Amsaalu Felleqe
Olantote miili Tonnu Roorricha Sixoota Boggaale yaamamanno. Ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Daarra Otilchu woradira, Buna Bukka yaamamanno olliiraati. Dirisi rososho iilli yanarano 1ki—8ki kifile geeshsha Buna Bukka umikki dirimi rosi mine harunsino. 9ki-10ki kifile geeshsha kayinni Teferi keellu lowiidi 2ki dirimi rosi mine harunsi gedensaanni Kolleejete rososi Dillaho tekiniketenna ogimmatenna qajeelshu rosi uurrinshara ‘’Surveying’’ ogimmate golinni 2007M. Dra maassamino. Hakkiinnino gobbate gargarooshshu ministere babbaxxitino ogimmate handaarranni qajeeltinore haa’rate fushshsitino egensiishshi garinni 2008M.Dra Gargarooshshu olanto karsamino.
Gargarooshshu olanto karsamate jawa kaayyo kalaqinosihuno qajeelino ogimma handaarinni ‘’Surveying’’ maandisimmatenni olantote ministere fushshitino egensiishsha la’’atenni ikkinota kulanno. Qajeelino ogimma handaarinni gargarooshshu olanto karsamiro ogimmasinni loosate kaayyo afi’rannota amaa’le woradaho mare borreessamino. Hakkiinnino Hurso wottaaddaru qajeelanno uurrinsha eirono sa’’annoha dilawinosi. Korkaatuno albaanni woradaho daggino kaayyonni federaalete pooliseno ikko qoqqowu poolise ikkate heewisame sainokki daafira huluullote giddora einota coy’ranno.
Qajeelsha gude fuli gedensaannino sirbaanchimmatenni filame Shire yinanniwa Baadimme qooxeessira sasu diri ale ikkitanno yannara mereerima hajajo (Izze) gargarooshshu olanto giddo Kiboordete godo’laancho ikke owaatanni keeshshino. Hakkiicho keeshshi yannara quchumaho teessaancho ikkinohu Tesfaye yaamamannohu muuziiqu istuudiyo noositera sae sae ledosi loosanni sainotanna kulanno. Gedensaannino gobbankera soorro daggeenna aliyye afantannoti mereerima hajajo Wodiidi hajajo ikkite Shaashamannete Toga yinanniwa basete soorro assineenna hakkiicho daye ogimmasinni owaatanni keeshshe xaa yannara kayinni Addis Ababaho Jaan Meedaho afamannohu Gargarooshshu sirbu, rosunna qajeelshu gaamo giddo Kiiboordete godo’laanchooti.
Seesi-qalote dandoosinni ‘’Ofollo’’ yaannoha budu sirba fushshino. Konni sirbisinni Sidaamu dagaha bude xawisanno. Fushshino sirbi macciishshaanote illanno gede irko assitannosi bissa hasi’rirono kayinni yannate geeshsha afi’rara didandiino. Aaneno giddosita sees-qalote dandoosi fushshate hasattosi jawa ikkitinohura wo’naalshasi yanna yannatenni ledanni ha’re muli yanna giddono ‘’Dayummohe’’ yaannoha xaa yannara gobbanke diigate hixamanye kaino diinira bareedu Itophiyu olanto woy beetti dayummohe hiikkano di-iillatto; bareedda dagginohe, barbadeessitannohe; gobba’ya kisino diini ditaqatanno; konnirano olantonke diinanke bulleessate kakka’no yitanno sokka amadino sirba fushshino.
