Abbebech Maatewoos
Itophiyu sanna baalate ka`inoseta giddoyidi baandanna gobbayidire horraano wolquwa saalsiisatenni daggino doogonni higganno gede assitino. Kunnirano hunaanose hunte horraanose saalsiisse qoltinota dhagge naqqassanno. Dhaggesenni baala Itophiyu qeelaancho ikkate dandiitinohu kinsisekkinni kissannokkita, umiseha woleho sayisse uytannokkita, wolu mannitano yortannokkita boo`naaleette gobba ikkasenni hattono halaale calla amadde uurritannohuraati.
Techono ikkiro guluchisenni fultino ooso unuunase ga`mitannore ikkite badheenni qasse madiissituserono, finqiltuserono, halaalu shaalanno ikkinnina dita“anno yinannihu gede Itophiyu halaale amadde qeeltanno.
Qeelaanchimma, jannimma, haaro dhaggese ikkitinokki Itophiyi baxxinohunnino dagate gede mittimmatenninna gutunni uurratenni ayirrinyese shollishshara, miiccaranna diiggasera dagginota horraano wolqa untino balera madaarte, ka“ose barra buuxisiisate qacce iillitino.
Itophiyu xiiwotenni e`ino olinni Itophiyu daga baalanti olu basera bobbahatenni gumaamma ikkitanni afantanno. Olu duuchare hanqafinnoha ikkasi gede; daga qooxeessansa baqqeenyunni agadhatenni kayisse ola harinsanni hee`noonni base geeshsha bobbahatenni qeelle maareekkisiissanni afantanno. Baxxinohunnino xaphoomu ministirchi Abiy Ahmedihu tii“u gaado olu basera mare massagate qodhe ka“e karsami barrinni hanafe bareedda Itophiyu olanto baca qeelle maareekkisiisatenni gumaamma ikka dandiitino.
Ola danchu garinni jeefisa dandiinanni gede badhete miqicho ikkinoha miinja qorophotenni massaga hasiissannota batinyu manni kaysanno. Korkaatuno olu xa`manni nooha luphiima fulo garunni qola hoongirono olunniti qeelle xeertidhanno. Tennennino balaanti gobbate daga gawajjantannore ikkitanno. Konnirano mootimmate aleenni daga jawa yawo noonsata ammannanni.
Xaa yannarano jawunni shiimu geeshsha; fullahaanotenni rosaanote geeshsha baalanti Itophiyu daga danunninna woxunni kaa`lo assanni afantannohuno tennenkuraati. Dagoomu assanni noo irko olantote wolqanna jawaante hattono mooraalete sinqeeti.
Olu miinjunna dagoomittete shetto iillishannoha ikkasi gede; baxxinohunnino olu miinja duqqa dandaanno gede assate haammata loossa loosa hasiissannonsa. Loonsanni loossa baalanta Itophiyu mootimmara calla agurrannita ikkitinokkitanna mittu mittunku qansichi babbaxxino garinni beeqqo assa noositano batinyu kayissanno. Yannate ikkitono leellishshannohu konneentilla. Olu xa`manno fulo luphiima ikkasenni mootimma calla irkissannoha dikkino. Xaa geeshsha noo harinshorano dagoomu jawa beeqqo assasinni olu iillishannota miinju xiiwo gargadha dandiinoonni.
Konne ola qeelate miinja qeela doorshu noosekki hajo ikkasenni mittu mittunku qansichi miinju handaarira babbaxxitino irko assatenni kaa`losi buuxisiisanni afamanno. Kuni ikka hoogeemmero miinju konne ola duqqanno wolqa ajjannosi. Shotino miinjino dagoomitte shetto kalqatenni keeraa`mitino heeshsho massagateno ikko ola harisate jifannoha ikkanno. Miinju layinki olu baseeti yinannihuno tennenkuraati.
