Abrahaam Saamueel
Itophiyaho xaadinose qarrinni fushshate Itophiyu daga baala koshise kisameenna idditanno diishsho gede mittimmate ka`ino. Baxxinohunni Xaphoomu Minstirichi Dr Abiy Ahimed ola massagara olu xawira gaadasi harunse, haammata Itophiyu daga hoodesi gaaddino. Jajjabbu manni, dureeyyenna wolootuno bareedda gargarooshshu olantora assitanni noo kaa`lonni olanto qeeltanni afantanno. Tenne qeellenni Itophiyu aana noo duhani shotanni dayno. Tunsichu xiiwameenna halaalu xawanni danchu barri sewootenni warri yaa hanafino.
Techono Itophiyu olanto Itophiya egemmara afoosi fane noo moyichinni gatisate mundeensa duntanni no. Olanto dubbohonna halallite olu battalara, intannirenna angannire xa`mine afi`nannikki basera illensa goxicho afi`rate heeshshi yitukkinni qiidunni, dubbohonna godu giddo heedhe sharrantanni leeltanno. Xaphoomu Ministirichinna Olu massagaanchi Dr Abiy Ahimedihuno olantote gede olu battalara leelle Itophiya gatisate olanto kaajjishatenna kakkaysate hattono ola massagate looso loose haammata maala’lissanno qeellenni dukkisame umi gafa jeefise biiro higino.
Xaphoomu Ministirichi woshshatto harunsite olantote karsante olantote addi addi kaa`lonna irko assitanni wonqo ikkitonori haammata Itophiyu dagano no. Dr Abiy harunsite gaadoho fultino Itophiyu daga giddonni mittu techo sewoote gafinkera wosincho assine shiqinshoommo. Wosinchinke coy baalisinni gobbasira balaxo aannoho; gobbasira hikko garinnino kakkalono baatate qixxaawe nooho.
Xaphoomu Ministirichi Dr Abiy Ahimedihu, olu battalara ha’ri soodo ani biirote ofolleemmo korkaati dinoe yee lekkasi harunse olu xawira leellino. Olu battalara leelle wo`ma badheenni goshoshamannohu noosi kaameelinni waa, wo`mu kaameelira me”enna wo`mu kaameelira xiikkinoonni bootta hogowe massino. “Xa tenne yannara assoommo kaa`lo gobba’yara assa hasiissannoe kaa`lo giddo kuni boodeholla; albillicho konne roorinoha kaa`leemmo. Gobba roorannori mitturi dino” yaannohu techo wosinchinke ‘’Salaami Way’’ Anninna Qaru Loosu Harisaanchi Kalaa Teshoome Guddeho.
‹‹Anni`ya ane lossa hoogierono gobba`ya gatise anera sayse reyno” Konnira anino nooe dhukinni agare oosso`yara sayseemmo” yinohu Kalaa Teshoome Guddehu; Olanto ikkino annisiwiinni Kalaa Guddenni Oromote Qoqqowi Arsi qooxeessira ilame lophino; rosino. Rosu gedensaanni Industirete handaarinni bobbahe bulleete faafirikanna Salaami Way faafirika uurrisino. Ikkollana, tenne yannara bulleete faafirika addi addi korkaatinni looso sufisa hoongirono Salaami waa kayinni massaganni no.
Olu battalara annisi kakkalameenna hooginohu Kalaa Teshoome, annasi reyotenni hoogi yannara roduuwisi ledo ahaahu lossinonsa. Anninsa baxille la”aata hoogansanni jawu qarri giddoonni sa’ino. Gobbate wolambinate agarsiisate gaadira annansa hooggatenni hudenna addi addi qarri jifinsarono, amansa gobba Itophiyu noonsa daafira qarra sa”ate dandiitino; Isino ilinosi anni gede gobbasira kakkalame Itophiya gatisate gadadu noosita kulanno.
