Amsaalu Felleqe
Gobbankera duuchunku qooxeessira kalaqamunniti, dhaggenniti, budunnitinna mannu loosinoti baca daa’’attote base afantanno. Kuri daa’’attote baseno wiliilchi-weelo indistire yineenna gobbate giddonnino ikko gobbaydinni haammata tuuriste daa’’attanno; gangalattanno. Handaarunni gobbate jawa eote bue ikkite afantanno. xaa yannarano handaaraho jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Techohu Woganna Turizimete gafinkenni Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimma Yirgaalamete quchumira daa’’attote base halashshanna latisatenni quchumunna qooxeessu boohaarranni base ikkanno gede assinoonni garanna albillicho loossa lainohunni quchumu woga, turizimenna ispoortete borro mini sooreessa ikkinohu kalaa Mekonnin Buuwane ledo keeshsho assine nabbawaanonkera qixxeessinoommo.
Yirgaalamete quchumi xintaminohu Xaaliyaanu gobbanke horrara albaanni 1923M.Dra ikkanna Raas Desta Daamxew yaamamannoha hattenne yannara gobbate gashshaancho ikkino mootichinni soqqame daye quchuma xinte higino.
Quchumuno hattenne yannara Sidaamu kifile hagere yineenna xaphoomunni 6 Awuraajjira qara quchuma ikke keeshshinota kalaa Mekonnini coyi’ranno.
Quchumu xintamihunni seeda dirra kiirsiisinoho. Gedensaannino Dargete gashshooti yannarano “kifile-hagere” ikke keeshshatenni seeda yanna dhagge afi’rinoho.
Xaaliyaanu gobbanke horre ei gedensaannino qara kaampe assi’re keeshshino dargino xa Furra Sidaamu xiinxallote mereersha yinanniwa ikkanna; dhaggete dargaati. Yirgaalamete quchumi Sidaamu fullahaanono albaanni nooti saihu Haylesillaase yanna gashshootinni hanafe kadote gashshoote sharramino manni konniichinni hanafe fulinoreeti. Aliito Heewano, Takilu Yota, Wolde Amaanueel Dubbaalehuno konniicho rose fulinoha ikkasi dhagge farcidhanno yaanni kalaa Mekonnini xawisanno. Sidaama kadotenni fushshitenna wolassate; dimokiraase uurrisate jawa sharro assitino fullahaano rosse fultino quchuma ikkasinni seeda dhagge noosi quchumaati Yirgaalame.
Quchumaho woganna turizimete borro mine uurrinsoonnihu muli yanna kawa ikkirono handaarunni hala’ladda loossa loosanni keeshshino. Umihunni Sidaamu daga haaru diru soorro ayyaana ikkinohu Fichee- Cambalaallate ayyaani hala’lannonna Sidaamu budinna balchoomi roorenkanni hala’lannonna latanno gede assinoonni. Dagate giddono mannu ayimmasi xawishsha ikkinoha budesi garunni ayirrisanni Fichee- Cambalaalla Sidaamaho bayi’riidi ayyaana ikkitino gede; akkalu dirinni haaru dirira sa’nanni ayyaana ikkasinni dagate giddo
garunni ayirrisamanno gede borrote mini hala’ladunni loosanni keeshshino. Quchumu gashshootino umosi dandiinoha budu darga qixxeessinanni gede 2 kume kaare meetire aleenni ikkinoha Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrinsanni baycho uytino basete pilaane kayinsoonnita quchumu woga, turizimenna ispoortete borro mini sooreessi kalaa Mekonnini Buuwanehu xawisanno.
Konni dargira diru dirunnino Fichee- Cambalaallate ayyaana iibbino garinni ayirrinsanni dargaati. Dargu kalaqamu haqqe yaano daguwunna wolootuno batidhinowaati. Kuni budu dargi quchumu giddo leellannoha ikkanna gobbate giddo haqqe batidhinowa ikkasinnino dooraminowanna Caalehono.
Quchumu deerrinni babbaxxitino basera afantannota budu darguwa garunni amande latisate, seeda dirra kiirsiissinoti jajjabba kalaqamu haqqe karantannokki gede agarooshshe assinanni keeshshinoonni.
Yirgaalamete quchumi daa’’atote handaarinni baxxinohunni ‘’Areggaash Looji’’ afantannowa ikkasinnino haammata daa’’ataano babbaxxitino basenni bobbakkannonna gangalattannowaati.