Addis Ababaho gargarooshshu olanto seesi-qalote loossa gaamo karsame hee’re fushshinohu kunne ‘’Dayummohe’’ yaanno sirba woxunni kaa’linosihuno hoogirono sirbu garunni qinaawanno gede muuziiqu uduunninna ogimmatenni kaa’litinosi bissa noota kulanno. Sewoote wosinchinke Tonnu roorrichi Sixooti, anjesinni seesi-qalote ogimmanni sirbaancho ikkateno ikko gargarooshshu olanto ikkeemmo yee hedinokkita coy’ranno. Konnirano korkaatu anjesinni maatesinna qachisi manni ledo kiristinnu amma’no harunsaanno mine Kiiboorde godo’lanni lophino daafiraati. Kayinnilla gargarooshshu olanto karsami gedensaanni giddosita seesi-qalote dandoosi fushshatenni gobbasira bacare loosara dandaannota umosino ammansiisi; wolootuno millimmosinna hasattosi la’e jawaachishshinosita kulanno.
Manchi beettira jawa sewooti yinanniti kalaqamunni giddosinni macciishshamannosirenna addi dandoosi fushshe loosu aana hosiisate. Lowo manni kalaqamunni afi’ranno dandoonsa fushsha hoogatenni uminsannino gumaamma ikkitukkinni gattanno; wolootahono ikko gobbansanna kalqensarano agarranninsare assitukkinni heedhe sa’anno.
Tenne huwatinohu Tonnu Roorrichi Sixooti, noosi dandoo horonsi’re xaa yannara muuziiqu uduunne godo’latenni sae umisinni sirba fushshanni macciishshaanote iillishanni afamanno. Sewoo yaa daddalle tirfi’ranna woxe duu’nine duree’ma calla di-ikkitino. Babbaxxitino handaarranni meessinaateno ikko wolootahonna gobate ikkannore loosatenna owaatate. Roorenkanni kayinni kalaqamunni noo dandoono ikko rosunni hattono babbaxxino qajeelshinni afi’noonni egennonna dandoo fushshine loosu aana hosiisatenni shiimunni ka’’atenna albillicho jawa deerra iilla dandiinannita ammanate.
Gargarooshshu olanto miila ikkasinni xaa yannara gobbanke diigate ka’ino diinna sharramate ha’rinsanni hee’noonni gaadirano seesi-qalote ogimmasi ledo yanna yannantenni uynannisi sokko hashsha barra yiikkinni agarrannisi qeecha fulanni afamanno.
‘’Gobba heedhurooti keeruno, maateno, loosi’rano, assi’rano, afi’rano, duree’mano, ille lossi’ranonna rosiisi’rano heedhannohu; konnira gobbate yaa anera shotu garinni tireemmokkinna jawa tiro afidhinote’’ yaanno Tonnu Roorrichi Sixooti.
Seesi-qalotenni dagommaho babbaxxinitino sokka sayinsanni. Mitte gobba dagoomi ayimmasi, budesi balchoomasi dadillesi, hagiirresi, loosi’rasi, miinji’rasi baala hattono gawajjannorenna danchareno leellishi’ranno, macciishshanno, xawisanno.
Konne sirba fushshinohuno xaa yannara gobbanke aana giddoydinni ikko gobbaydi diinna halante fantinose ola sharramate qansootu ka’’a hasiissanno. Baxxinohunni kayinni Sidaami daga afiinsanni macciishshite gobba gatisate kakka’annonna wedella maassidhe sokkanno gede hedatenni fushshino sirba ikkasi coy’ranno. Sirba fushsha callano ikkikkinni Sidaamimma’yannino gobbate daafira agarrannie qeecha fulateeti yaanno. Gobbate daafira babbaxxitino ba’rera leellinanni sirba shiqinshanni woyte hiikko qooxeessirano heedhanno daga gobbansara noonsa baxillinna ayirrinyi taaloho; baxxinohunni kayinni gargarooshshu olanto miilla gobbate daafira noonsa macciishshamme baxxitinote. Gobbate daafira sirbinohu; gobbasi babbaxxino garinni xawisinohu baalu hedonsa marte mitte ikkitinohura duuchunku anera mittoho yanno.