Olanto ikke sainohu ilinosi annisi Kalaa Dugge Demmehu biifino uurrinsha afi`rino; gaacheenu noosi olanto ikkasinni gobbasi seekke baxanno anna ikkinota ahaahinsa kulanna macciishanni lophinohu Kalaa Teshoome, annisi looso la”anno woyte isino gobbasi baxanno gede assinosi. Gargarooshshu olanto ikka mageeshshi qarranna jifo sa`ne gobba gatinsanniro xa leellinosi. Konniraati, olantote ledo mitte lamala geeshsha keeshshinohu.
Kalaa Teshoome, Affaaretenna Amaaru qoqqowubbara olantanni gobba gatisate sharrantanni leeltanno olantora mitto kaameela wo`ma waa; mitto kaameela me”enna mitto kaameela xiikkinoonni bootta irko assino. Konne looso togo asoommo yee dikiiranno. Kawiinni roorinoha gobbasira irkisate mixo noosita kulanno. Itophiyu qansicha ikka`yanni gobba`yara xaano lubbo`ya sayse aate qixxaawoommoho yaanno.
‹‹Mitte lamala wo`ma olantote qoteho dirama dandaa`ya roorenkanni gobba`ya baxeemmo gede assitinoe. Hakkiinni roore olanto laeemmo woyte anna`ya illete laoommo gede macciishshamannoe” yinohu Kalaa Teshoome; olu battalara leellasi jawaatanna roorenka gobbasi baxate kakkayissinosita coyi`ranno.
Olanto annisi lubbotenni noo yannara Itophiyu diigaminokkita kule, ane diro qole Itophiya diigeemmo yaanno diini dayro Itophiyu qansicha ikke Itophiya diigeemmo yee ka”anna uurre la”a dandiinannikki daafira baata hasiissanno baatooshshe baatate kainota kaajjishanno. Gargarooshshu olanto gobba hiittoonni assite agarte nooronna jawa kakkalo assitanni noota huwate, Itophiyu qansooti jifonna qarri yanna tenne ikkitinota ille`yanni laoommo yio.
Sayinsaawe ikkitino doogonni olanto yaa maatiro afano hoogummoro, mine kayinni kullannae lophoommo yaannohu Kalaa Teshoome; Affaarete olu battalanni kayise Shawa Roobenna Mehaali Meedu geeshsha giirate giddo hee`re olanto irkisino; jawaachishino. Albilichono, Itophiyu hunaasine hunneenna olu uurreenna keeru widira higga geeshsha lubbo’ya noo geeshsha Itophiyu mule uurreemmo yino. Gobba`yanni aleenni roorannoeri dino yaanni, gobba adawa afi’ra hoogguro minu, woxu, jajjunna miinju dinoe; baalisi gobba adawa afidhu gedensaanniti yino; Kalaa Teshoome.
Galtesi, oososinna wolootu maatesino anninsa Teshoome gobbasira noosi baxille seekkite affino. Baxxinohunni, galtesiranna oososira kulanni keeshshino halaali mittu no. Isino olu xiiwanni dayro umisi olu xawira gaadannotanna noosi dhukinni irkisannota dimaaxino. Yinonte gede olu xiiwanni dayi woyte noosi miinja horoonsi`re olantote masse irko assanni jawaatte ledo`ne hee`noommona yaanni kakkaysannonsa. Ki`ne ninke hee`neenna Itophiyu didiigamanno yitine gobba gatisate ubbinanni ka’inanni heedhinoonnina. Bareende`ne leellishinoonni. Kunino gobbate noo baxille ikkinota coyi`ranno.
Olu battalara leelle haammatu Itophiya baxxannori jawaatta daga noota lae gobbate baxilli lexxinosita kulannohu Kalaa Teshoome; gobbansa diinu anganni gatisse techora abbitino annuwa la`nanni woyte wodana kisanno. Konnira tenne gobba diigatenna billaallisate qodhe kainoha Cancishaancho Junta Itophiyu ledo taalo assa addintanni jifote. Dagate aana ola fante urdetenni qassanni Itophiya diingeemmo yaansa macharaarrete yaanno. Diingeemmo yitanni godo’litannohu haysote mine dikkino. Mittu manchi minesi diigiro olluu mine mare caa`lanno. Gobba diinge hiikko marre hee`nanni? Hiikko maaxammanni? Konnira Itophiyu qansicha ikkinohu baalisi konne albankeenni noo duhano hoo`late assa hasiissannosirichinni kaa`la noosi yinannihu tenneraati.
