Abbebech Maatewoos
Baalunku coy aleenni maala`lisannoehu Jaappaanete loosu budeeti. Fooliishshote tiro di e’annonsa! Kalqete giddo barru giddo seeda saate loosunni sayissanno qansooti Jaappaanete. Loosu batinyinni manchi beetti reyannohu Jaappaanete giddo callaati! tenne reyo insa “Karoshi” yite woshshitanno. Dirunni uynanninsa 20 barri fooliishsho giddonni 10 ikkanno barra nafa garunni difooliishshidhanno. 63% ikkitanno Jaappaanete qansooti fooliishshonsa yannara baantanninsa woxinni hagiirraamma di ikkitino. Mootimma “…Eeggatena diru fooliishsho`ne adhe! Loosu batinyinninna surrete fooliishsho asi`ra hoogatenni reytinanni heedhinoonni! hanni shiima yanna fooliishshidhe!…” yite huuccitanna macciishshinannihu Jaappaanete mootimma callaati.
Jaappaanennihu qaru quchumi Tookiyo yaamamanno. Kunni quchumi giddo 38 miliyoone daga heedhanno. Tenne 38 miliyoone daga batinye yannara mininni loosu minira loosu mininni mininsara iillishannohu Baaburaho. Baabura yinanni woyte hige mereeroho caabbichu baeennasi doogo uurrannoha di ikkino. Kalqenke gidd noohu jaappaanete gobbaraati. Gede’nitino yiniro nafa 6 lipheessa disa“anno. Mitte hige mittu Baaburi 18 lipheessa gede’neenna gu yinoonni. Loosoho fulte gobbate Baaburinni hadhanni yanna saysittoro nafa Baaburu mereershi “…Ewelo yinanni loosaasinchi`ne gede’ninohu isi laanfenni ikkikkinni ninke korkaatinniitina sa’’o xa`mi`neemmo!…” yitanno borro uyteennahe haratto. Mitte saate giddo 320 kiilo meetire ale hodhitannori “Bullet train” yinanni Baaburra noohuno hakkooti. Jaappaanenniwa Baaburu giddo huuro gotti asse hasaawa saalu gede kiirranni.
Jaappaanete gobbara horonsi’ratto hoteelera woy Restooraantete giddo tiippe soqqamaanote aa saalaho. Mittu soqqamaanchira tiippe worte harittoro nafa hoodeekki dodanni daye qolannohe. “Maayra qolattoe’’ yite xa`mittoro “Atera soqqammanni hasiisannohere shiqisha gadachankeeti, loosonkeeti! Konni loosinkera kayinni baatooshshe baantanninke konni daafira ledote birra aa diagarrannihe” yite qoltannohe. Addintanni lowo geeshsha manna ayirrissannorenna shaqqadda ikkansanni kainohunni hiikkonne uduunne, sagale woy agatto lame angansanni ikkinnina mitte anganni horontanni diadhitanno. Isono hallonsa heeshshi yiteeti adhitannohu. Malaa`lisannohu wolu coy maati lawi`ne mini
giddora gobba wodhite hossino koatte wodhite e“a saalaho. Mini giddota agurranna mite mite sagalete minnarano horonsidhanno mannooti koattensa wodhite e`ara difajjinanni. Waalchoho mini giddo wodhinannita fano koatte wortannohura soori’ne e“a gadachaho.
Kalqenkenni ikkadda rosaano ledo dirantanno. 100% ikkitannori gobbate wedelli danchu garinni fidale kiirtinorenna kaajjite rossinoreeti. Qaaqquullu gobbansa baxxanno gede, maatensanna dagoomansa ayirrisanno gede assine lossinanni. Jaappaanete rosi minna giddo co`imma agartanno loosaasine diqaxarranni! “Maayra?” yitine xa`mitiniero rosu gedensaanni baalanti rosiisaanonna rosaano 15tu xiqqeessira uddannansa sooridhe rosu minna giddo afantanno kifillanna shumate mine taalo fiite mucci assitanno. Jaappaanete rosaano shallagote rosinni, fiiziikisetenninna afuunni worba ikka noonsa; Gadachansaati. Rosaano baxillu xaadooshshe kalaqira didandiitanno! iso calla di ikkino; rosu mini giddo sunqamano ikko mimmito hanqafa didandiitanno. Korkaatuno qorichishantanno, konninni sa’eno shorrantanno.
Bue:- Facebookete Qoolinni
Bakkalcho Bocaasa 30 / 2014