Quchuma konni albaanni jawu garinni daa’’attote mereersha assate loonsanna woyyaawinori noohano ikkiro; sa’u yannara kalqenkera kalaqame hembeelanni keeshshinohu Koroonu fayya korkaatinni kayinni wolootu kalqete gobbuwarano ikko gobbankerano handaarunni xaadinori Yirgaalamete quchumiha daa’’attote handaarano gammuutise keeshshiishino. Ikkirono kayinni koroonu fayya gargadhate amanyoote horonsi’nanni gobbaydinnino ikko gobbate giddo daa’’ataano xaa yannara bobbakkanni afantanno; albinni woyyaawinori no. Quchumaho daa’’attote (turizimete) darguwa halashshatenninna latisate haja la’annonsa bissa ledo halammanni loonsanni hee’noonni. Areggaashi Loojeno deerrase agartinota ikkasenni roorenkanni daa’’ataanonna owaatamaannote deerrasi agarino owaante uyitanno gede hasiissanno irkono assinanni hee’noommo yaanno quchumu woga, turizimenna ispoortete borro mini sooreessi kalaa Mekonnini.
Yirgaalamete quchumira roorenkanni daa’’ataano bobbakkanno gede jawa qeecha afidhinoti ‘’Areggaashi Looje’’ turizimete handaarinni afi’nanni eono quchumu jawu garinni afi’ra dandaanno gede assitanni noote.
Gobbankera sa’u muli yanna giddo kalaqantino hembeelle korkaatinni jajju aana baxxinohunni daa’’attote basenna owaante uytanno uurrinshuwa aana jawa gawajjo iillitu yannara Areggaashi Loojeno gawajjantinoti qaangannita ikkitanna gatamarsha assineenna xaa yannara albinte gedee owaante uytanni no. Tini looje Sidaamu bude kalqete egensiisate ragaannino qeechise jawaho.
Areggaashi Loojera boohaarate gobbate giddonni ikko baara widinni daggannori daa’’ataano kiironsa baca ikkitanna Looje dagge fooliishshidhannori quchumahono ikko qooxeessaho afantannore budunna dhaggete darguwano towaatte daa’’attanno. Konni ledo amadisiisaminohunni quchumunni 8 kiilomeetire xeertinyira afamannoha ‘’Aabbo Wonsho’’ Sidaamunniha budu daanyimma harinsanninna halaalu dargano hadhanni daa’’attanno.
Konne calla ikkikkinni quchumahonna qooxeessahono kalaqamu buna, buna daankanni industurra, budu sagalla qixxeessinanni gara, horonsi’nanni gara baala daa’’attanni; Sidaamu buni kalqete deerrinni afamannohanna hasamannoha assate loosono kaimansa konniicho Areggaashi Loojera assi’ratenni daa’’ataano baca loossa loossanni sa’ino; loossannino afantanno.
Areggaashi Looje Sidaamu bude, balchoomanna ayimma kalqete egensiissanninna daa’’ataano Yirgaalamete quchuma higge bobbakkanno gede assitanni afantanno dhaggete baseeti. Looje tini dureessunnita calla ikkitukkinni wo’munku Sidaamite. Konnirano xaa yannara garunni agarooshshe assinanni uurrinshaati.
Tayxeha kalqete Turizimete barri ayyaana Sidaamu qoqqowi deerrinni Hawaasa ayirrinsi yannarano ayyaana korkaata assatenni towaatatenna daa’’atate umi deerrinni doorroonni base Yirgaalamete Areggaashi Loojeeti. Barrahono ayirraddu IFDR Woganna Turizimete Ministeere ministerenna Dieetootu, wolootu ministerra massagaano, Addis Ababu quchuma qoqqowubbate woganna turizimete biiro sooreeyyenna ogeeyye, hattono ayirrado woshshatto assinoonninsari gobbate giddonna baara widinni daggino wosinnano Areggaashi Loojera leellite ayyaana ayirrisse sa’inoti qaangannite. Kunino Loojete calla ikkikkinni wo’munku Sidaamira lowo mooraale ikkitinota kalaa Mekonnini coyi’ranno.
Kunino quchumu deerrinni daa’’attote handaarinni hala’ladu loosi loosamannota egensiisanno yaanno; sooreessu. Furrano hattonni dhaggenna bude egensiissanno uurrinsha no. Woleno Sidaamunniha budenna balchooma garunni egensiissanno hoteella quchumaho afantanno. kuri giddonni ‘’Injoohe Hoteele’’ lawishshaho kullannite. Quchumaho Ortodoksete amma’’no ledo amadisiisaminohunni ‘’Waashsha Maariyami’’ yinanniwa Gedaame no. Roorenkanni gobankera Aliyye qooxeessira afantanno Gedaamma Yirgaalamete quchumirano lame afantanno.
Woleno Arseema ama’note mini no. Kawiichirano Itophiyaho babbaxxitino qooxeessuwara heedhannori amma’’note harunsaano xibbuu kuminni kiirranniri diru dirunkunni Wocawaaru aganira quchuma dagge ayirrissannoha ikkasinni daa’’attote handaarinni quchumaho jawa injoo kalaqqino qeecha afidhino.
Yirgaalamete Quchumu seedu diri dhagge afirinoho;Amma’note uurrinshuwanna gadaamma,iibballichonna Areggaasho Looje Turstoota Goshooshate lawishshunni kullannireeti.
Bakkalcho Bocaasa 30 / 2014
