “Ee” yee qolie; haraqetenni kashiltino ille wirsanni. Ane mooraanchi kayinni goxanno adhitannoe yannano seekke afe, haaro haaro uddanna bade loososi qorophotenni gumulanna ledo uddi`neemmo woy masse woleho hireenna mitteenni tuunceemmo. Manchu beetti kayinni loososi togoonni egennotenni loosanno woyte hagiirsiisanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Arfaasa 12, 2014 M.D
