Qiddist gezaheny
Keeru hedo mite yite mudhannohu, sirtannohunna hala’litannohu Manchu wodani giddooti. Manchi beettino qole mitteenni hee’rannoha calla ikkikkinni kaa’lamannoha, irkisamannohanna mimmito mararanno kalaqamaati. Tenne uullara heeri eega manchi beettinni kayse jajjabba saadanni buubbanno ce’’a geeshsha lubbo afi’rino kalaqama ikke keere hasi’rannokkihu ayeeti ikka?; mittuno. Baxxinohunni tenne yannanni wo’manti Itophiyu daga keeru hasiisannonke yanna aana hee’noommo yuummaro soro ikkannoha dilawanno’’e.
Hedo looso kalaqqanno; loosuno qole mannu ooso heeshsho aana akatisi garinni mittoricho kalaqanno; Danchumma woyi huno. Konni kaiminni Konni alba Hawaasi quchumira dirra kiirsiisinoha Abeenezer danchummatenna latishshu uurrinsha yaamamanno uurrinsha fane dagoomaho addi addi danchummate owaante aanni keeshshinoha ikkanna Xaa yannara baxxinohunni Keeru hedo baanke fanate qixxaawote aana afamanno; kalaa Argaw Ayyelehu.
Kalaa Argaw konne calla ikkikkinni wolootano batinye danchummatenna latishshu loossa aana beeqqatenni dagoomano ikko mootimma irkisanni afamannota mulenna xeertote affinosiri kultanno; ledoteno loossasi coyidhanno. Ninkeno Haaro safantanni afantanno Keeru baankenna Abeenezeri danchummatenna latishshu uurrinsha ledo amadantino hajo aana xawishsha aankera Tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosincho assine shiqinshoommona dancha niwaawe.
BAKKALCHO:- Keeru baanke yaa mayyaate? qara hedo maati?
Kalaa Argaw:- Keeru baanke hedo wole gobbanni haa’noonnitano ikko maxaafaho borreessinoonnita di ikkitino. Heeshshote rosichi giddo kalaqameenna la’noommorinni dagginote. Roore anga ane rosiissinoeri loosoommo loossanna heeshshote rosicho’yaati. Keeru baanke hedono kawiinni dagginote. Togo yeemmo woyte loosu ledo amadamino coyinni amadisiise abboommo hedooti.
Anfinte gede manchi beetti battaawe di kalaqamanno; qullaawa ikkeno dikalaqamanno. Baalanka dhuka adhe kalaqamanno; Kalaqamihu gedensaanni rosanno rosinni xiiwamanno. Lawishshaho; ani ilamummo woyte danchumma looseemmoha ikke di kalaqamoommo. Kalaqqamummohu gedensaanni rosoommo rosichinninna afi’roommo huwanyonni danchumma looseemmoha ikke techo batinye ooso lossanni noommo. Losseemmo ooso mereerinni roore anga HIV/AIDSni amadantinoreeti. Bushu gawajjanno rosichira reqeccaabbinori no; maate noonsakkiri no; luphiima xisso xissantanno qaaqquulli afantanno; baalante daganna dagoominni fultino oosooti. Tenne ooso losseemmohu garensa, afoonsanna danansa kaima asse ikkikkinni mannu ooso ikkansanni callaati.
Anera duuchanka woyte mannu kalaqamisinni baxxannoha ikka noosi yitanno ammana noo’’e. Togo yaa manna saadatenni baxxanno gede assinohu mittu coyi mannu Sircho ikkasiiti. Amaara, Sidaama, Gaamo, Oromo…. Yinanniri sircho ikkikkinni garete. Kuri sirchu gedensaanni dagginoreeti, afoono ikkiro hattonni.
Konni daafira ane giddo nooti mannu sircho yitanno hedooti. Ani losseemmo ooso 40 ale ikkitanno gare noonsareeti. Tenne ooso la’’eemmo woyte anera leellanno’’ehu daggino gosa woyi afoonsa ikkikkinni mannu sircho ikkansaati. Konni daafira ninke baalunku konni laooshshi giddora e’’a noonke.
Kalqeteno ikko gobbanke giddo dureessunna buxichu no; Buxichunna dureessu mereero noohu woxu badooshsheeti. Xaa yannara gobbanke giddo mannaho hanqatinohu woxe calla ikkikkinni keereho. Olu xawira noohu, gashshootu mine noohuno, jajjabba mootimmate biillootino ikkito doogimaroho heedhannori hoogginohu keereho. Konni daafira hoongoommore hiittoonnitiyya afi’ra dandiineemmohu?;
Lawishshaho woxu noosi manchi birru dureessa ikkate Baankete daftara fa’ne woxesi hakko wodhanno; tenne olu aana hee’noommo yannara nafa batinye baankuwa fannoonni. Mannu togo assanni noohu xe’nore wonshateeti; jirosi lossi’rateeti. Tenne yannara hoongoommohu woxe calla ikkikkinni keereno hoongoommo. Konni daafira mayiraati keeru baanke fa’nineemmokkihu?