Itophiya kisse shollitino ikkinninna ayirritinori dino yinohu Kalaa Teshoome; Itophiya diigate ka”a dinonsa. Gibbe ka`uro dagate mittimmanni halante konne diina eannowanna fulannowa cuffe hoolte no. Diinu umisinni kise eannowa hooge maxaramanni leellanno. Billaallitanno yinoonni daga roorenkanni mittimmansanni jawaatte Itophiya`ya yite ka`e no. Konnira ola qeellanni hee`noommo.
Itophiyu qansichaati ani yaannohu baalisi Itophiya diigate kaino diininni gatisate. Itophiyu, xa noo polotiku heewisamaano balaxxe nootenna albillichono konni garinni kaajjite heedhanno gobbaati yaanni coyi`rino. Itophiyu amma`notenni, gosatenni, polotikunninna duuchurinni roortanno gobba ikkitinota xawise; nooe miinjinni roorenkanni gobba`ya anera ama`yaati yinohu Kalaa Teshoome; gobba`ya anera maa assitue yaatenni ani gobba`yara ma loosummo yee duucha woyte umosi xa`mannota kulanno.
Gobbate baxillaancho ikkasi duucha woyte loosunni leellishinohu Kalaa Teshoome, olu battalarano leelle kaa`lo assanni wole widoonni dagoomittete qeechasino fulanni addi addi looso loosanni leellanno. Dagoomittete qeechasi duu’re loosannohu Kalaa Teshoome; Shaashemmannete quchumira Salaami Way noowa mule jawa rosu mine minino. Wolu kayinni annu noonsakki ooso gamba asse wo`ma fulo baate rosiissannonsa. Ledeno, Shaashemannete quchumira ‘’Migibaare Sennayi’’ yinanni uurrinsha giddo noo dhuka afidhinokki jajjabba geerrano roore anga isi kaa`lanno. Kalaa Teshoomera togooha dancha looso loosa duucha woyte tashshi assitannosita xawisino.
Kalaa Teshoome, Itophiyu miinjunni duree’mite daga buximatenni fulteenna la”ate duucha woyte halcho`yaati yaanno. Xa massaganni noohu Salaami wayinni mootimmate baatannohu woxu giwiri luphiima ikkino daafira baxxino garinni afansha afi`rino. Salaami way jawa laalcho laashshate dhuku noosi faafirika ikkasinni, diru dirunni 100 miiliyoone birra ale mootimmate giwire baatanno. Uurrinshate giddo 600 ali qansootira loosu kaayyo kalaqino dureessaati.
Ikkollana, Industirete aana jawu qarri noota kule, noo qarra mootimma buuxxe affinokkitanna mootimmate biiro duucha woyte noo qarra rakke tirate uminsati laanfe noohuranna kuni umisi gobba miinjunni gotti assinanni harinsho aana guficho ikkinota kaajjishshe kulanno. Konnira mittu mittunku manchi loosisi handaarira albihunni baxxino garinni isilancho looso, ranke noohanna ammanooshshunni loose Itophiyaho iillitino miinju gawajjonna tiia gatamare hexose gotti assate umisiha qeechasi fula noosita kule; ninkera kuni albilicho jawa mini loosonkeeti yino.
Ninkeno gobbate wolambinatira assanni noo kaa`lo kaima assine hasaawinseenna sayisino sokka “Annuwinke yannara diigantinokki gobba ninke yannara didiigantanno; diiga didandiinanni; diigantaata agurina togoo duduwono duduwa dihasiissanno; konne effi`ne ginbeemmo. Gobbankera baalisi wonqo ikkine, diigamatenni gatisate uminke qeecha fullo; Assineemmo kaa`lo lende albilicho sunfo” yee Kalaa Teshoome sayisino sokkanni konne jeefinseemmo. Itophiya irkinso. Keerunni!
Bakkalcho Sadaasa 7/ 2014
