Amsaalu Felleqe
Manchi beetto ikke woyyaabbino heeshsho hee’ra hasi’rannokkihu dino. Konnirano heeshsho woyyeessi’rate babbaxxitino kaayyonna dago horonsi’ne hiikkiichono ha’ne hee’ranna loosi’ra manchi beetti dagoomitte heeshshosi giddo barru barrunkunni gumulannoreeti. Baara widoonni afantannori kalqenke gobbuwara kiironsa haammatu qansootinke looso hasidhanni, rosu hajora, gobbansara sai gashshooti iillishinonsa xiiwonni hattono babbaxxino korkaatinni hadhe heedhanno.
Duuchunkuri meessi gobbara biifanno. Hee’rano, loosi’rano, mine assi’rano, ilano, lossi’rano, ji’lano, wi’lano meessi gobbara biiffanno. Ha’ne marre hee’nanni gobba qansichimma afi’nara dandiinanni. Kaayinnilla laayinki qansichimma ikkinnina meessi gobba gede wo’ma qansichimma dimacciishshantanno.
Kaajjado ikkinoha qansichimmansa qeecha fultanni noota seekkite huwattinoti gobbanke mootimmano baxxinohunni taayxeeha Gannunna Cuuammete ayyaana gobbansara dagge ayirrissannonna gobbansara nooha teesino keere woloota kalqenke gobbuwara egensiissanno gede bay’ra woshshatto assitinoti qaangannite.
IFDR Xaphoomu ministirchi Dr Abiy Ahmedihu cancishaanchu HWHT gaamo gobbanke kaadatenni kakkachimmate assootinsanni fantinonke oli korkaatinni gobbanke diigamatenni gatisate ha’rinsanni hee’noonniha tiiu gaado olu basera hee’re massaganni baara widoonni heedhanno qansootinke gobbasa dagge towaattannonna ayyaanna ayirrissanno gede ayirrado woshshatto assino.
Bay’ra woshshatto maahoyye yite hagiirrunni adhitinori Diyaaspooru miillano xaa yannara gobbansa widira timbiliqqanni afantanno. Gobbansa daggino Diyaaspoori kaayinni ayyaanna ayirrissenna towaatte calla agurte higgara ikkikkinni hee’rate, loosi’rate, latisatenna lossate annimmano noonsata huwattinore ikka noonsa.
Dihananfoonni ikkinnina duuchu raginni la’’a dandiiniro gobbankera baca loosu kaayyonna loosunni soorrama hasi’rannohura baca injo no. Tenne injo garunni horonsi’ratenni gobbansa latissanno gede gobbanketi deerru deerrunkunni noo mootimmano doogga injeessitansara gadacho noonsa.
Daggino wosinna garunni haa’ne kooysa agarranni. Albaanni rosamino garinni garunni owaante aa hooga, muishshunni owaante aate hasi’ra, ga’re, boosaallonna qamatte bandanni, fiixu firunni kaa’late hasi’rano tenne yannanni gobbanke gawajjitannohura duuchanko taalo ikkitino owaantenna loosidhe gobbansa latissanno injo kalaqate annimma mootimmate bissawiinni agarranni. Korkaatuno ama gobba’ya yee daaynohu xiiwame hige ha’rara dihasiisanno. Gobbate giddo danchu gashshooti noo gede macciishshamannonsakki gede assa albihu HWHT kadote gashshootinni bande dila’nannite.
Konnirano daggino Diyaaspoorira owaante uytanno uurrinshuwa albaanni uytanni keeshshitino owaantete baatooshshinni xibbuunni 30 anga ajinsheenna owaante afidhanno yinanni lallanbanni keeshshinoonni; yinoonnire kaayinni garunni loosunni leellisha hasiissanno.
Gobbanke yite dagginori baalunku gobbansa baxillinna ayirrinyi roorenkanni lexxannonna hasidhannonna doodhitino handaarinni loosidhanni investe assitanni gobba latissanno gede kaayyo kalaqate albinni roore illacha tunge loosa ga’ara yine gashshi’nannikki hajooti. Techo afi’noommo kaayyo beronni woyyitinote; ga’a kaayinni wirro afi’nannikkite. Ga’a woyyaawinore afi’neemmo gede techo danchummanna halaalunni loosa agarranni. Techo danchu gashshooti hoogironna koffi assineenna higgannoha ikkiro baxxu geeshsha gobbansa baxxannohano ikkirono konniicho dagge loosi’ratenna gobbansara agarranninsa qeecha fulate kakkaooshshinsa ajanni ha’ranno gede assinara dihasiisanno.
Diyaaspoorinke ama gobbansa dagganno gede hasi’noonnihu duuchu korkaatinniiti. Umikkihu manni gobbara heedhe gobbansa qalli yitanni calla heedhankunni shiqqe la’anno gede; loosidhe amaxxitino jironsa dunte gobbansara loosi’ratenna miinji’rate hattono gobbansa lossate, woloottahono loosu kaayyo kalaqate dandiitanno gedeeti.
Konniraati duuchunkuri meessi gobbara biifanno. Meessi gobba ayirrite heedhuro konniichono marre hee’nanniwano meessino jawa ayirrinye afi’nanni. Gobba lophitinokkihanna xaano wolootu anga la’anni heedhannoha ikkiro qansootiseno ayirrinye diafidhanno. Egennono, ogimmano, ayimmano, naaxxisanno budino balchoomuno ayirrisamannohu gobbate ayirrinyi ledooti. Gobbanke ayirrado ikkitanno gede kaayinni duuchu handaarinni loosanna latisa baalunku qansootiwiinni agarranni qeechaati.
Bakkalcho Sadaasa 28/ 2014