Layinki olu basera mittu mittunku qansichi yawosi fula hoogiro ola qeela didandiinanni. Dagate halammenna irko xa e`noommo oli giddonni fulleemmo furchooti. Hiitte yannannino roore xaa yannara qooxeessubbate assinanni hee`noonni sinqu qixxaawonni ledote babbaxxitino uurrinshuwaranna halanyu dureeyyenni luphiima irko assinanni afammannihuno tennenkuraati. Daga deerru deerrunkunni assitanni noo irko konne ola harancho yanna giddonna gumaame ikkitino doogonni jeefisa dandiinanni gede assate noosi qeechi luphiimaho.
Sa`u lamalara halanyunniti luphiima rosu minna 20 miliyoone birri ale gargartote olantora irko assate sheemaate e`ino. Sheemaate e`ino woxeno muli yanna giddo e`o assinannita Itophiyu halanyu luphiima rosinna tekiniikete ogimma uurrinsha maawari pirezidaante Dr Molla Tseggayehu xawisino.
Gobba olu giddora easera albaanni babbaxxitino yannara xaaddinose jiffo sa“a dandiitanno gede maawaru wolqanni hattono uurrinshuwa qineessatenni irko assanni keeshshinota coyi`rinohu Dr Molla; xaano ikkiro kuni oli hee’raatenna hee`ra hooganniha ikkinohura gobboomu woshshattora tumo aa gadachaho. Gobba hoogguro ayino hee`rara didandaanno. Loose afi`rano ikko dada`le tirfira dandiinannihu gobba keere hosse keere gala dandiitanno woyte ikkinota huwatatenni uurrinshuwa noonsa wolqa baalantenni miinju irko assatenni kaa`lonsa leellishshanni afantanno.
Rosu uurrinshuwa xaa yannara assitanni noota gobboomitte kaa`lo albihunni baxxitanno gede assannohu rosu ministere loosu massago boorde widoonni halanyunniti luphiima rosu uurrinshuwa maawari gobboomitte woshshattora tumo aanno gede assasiiti. Maawaruno uynoonnisi hedo kaima assatenni lame gumulo saysino. Umi gumulo kuni maawari maawaru gede afi`ranno baattooshshinni 250 kume birra irko assatenni saysino gumulo garinni woxe e`o assino. Layinki gumulono maawaru miila ikkitinorinna miila ikkitinokkiri halanyu uurrinshuwa baalanti gobboomitte woshshattora tumo qola dandiitanno gede gamba assatenni gobbate baxille xawisa dandiitanno gedenna sheemaate e`anno gede assino.
Gobbate 310 iillitanno halanyu uurrinshuwa noota Dr Molla qummeesse; kayinni tenne uurrinshuwa mereerinni ola harinsanni hee`noonniwa Tigrayetenna Amaaru qoqqowi giddo afantanno uurrinshuwa beeqqisa didandiinanni. Tenne lamenta qoqqobba hedote giddo eessatenni 200 ikkitanno uurrinshuwa beeqqisatenni mitte uurrinsha shiimunni 100 kume birra fushshitanno gede sa“eno 100 kumi ale fushshineemmo yitannori heedhurono dandaaminsaha assitanno gede kaayyo uynoonni. Ikkinohurano xaa yannara uurrinshuwa gobboomu woshshattora tumo qola dandiitanno gede yaanno kaima amadatenni shiimunni 20 miliyoone birra gobbate gargarto olantora irko assate sumuu yite sheemaate e`ino.
Uurrinshuwa maawaru widoonni tenne irko assito ikkinnina qooxeessinsara babbaxxitino kaa`lo assitanni afantannore ikkansa Dr Molla huwachishino. Baxxinohunnino sa“i dirira kooviid 19su taraawo kalaqama harunse umihunni gawajjaminohu rosu handaaraati. Xaano olu iillishanni noo gawajjo rosatenna rosiisate harinsho aana qalaqino xiiwo no. Ikkirono duuchunku coy gobba heedhurootina uurrinshuwa gobba balaxisatenni addi addi garinni irko assa hasiissannota ammante beeqqonsa kaajjishshe suffino.
