Diinu gobba horranno wote giddoyidi komanna hajo qacce qoltanno daga sai saoommona yiniro; sa’’atenni hoolannonsari mitturino nookkita hunda miniliki yannanni kayinse qaangannite. Xaaliyaanu Itophiya horri yannara Itophiyu giddo biilloonya beeqqate albisaanote yinanniri uminsa uminsa olanto amadde mimmito qasamate qixxaabbino yannaatinkanni.
Kayinnilla gobba diini Xaaliyaanu xiiwe dayi wote Atse Miniliki aliyye,wodiido,soojjaatinna galchimi widoonni afantanno mootoollira,gobba diinu gobbayidihu horrinota qummeesse “sai saoommona; worra-ilu xaando” yii wote duuchunku saada’ya,jiro’ya,ooso’ya yiikkinni gobba gatisate gaade qeelletenni higino.
Yannaasinchu olu uduunnichi noosikkiha baadillitte urdenna wonqo amaxxatenni, meyaa labbaahu saada gattukkinni xaaleena qasate gaade saalfatikkinni higinoti kalqe naqqassanna Adiwa qaanganni hee’nanni hajooti.
Yannaasinchu olu uduunni nookkiha xaaleena mayi qeeli? Hiittoonni qeelli? Yiniro dawaro mittetella. Iesno mittimmate. Mittimma qeellete; mittimma jawaantete. Konni garinni HWHT 27 diri giddo togoo olira qixxaawanni mimmito babbadino,giwanshiishino;huluullote giddo tugino. Ikkollana yarre afidhinokki Itophiyu daga babbadamooshshe qecce qolte IFDR Xaphoomu ministirchi woshshatto kaima assidhe “sai yinonke Abiyyu” yaatenni sa’ino. Ee;qeelle gobbate diriirsitino.
Xa Itophiyu qeelino. Gobba giddo Itophiyu qansoota agurrena duuchante kalqera heedhanno Itophiyu daga mitto ikkite ka’’atenni “nomore”! ikkino yitino. Giddo noori Itophiyu qansooti aliyyenni wodiidi geeshsha,Soojjaatinni galchimi geeshsha Aliyyeenni kaino ola qeelate mittimma ka’u wote;gobba noori Itophiyu qansootinna baxillaano kaphaano miidiyubbanna galchimi gobbuwa Itophiyu aana assitanno ragimale xiiwo” ikkino” yaatenni Ameeriku Itophiyu aana assitanno xiiwo uurrissanno gede qeechansa fultino.
Eewanni; Ameerikaho heedhanno Itophiyu daga Sambata sambata soodo sooodo Ameerikaho bayiriidi waajju gashshooti mini albaanni uurratenni, “ikkino” gaado assatenni, Ameeriku Itophiya AGOA sumiimmenni hoolate tuggino agawo kayissanno geeshsha iillishshinota Masachutes Bosteni quchumira afamanno Itophiyu qansichi Atileet Belayineh Diinsamo bero viidiyote hasaawinni Bakkalcho gaazeexi ledo assino hasaawinni buuxisino.
Ledoteno Atileet Belayineh Diinsamo Dr Abiyi woshshattonni Iophiya daate injiinosikkita kulirono,. Itophiyu giddo Olunni gawajjo iillitunsa qansoota kaa’late meetesii ledo halame 1500 Ameeriku dolaare soyino.
Olu qawwe loggo’mine olu battalara calla gaada dikkino. Olu, olanto irkisatenni.qooxeessa agaratenni, olantote maate kaa’latenninna babbaxxino garinni ikkara dandaanno. Duuchunku Itophiyu daga konne assatenni uminsa qeecha fultanni afantanno. Ikkollana xaano juntu giggili xaphi yee mucuqqi di yiino. Konni daafira duuchunku noosi egennonni,dhukinninna jironni gaada doorshu nookki doogooti.
Xa qeellete duduwi macciishshama hanafinkunni agana ikkanni no. kuni qeellete duduwi bareendenna hexxo duuchunku Itophiyu dagaranna baxillaanora sinqisino. Oosose Olu basera soqqitino ama qeellete duduwo macciishshitanno wote urchise hagiidhanno. Qaaqqise gobbate yee gorirono gobba gatisinona Itophiyu baatto hagiidhituro hagiirrise lexxanno. Itophiyu daga otootto lattinote;Itophiya kinsoonni yiniro hanqe ka’’annokkihu dino.
Sirbu “Shiimawa noona shiqqi assi” yaanno. Eewanni shiimawa noona shiqqi assi yaanno sirbi di mullaati. Qeelle daggino base bacate kayinni shiima kayinso:- Zoobili wodiidi ragaannino meessi olanto Gurra worqe qooxxeessuwa wolassatenni sa’u muli barruwara wolassitinota Woldiyunni Meqele massitanno doogo halashshite amadde Woldiya higge gugguuffanni afantanno.
Sa’u yannara Wucaale quchuma wolassitinori meessi olanto, konni olu baserankura Wucaale worada, Wurgeessa, Libso, Giraana, Mersanna Kiille quchummanna aliyye Wollo Harbu woradira afantanno ilaallano diinunni wolassitino.
Bero Gaashinaho qeellete basera bareeddate galata shiqishinohu Olu Itaamaazhoore Jeneraal Baaca Debele xawisino garinni; Juntu 500km terembi’ranni xooqino. Jeefonniha qeellete ayyaana gannu barra ayirrinseemmo yiino. Ikkinohura shiimawa noona shiqqi assi yinannintenni gede; gannu ayyaana Meqele quchumira mittimma ayirrinsanni faasho leeltino.
Gaadinohu baala Itophiyu dagaati;qeeltinotino hattonni. Mittimma qeellete. Xaano mittimma diiganno sheexaane mereerinni hunnammo geeshsha goxa di hasiissanno.
Bakkalcho Sadaasa 14 / 2014
