Addisu Adoola
Addisi Ababa:- Mundeete ge’’a batinyunni mundee hodhisiissannota ikkitino (mundeete nigga) yaamantannoti mundeete kifilla xarra aana iillitanno gawajjonni kalaqamannoho. Gawajjo illetenni leeltanno gawajjonninna muramate gedee dano iillituro kalaqamannoha ikkanno woy illetenni leellannokkiha ikke mundeete nigga aana iillitanno danubbano hanqafanno.
Ledoteno mundee mittuno ikko wolu korkaatinni taraawa uurrissuro mundeete ge’a qarri kalaqamara dandaanno. Mundeete ge’’a qarri batinye yannara leellannohu mundee mannimmatenni wodanu widira qoltanno mundeete nigga giddo kuusantino mundeete ge’’a kalaqanturooti. Batinye yanna ofollaanchunna siimu mereero giddo higge e’e afantanno naggi yitino mundee qoltanno mundeete nigga giddo kalaqantanno.
Mundeete Ge’’ara Kaimu Korkaatta
▪ Seeda yannara daallasu usuranya ikka (dhiwame goxa) baxxeewo garinni millimillo nookkiha gale hosa
▪ Fiixunni taraawanno maatete giddo leellanno ikkiro
▪ Ilate gedensaanni lee lamala geeshsha heedhanno yanna giddo
▪ Deerra saino du’milli
▪ Muli yanna biso dadhine gopha
▪ Babbaxxino korkaatinni deerru aleenni mundeete nigga kalaqama
Kalaqantara Dandiitanno Korkaatta
▪ Buutaame
▪ Sijaara wiliishsha
▪ Ila gargartanno kiniinna adha
▪ Seeda sa”aate ofollatenni mundee ge’’a aleenni qummi assini gede ofollaanchohonna siimaho afantanno naggi yitino mundee qoltanno mundeete nigganni kalaqantannoha ikkanna batinyunni leeltannohu mitto widoonni callaati. Kalaqantannoti mundeete ge’’a mundeete doycho cuffannohura aantanno macciishshamme heedhanno.
- Angate Woy Lekkate Aana Hedeweelcho Darshe Kalaqantanno
Mundeete ge’ne lekkate woy angate giddo mundee wodani gede doytannokki gede assatenni mundee badhera higganno gede assannoha ikkanna, konni korkaatinnino darshe kalaqantanno. Angate woy lekkanke aana hedeweelcho xisso noo darshe kalaqanturo illacha tungammora hasiissanno.
Lekkate woy angate xisso batinye yanna mundeete ge’ne malaattaati yaamantannori giddonni darshenna bisu duu’ma kullannire ikkiturono, konninni baxxitino malaattano no. Mundeete ge’ne korkaatinni angatenna lekkate aana kalaqantanno xissote macciishshamme batinyeho dasu ra’a labbannonsa.
Konni korkaatinni batinyu xaginaate afidhukkinni gattanno. Qaanfeemmo woy lekkanke aliranna worora qolleemmo woyte jawa ikkitino xissote macciishshamme macciishshantannonkeha ikkiro mundeete ge’ne malaate ikkara dandaanno. Konni daafira fayyimmate uurrinsha ha’nummoro dancha ikkanno.
- Afalchu Balla Kalaqantanno Xisso
Batinye yanna afalchinke balla xissote macciishshamme xaaddunkero wodanu xisso lawankera dandaanno; kayiinnilla mundeete ge’ne malaatta giddo afalchu balla macciishshantanno xissote macciishshamme kullannite. Batinye yanna mundeete ge’ne malaateeti yine kullanniri afalchu aani xisso giddo foole giddora qolle goshoonsheemmo woyte afalchonke qase amadatenna qasi’rate macciishshamme kullannireeti.
Foolu ta’’a woy wodanu gana winamme leda shombinke giddo kalaqantanno mundeete ge’ne okisijiine lowohunni doytannokki assanno. Okisijiinete doyaa shiima ikkitanno yannara wodaninke okisijiinete anje taashshi’rate yee winamunni gana hanafanno.
Afalchinke aana ewelumma hawissanno macciishshamme leellitunkeronna foole giddora eessineemmo yannara qarrisannonkeha ikkiro shombinke giddo mundeete ge’ne kalaqamasera malaate ikkara dandaanno. Kuni qole batinyu umonsa habbanno gede assannoha ikkanna; rewoote geeshsha iillishara dandaannono yinoonni.
- Gogu Duu’ma
Mundeete ge’ne malaatta giddo gogu duu’ma qara gede kullanni. Hattono gogaho duumu hamuruurri fulano malaattasi ikkitara dandiitanno.
Mudditannonna moola buusano:- may korkaatinni kalaqantinoro anfoonnikkiti mudditanno moola buusano mundeete ge’ne malaate ikkara dandaanno. Baxxeewo garinni buunseemmo woyte foolu ta’a, lowo jawaantenni wodanu gananna afalchinke aana xissote macciishshamme macciishshantannonkeha ikkiro mundeete ge’ne malaate ikkinota buuxisiisankera dandaanno. Togoo dani malaatta leeltannonkeha ikkiro rahotenni fayyimmate uurrinsha ha’ratenni fayyimmate ogeeyye amaalsiisi’ranna hasiisanno xaginaate assi’ra hasiissanno.
- Buuxo
▪ Mundeete Buuxo
▪ Lekkate giddo kuusantino mundee la’’ate Dooppileri Altirasawundete buuxo assi’ra hasiissanno
▪ Mundeete ge’ne no gede buunxiro mundeete ge’ne kalaqamase korkaata ikkinore afate ledote mundeete buuxo assinanni.
▪ Mundee shaashshitanno xagga hajanjanni
▪ Xagichuno gobbaanni lekkate giddo mundeete doycho ledate istokinge hajanjara dandiinanni
▪ Seeda sa”aatera ofollinanniha ikkiro lekka yannate kiiro milli milli assa hasiissannote
▪ Ledoteno ge’ino mundee alira shombu widira hadhannokki gede gargarate mundeete nigi widoonni meemmiissitanno meemo worateno dandiinanni. Mite mite yanna ge’ino mundee hunate woy diigate dandiissiissanno xagga mundee ge’ino darga marfetenni uynara dandiinanni.
Bue:- www.menshealth.com
Bakkalchoo Dotteessa 14/ 2013