Aanteteno gobba shiqishshanno woshshatto baalantera tumo qolate qixxaabbinore ikkansanna mitticho Itophiyira uytannokki jironna jajji hattono heeshshote baatooshshi dino yaatenni buuxinore coyi`rino.
Xaa yannara 200 iillitanno Itophiyunniti halanyu luphiima rosu uurrinshuwa gobbate gargarto olantora 20 miliyoone birranna hakkunni ale irko assate e`ino sheemati garinni forme wonshitanni afantannoha ikkanna uurrinshuwa konne woxe tenne owaantera qixxeessinoonni akkaawuntera eessatenni derresenya amaddanno gede assinoonni. Maawaruno irko mageeshsha iillitinoro harunse egensiisannoha ikkanno.
Uurrinshuwa gobboomu woshshattora maawaru widoonni assitanni noo woxu kaa`lo gobbaanni noo qooxeessuwara baala uminsa uurrinshuwanni rosaanonsanna loosaasinensa beeqqisatenni babbaxxitino irko assitanni afantanno. Lawishshahono mundee aatenni, sinqe gamba assatenni olu giddo afantanno gargartote olantoranna daramaanote tuqanno gede assate baca millimillo assitanni afantanno.
Hiikko manchino bobbahino loosu handaarira kaajje loosateno ikko gumaamo ikkate loosanno qooxeessi keere ikka gadachaho. Tenne huwattinori halanyunniti luphiima rosu uurrinshuwa rosu ministere woshitino wiinamu woshshatto aana afamatenni mittu mittunku 100 kume birranna roore irko assate gumulansa aleennino gobbate baantanniha hiikkonne waagano baatate hattono olu basera gaadatenni ola karsamate qixxaabbinota xawissino. Konni korkaatinkerano bobbakkino rosu handaarirano ikko woletenni gumaamo ikka dandiinannihu gobba keere ikkituronna Itophiyu heedhuro calla ikkinota kaajjishe coyi`rino.
Gobba babbaxxitino yannara xaaddinose qarrubba janna oososenni sa`anni afantanno. Babbaxxino handaarirano bobbakkino qansooti gobbate assitanni noo sharronni insano horaameeyye ikkite daagoomahonna gobbate tirfanno looso loose gumaamma ikkitanni leeltanno. Kuri giddonni mittunna qaru rosu handaaraati. Rosu mitte gobba lophora hasiisannonna qarra tirannoha ikkasino ammannanni. Danchanna gobbasi baxanno ikkadonna baqqi yiino qansicha kalaqate widoonni jawu qeechi noonsari kuri uurrinshuwa jawaantensa mageeshshaati yine xa`minoommo xa`mora Dr Molla dawarosi togo yee qolino:
Babbaxxitino yannara gobba xaaddannose qarra sufotenni ti`ra dandiinannihu ilamate islaaanchimmanna ikkadimma noosi roso aatenni ikkinota coyi`re islaanchimmanna ikkadimma noosiha yinanni woyte wo`munni wo`ma islaanchimmasi agare kayinni gobbate horo aannokkinna qarra tirannokkiha ikkiro ikkadimmasi xa`mote giddora e`anno. Konni daafira maano ikko maa gobbasi ammanamatenni owaatanno qansicha kalaqa rosunnita qara hende ikkasinni islaanchimmate gobbaanni ikkadimma noosi rosinni ilama kalaqa hasiisannota coyi`rinohu Dr Molla; mittu mittunku uurrinshi yawo noosihura tini ilama dagaseranna gobbasere heddanno, gobbansa baxxannore ikkadda qansoota ikkite subbanno gede qeechinsaha fultanno. Loossannohuno qeechinsaha fulateeti. Gobbasinna dagasi baxanno qansicha kalaqa dandiiniro gobba hiitte yannarano xaadannose qarrira tini ilama tidhitanno doogo kalaqatenni tumo qola dandiitanno. Daganna gobba horaameeyye assitannota haaro laooshshe kalaqatennino guma afi`rino looso loonsanni. Konninnino gobba lophitanno yaatenni hedosi jeefisino.
Bakkalcho Bocaasa 30 / 2014