Gargarooshshu olanto giddo babbaxxitino ogimmanniiti gobba owantannihu. Isi noowa seesi-qalote handaarinni hattonno babbaxxitino ogimmanni gobbate agarranni qeecha fullanni. Olanto yaa gobbate mageeshshi waaga baattannoreetironna olanto sharrantanni kakkalantino gobbara keerunni hee’nannitaati konniichira eummo gedensaanni huwatoommohu yaannohu Tonnu Roorrichi Sixooti; qansootu gaadaanchimmate ogimma heedhoommensaro gobboomitte hedo heedhannonsa ikkinnina sirchunni, boosaallunninna qamattetenni babbadamooshshe kalanqanni qarrammanni ikkito dikalaqamannonka yaanno. Korkaatuno gobbate sharramannohu ga’re dinosi; qae dinosi; mulesi noohu Itophiyu qansichaati; noositi gobbate. ku’u ko’oyra ga’renna boosaallo hattono qae qamatte badikkinniiti mitto ikke gobbasira taalooti sharramannohu.
Danchumma, ayirrisama, baxillu, mimmito kaa’la, ku’u ko’oyra irkonna hale ikkate gara lowonta laoommohu gargarooshshu olanto karsamummo kawaati; gobbate mayimmano seekke huwatoommohu konniichooti. Konnirano qansootu baalunku gaadaanchimmate sayinse rosseemmero gobbansara noonsa baxillinna ayirrinyi taalo ikkannonka yaanni coy’ranno.
Xaa yannara fushshino sirba gobbate gargarooshshu orkestiri ledo ikkeeti qixxeessinohu. Xa noowi egennantino artisooti noowa ikkinohura xaa geeshsha adhe dayno jawaantenni albillichono babbaxxino garinni gobbate daafira ogimmasinni owaatatenna sirbuwano fushshanni macciishshaanote shiqishate mixonna jawa ajuujano noosi. Lamenti sirbuwa dagoomu maccara garunni iillitanno gede qoqqowoho noo miidiyubbaranna youTubetennino fincate wo’naalinota kulanno.
Xaa yannara gobbate massagaanchino olu basera leelle ga’labbote wolquwa waaxotenni massaganna olantono qeelletenni diina buluushshitanni horrantino qooxeessuwa wolassitanni no. dagoomuno wo’mante qooxeessuwara mittimmatenni ikkanni gobbate daafira agarranninsa qeecha fulanni no. Konnirano dagoomunna baxxinohunni kayinni wedellu olanto karsamanni noo gara laeemmo woyte olantote miila ikka’yanni naaxxeemmo yaanniiti coy’rannohu. Gobba keerunni heedhurooti hee’ra dandiinannihu. Ille lossi’rano, maateno jirono kalaqi’nannihu. Rosano loosi’rano gobba ayirrite heedhuro callaati yaannohu Tonnu Roorrichi Sixoot; albi akaakkanna annuwinke ayirrinyese agarsiinse ragisiissinonke gobba ninkeno waaga baante aantanno ilamara ragisa noonke yaanno.
Tonnu Roorrichi Sixoot, seesi-qalote dandoosinni xaa yannara qarunni beez-gitaare godo’lannohano ikkiro geewo liid-gitaare, kiiboordennna huurotenni godo’lanno. Noosi kakkaooshshinna ajuuja jawa ikkitinohura hanafosinni albillicho jawa deerra iillanno gede hexxo noosi. Konnirano albaanni fushshino sirbuwano ikkito albillicho haaruudde sirbuwa fushshanno woyte Sidaamu qoqqowino ikko wolootu bissano irko assitusiro noosi dandoo garunni horonsi’re gobbate ikkannore loosate dhuki noosi wedellichaati. ‘’Anera sewoote yaa noommowiinni hanafe techo iilloommo deerranna albillicho iilleemmowa jawa deerra calla ikkikkinni egenno’yanni, dandoo’yanninna ogimma’yanni gobba’yara qeecha fulate bareedda olanto miilano ikka’yaati’’ yaanno. Ogimmate loosisinni calla ikkikkinni xaano gobbate babbaxxitino qooxeessuwara ga’labbo agarate uynannisi sokkono garunni fulanni afamanno
Bakkalcho Sadaasa 14 / 2014
