Abbebech Maatewoos
Keere heedhinoonni ooso? Rosu hiittooti? Kaajjitine rossinanni heedhinoonni? Maayyena ooso muli yanna kawa cancishaano HWHT gaamo horritino qooxeessubbara mannoomittete qoosso xiibbanni mannu aana shigiggisanno assoote iillishshanni noota tuqu xaadooshshi aana macciishitinoonni yee hedeemma.
Ooso ani yeemmati “Mannoomittete qoosso (Human Rights)” yinanna macciishshitine egentinoonni? techo bohaarshinke borro aana mannoomittete qoosso mayyaatero la`neemmo. Techora tenne hajo doorroommo`nehu kayinni sa`u lamalara kalqoomu mannoomittete qoosso barra ayirrinsoonnita korkaata assatenniiti.
Mannoomittete qoosso yaa mannu manna ikke kalaqamasinni calla afi`ranno qoossooti. Tini qoosso manchu beetti manchu gede hee`rate hasiissannosi qoossooti. Mannoomittete qoosso baalunku manni kalaqamunni manna ikkasinni calla baraaranno qoossooti. Tenne qoosso sirchu, afuu, amma`nosi, tee/koo, woy wole badooshshuwa hooltusikkiinninna baddusikkiinni baalunku manni taalo afi`ranno qoossooti. Tenne qoosso xa`miratenna horonsi`rate manna ikke kalaqama calla ikkitanno.
Itophiyu daga mannoomittete qoosso Itophiyu federaalete dimokiraasete gondoorira fooliishsho sase kifile mittete aana gumulloonni. Konni gondoori kifile aana gumulloonniri mannoomittete qoosso mereerinni qaro qara ikkitinori aantannoreeti.
- Heeshshote, mannimmate keeraanchimmanna wolaphote qoosso
- Heeshshote qoosso
- Mannimmate keeraanchimma qoosso
- Wolaphote qoosso
- Mannoomittete qoosso xiiwanno amadooshshe gargara
- Amma`notenna laooshshu wolapho
- Halanyu heeshsho ayirrisatenna aga`rate qoosso
- Taaleenyu qoosso
- Ayirrinyunna danchu su`mi qoosso
- Mitte jaddonni wirro qorichishama hoogate qoosso
- Amadamino, kassasaminonna usuramino manni qoosso…
Aleenni xawinsi qoosso Itophiyu qansoota ikkite kalaqamansanni calla afidhino kalaqamu qoossooti. Gobbanke gondoorino tenne mannoomittete qoossora afansha uyno. Ooso manna ikkitine kalaqama`nenni calla ki`neno tenne qoosso ayiddenna beeqqaanote. Manchu beetti ayeennino ikkiro kassasamannokkinna siyatamannokki hee`ratenna wolaphote qoosso noosi; bisisi aana gawajjo iillitannokki gede agadhate qoossono noosi.
Ooso huwata hasiisanno`ne coyi mannu manna ikke kalaqamasinni calla ayirrinyu noosiha ikkasiiti. Ikkinohurano ayirrinyinsanninna mannihimmansanni baxxitara dihasidhanno; hattono taalo ikkitino qoossono noonsa. Keereho, mittimmatenni hee`ratenna gobbate lophora tenne qoossonna wolapho ayirrisa hasiisanno. Konni daafira ooso mannunnita mannoomittete qoosso ayirrisa yaa keerunna ayirrisamatenni mitteenni hee`rate fajjate.
Mannoomittete qoosso manchu beetti kalaqamu ayirrinyinna horonni bande la`nannita dikkitino. Manna ayirrisanna baxa gobba baxate xawishshaati. Manna ayirinsiro qoossonsano agarranni. Mannu manna ikke kalaqamasinni calla afi`rinota mannoomittete qoosso ayirrissiniro wolu manni ledo baxantinenna ayirrisantine hee`rate hasatto noo`ne yaate; assooti`neno gobba`ne baxxinannita leellishanno. Gobbate noonke baxille hasaawunni calla ikkikkinni loosunnino xawisa hasiissannonketa ayee woyteno hawa dinonke.
Ooso! manna baxxe, qoossonsano agarre. Mannu qoosso agartini yaa manna baxxinanni yaate. Manna baxxiniro gobba`neno baxxinannire ikkitinanni. Bushare effi`re giwanna danchummatenni lopha jawa jiro ikkitinohura doogo`ne suwisatenni ga`a`ne biifisse. Gobba`nera wonqo ikkitine uurritinanni ilama ikkitiniro diinu gobba`ne diigara wolqa di afi`ranno. Konni daafira ooso mimmito`ne ayirrisatenninna wolootu qoosso agaratenni lophitinara agarranni.
Mannu mannunniwa baxamironna mittimmatenni uurriro gobba keeraabbanno. Ooso mereero`ne e“aranna gobba`ne diigara halchino baarigaara kaajjitino mittimmanni sharrantinaranna qeeltinara hasiisanno. Albi annuwinna amuwinke gobbanke Itophiya baarigaaraho sayisse diuytino. Kunnirano baca heeshshote waaga baattenna sharrante gobba wolassa dandiitino; Woxehonna godowaho yite di hirantino. Xa kayinni affininte gede cancishaano HWHT gaamo ayirritenna wolaphite heedhino gobba woxehonna billoonyeho yite assinannikkita assitanni afantanno.
Ooso anje amaddu`nerono mito coye kayinni huwata dihoogginanni yee ammaneemma. Techo gobbate yite annuwi`nenna roduuwi`ne hattono amuwi`ne sharrantanni noohu gobba diiggara fultino baarigaarra hunatenna ki`nera keeraamitinonna xalaltino gobba reekkisateeti. Konni daafira ki`neno gobba`ne ayirrisatenninna baxatenni sharrantinara hasiisanno. Kaaliiqi gobbanke Itophiya keere asso, qeelle Itophiyahonna oososera.
Bakkalcho Sadaasa 7/ 2014
