Yaareed Geetaachew
Halaalu wolewa hee’reenna kaphaano beebbatenni kalqe iillishshino. Konne kapho dago assidhe lugge e’ara hasidhanno gobbaydi gobbuwa kapho meemiissitanni Itophiyu ge’annokki gede assitanna kuneeti diro wo’manni no.
Kaphunni shite kaphunni kayissanno Cancishaanchu HWHT gaamo, 27 diri giddo daga kaphunni godowa fuugissanni keeshshite techo kaphinsa afamita xaano kaphunni gobba diigate ka’ino. Ee, insatero Itophiyu diiganteenna diinu horreenna techo Itophiyu gobba Liibiyanna Sooriya ikkitannonkanni. Di ikkinonsa. Diinu hedo ikkoomero techo Itophiyu kadote gashshooti giddo uwannonkanni. Dikkinonsa di ikkannonsa.
Kinsisikkinni kisino; hasi’nikkinni Itophiyu gobba urdete ubbanno gede assino. Konnira naqaashe ikkannohu Birra 24/2013 M.D Aliyye hajajo barra Tigirayete dagara gidu aana uwino kanchafare shorritanni hosse, kaaliiqi goxicho goxxinore, 20 diri ale Tigirayete qoqqowo gobbaydi diininni agarte keeshshitinore, mimmitu ledo adhante iltinore mittu hashshinni iimanni gane mucuqqi assi. Soodono gatino giggilo Aliyye hajajo miilla Siino-tiraakete kaameelinni doogote aana lubbo xooqqanni noore daahe mucuqqi assi.
Itissino anga ga’mino junti, Itophiyu dhaggenni agurrena kalqete dhaggenni macciishshine egenninoonnikki gawajjo iillishatenni urde fani. Hakkuyra albaanni, baayriidi seera umisi fushshinoha kade Federaalete mootimma egennama uytukkinni qoqqowu doorsha harisinoti mootimma galchate assitino kisoooti.
Seerimale doorshansano Federaalete mootimma keere hasidhino daafira sammi yite la’ino. Insatero urde kayisate wo’naalshaati. Hakkuy albaannino Wocawaaro 30/2013 M.D gedensaanni Seerunni kaajjitino mootimma Itophiyu giddo diheedhanno yitanni daga urdete kakkayissanni keeshshitino.
Assituta assite araaraho sonkoonni gobbate geerra, amma’note massagaanonna jajjabbu amuwi huuccatto kadde Itophiyu Olaho e’’anno gede assitu. Ola hananfi gedensaanni Federaalete mootimma Tigirayete qoqqowi dagara keere diriirsate yannate mootimma saffe olanto eessite keeshshiturono TPLF soqqamaano ikkitino quchumu daga agartinonsa Federaalete olanto hale labbanni qasa hanaffuta, Tigirayete daga gate hawuudhitanno yanna ikkasinni Federaalete mootimma bee’o uyte ola uurrisate addinni sumuu yite Meqele agurte fultuta tenne dago assidhe Affaaretenna Amaaru qoqqowo horritu, jajja hoorritu; diiggu, qaaqqu la’’anna ama si’’attu, minaanni la’’anna minaamasi aana barshe assitu.
Turizimete iillo diigatenni loonsoonni latishsha giirte, horrite Maykaadiraho beebbaataamma unuuna qante duubbinokki qaaqquullenna lekkate nafa koatte wodhitinokki beebbaataamma Poletiku kasseenyira mittu hashshinni mitte waamma giddo waantu.
HWHT cancishaanchu tenne duucha barshe Itophiyu daga aana iillishirono, “Federaalete mootimma Tigirayete daga aana barshe iillishshu” yaatenni kofeenya shiqishanna Galchimi gobbuwa Itophiya hunaano assite qorophisiissanni afantanno. Ameerikuno Itophiyu aana babbaxxino agawo tugate wo’naalsha assitu. Hunaano insaati; ku’laanono insaati. Konne badannohu kaaliiqa callaati!. Ee, xaa yannara kaaliiqi halaalenna kapho bade kalqete leellishanni no. Ameerikuno AGOA aana Itophiyaho badde tuggino; agawo insa uminsara gawajjo iillishshannota buuxxu kawa kaysate widoogge shigidiixxitanni no. Cancishaanchu HWHT no “Araarse’’e” yitanno woxaratto soqqanni no. Ikkollana “Xeena birre ka’’enna xee’no annikki” yaate gobbaanni maynanni hige.
“sunqinanna gibbe goshoonshanna” yaanno maammaashshu. Eewa, huuccinanna giwinohu mundee xuuxanno sheexaani Soqqamaanchinna HWHT massagaanchi Debretsiyoon Gebire mikaeelihu, sai Oyimbarra Halantino mootimmubba uurrinshara borrote sokka soyno. “Diroone Qoqqowo sokkannokki gede hoollenkeno” yiino. Isi maykaadiraho quuphe giggishino? Affaarete qulxu’me dirrisino? Kombolchaho zayte dunino? Diroone sokkinoonte’’e yaa mayyaate? Tenne sokkahu qaru guulchi “araarsenke” yaannoho. Araaru danchaho; kayinni yanna sa’ino. Konniraati “xeena gane ka”eenna xee’no annikki” yaanno maammaashshinni kisoommohu.
Coyinke aana Tigiraye mitte gobba mootimma di-ikkitino; mitto qoqqowootinna Itophiyu bisooti. Konne ikkinohura Halantino mootimmubba uurrinshara Debiretsiyooni borrote sokka soya didandaanno yaate! Haadhe nabbabbe dawaro qolate wo’naaltannorino halantino mootimmubba wodho mayyiitannoro wirro buuxxo.
Baatto hawuudhinanni wote handa hawuurate shokkituro halangetenni gannanni. Halange umisenni gantanno. Ganaminohu hawuuranni noo bootooti. Ikkollana raartannoti gantinoti umise halangete; umisenni raartanno. HWHT konneeti.
Amaalisi, malisi; giwe giwiro qarru amaalosi!!!
Keeru gobbankera!!!
Bakkalcho Sadaasa 14 / 2014
