Diinu furro furuqqo hoogino. Fula eate gede shota dikkitino. Giddiido shoshshoggise, billaallise diige Juntu hala’la Aliye widiido amade keeshshinoti addaho. Ikkollana Itophiyu daga mittimmatenni assitino millimillonna gaadi furro furuqqo hooleenna kuneeti “lubbo fuli;lubbo ei” yitanni Afantanno.
Itophiyu daga olu gaadira flute qeelante higgino diri dino. Lawishshahono Adiwu oli dhagge habbannokkiho. Adiwu oli gobbayidi gobbuwa Itophiya kadote gashshootinni gashshate mixo hoodisi’re dayinoho. Faranjootu yannaasinchu olu uduunninni, Itophiyu daga maganonna jawaata Itophiyu mudukkinni fultino ilama hoodisi’re farashshonna urde calla ama’xxe qeele higino.
“Sai” yineenna saalfachishshannokkiti Itophiyu daga Dr.Abiyi Ahimedihu woshshatto harunsite gashshaanchu woshsheennanna gashshaanni gaadeenna mine ofollanno wodaninna dombophicho noosikki Itophiyu daga aliye timbiliqqunkunni aganna kiirantino. Sasu aganira keeshshino oli sase lamalanni xaphi yaate widoogge iillino.
Ole so’rannokki hawashi Cancishaancho HWHT mitte gaamo agurina waajjuulle saalsiissino dagaati. Maganuno di saalfachishinonke; dagano hattonni. Saseu aganira HWHT gaamo mundee duntino, 80 diri geerchonna maganu hundaanni noota Siatte saalfachishshino, qaaqquulle mittimma waantino. Sai sasu again Itophiyu amuwira kolishsho malaate wore sainoho.
27 diro babbadama rosiise uticho kaase sainohu Cancishaanchu HWHT techono Itophiyu dagara badhe wodhi wote Itophiyu dagano badhe wodhitino. Kuni oli Amaarunna Tigirennihona yii woteno Sidaamu daga hi’noonti; insara kainohu ninke kadotenni gashshara wirro higateeti yite aliyyenni wodiidi geeshsha; Galchiminni soojjaati geeshsha dagate millimillo hanqunni ka’ino.
Ee, hanqite fultino Itophiyu daga di saalsiissino;di saaltino. Qeelle borreessantanni no. aliyye widiidi oli co’o yaate rahino. Diina saalsiisate kaajjado cigile diriirsitino Itophiyu daga qeellete ba’latto uddi’rete shiimu barri gatinoha lawanno.
“Nomore” ikkino gaadi Itophiyaho kaima assatenni gimbete hombobolatte Afrikunni sa’e duuchanta kalqe iillitino. Ameeriku Nomore gaadinni halaale afanni nooha lawanno. Bashshono halaalu noowa hawe ikkikkinni halaale gorsenna shokkishe Itophiya billaallisate qodhe kaino. Waajjuullu koliddu aana noonsa laooshshi ajinoha ikkasinni;techono bale uma di agurtino. Diinu kayinni umino balera madaaramanni afamanno.
Sadaasa 29-29 2014 m.diri geeshsha miliyonetenni kiirranni diyaaspoorooti Itophiyaho yesuusi biilinke ayyaana ayirrisate gobba giddora ea hanaffino. Ameeriku dagase Itophiyu giddonni fultanno gede amaaltanna waajjuulle lendanna halaale naqqasa hanaffino. Gobbanke keere ikkitinota kalqe affannonna huwattanno gede kaayyo fa’nantino.
Cuu’attote ayyaanino Itophiyaho iibbadu garinni ayirrannoti halaaleho. Keeru hoogoommero ayyaana ayirrisa agurina keerunni e’ne keerunni fula gooriisstannonkanni. Sa’u lamalara Faransayete Embaase qansootise Itophiyunni fultanno gede hajajjino. Kaphunni Itophiyunni agurtine fulle yiteenna gobba agurte hadhino Faransayete qansooti gobbansara hude amaddinonsata xawisse halaale reqecci assitino.
Gobbayidi gobbuwa canci daafursinosekki Itophiyu daga konni ka’’a macciishshitannohu qeellete duduwooti ikkinniina dadillunniha dikkino. Hagiirru duduwi gannu ayyaanira duduwamanno yine agadhineemmo. Xa Itophiyu qeelino diinu irraawino. Ameerikuno Itophiyu murci’raanchimma huwatinohu Cancishaanchu HWHT badhe hige shigidiixxanni nooha lawanno.
Itophiyu qeelame egenna hoogasi kalqe naqqassino. TPLF guluffe Itophiya kadatenna laafa gobba assate mixo irraabbino. Xa qeelletenna hagiirru duduwi xaphi yee iillanno barri rahino; Ka’ino Dagate Millimillo Hombobolatte Qeellete Huuro Macciishshiishshnno Yanna Iillitino. Mittimma qeeltannokki qarri dino. Mittimmatenni diigamannokki ilaali dino. Halaalunna mittimmanke Itophiya wolassitanni noo daafira xaano mittimmatenni gobbanke gatisate uurrino.
Bakkalcho Sadaasa 7/ 2014