woxu baanke woxe afi’rinohu callaho fa’nara dandaannohu, keeru baanke kayinni gobbanniti 115 Biliyoone daga fa’nitara dandiitannote. Mittu mittunku manchi keere abbate assara dandaanno kaa’lo heedhanno. Ani afummo geeshsha xaa geeshsha Itophiyaho fanne cunfoonni baanke dino. Mitte baanke fanniro shiima yanna gedensaanni baalate qoqqobbara sinna fa’nite olluubbate geeshsha iillitanno. Woxunna manchi beettinni hiikku rooranno?, Woxe manchi beetti keeri ledo horontanni taashshiinshara didandiinanniho. Woxu daannohu manchi beetti keeri gedensaanniiti. Techo fannanni hee’noommoti keeru baanke tenne hedo amaddannote. Gobbate babbaxxitino qooxeessubbara heedhanno qansooti gawajjanturo umise gede huluullantanno baankeeti.
BAKKALCHO:- Tenne hedo ma garinniiti eeli geeshsha dirrisa dandiinannihu?
Kalaa Argaw:- Konni alba looseemmo loosinni afi’roommohu mittu rosichi no. kunino ani qaaqquulle losseemmohu gobbaydinni afi’reemmo irkonniiti. Gobbara fule e’’o gamba asseemmo woyte sufo nooo kaa’looshshe afi’rate duucha gobbuwa ha’reemmo. Sai Dotteessunni Wocawaaro agani geeshsha gobbaanni keeshshoommoha ikkanna Ameerikaho 16 gashshootta iilloommo.
Togo assoommohu woxe gamba assate calla ikkikkinni jaalooma hasi’rateeti. Jaaloomu kalaqamiro woxu daannota afoommo daafiraati. Konni daafira jaalooma hiittoonni kalanqo?; konni alba rosaminokkiricho kalaqatenni, dagate mereero jaaloomanna mittimma kalaqatenniiti. Jaalla batisi’nummo bikkinni hasi’neemmore gumula dandiineemmo; keerinkeno hala’lanno.
Konni gobbaanni keeru ministere ledo hananfoommo loosi noonke. Kunino qachu barra ayirrinsanni gede assate. Qachu noosikki manchi dino, qachu manni maalu fiixinni mulanno; olliichisi keerinna fayyimma huluullissanosi. Konni daafira mittu mittunku mulesi noo manchi keeri agaraancho ikkiro mittuno qachu manchi qarru aana di uwanno. Mittu mittunku qachi mulesi nooha agrannoha ikkiro wo’ma gobbanke agarama dandiitanno.
Qachaho yaa doorre abbi’nanniha, fiixa, mitte amma’noha woyi mitte gareha ikkikkinni mannu sircho ikkino baali ledo keeru heeshsho hee’rate. Konni daafira mittu wolu ledo dancha xaadooshshe kalaqi’ri yaa hakko qooxeessira hee’ranno manni baalunku keerunni hee’ra dandaanno yaate. Kuni jaaloomi hala’le olluu geeshsha iillanno, quchumu quchumu ledo, qoqqowubba wole qoqqowubba ledo,mitte gobba wole gobba ledo jaalla ikkitara dandiitanno. Konni daafira qaru coyi qachu qachu ledo keerunni hee’rate dandiisannonsa coyi maati? Yaannoho. Keeru sheere halashshine hidhate.
Mittu qachira qarru kalaqamanno woyte qachunni mittu manchi afikkinni dikalaqamanno. Afanni hee’re sammi yaanno daafiraati. Olliichi’ya woxi, jiro, Saada, oosichu aneho yine la’neemmo laooshshe kalaqai’neemmowaati keeru baanke. Xaphoomunni keeru baanke sheere yaa mittu mittunku manchiwiinni fultanno keeru hedooti. Keere abbitanno hedo calla gamba assine keerenke buuxisiisate. Lawishshaho Itophiyaho qachu barra ayirrinsanni gede keeru ministere ledo hasaambanni hee’noommo. Gobbankera HIV barra, loosidhe galtinori barra…. Woluri batinyuri barra ayirrinsanni. Albillitte koroonu barrano ayirrinsikkinni digantanni……muushshi…..; qachu barra kayinni diayirrinsanni. Techo mannu qachisi ledo diegennamino, dixaadanno. Dirunni mitto barra qachu barra ayirrinsanni gede diru barru kiiro giddo eessinoommero mayi qarri no? kuri baaluri keeru baanke balchoommaati.
Wolu kayinni gobbuwate ledo noonke jaaloomanna dancha xaadooshshe kalaqate danchummate hedo xinqine gamba assi’ne baxxannonkeri ledo mittimma kalaqate. Lawishshaho; Ameeriku Itophiyu aana iillishanni noo xiiwora badheenni Ameeriku daga ikkitukkinni Ameeriku gashshootinni mitte paarteeti nooti. Gibbannonkeri noonte gede baxxannonkeri Ameeriku dagano batinyete. Kaa’litannonkeri ledo kaa’lamanna insano jawaachisha hasiissanno. Kaa’litannonkeri galata huna dinonke. Ko garinni ha’nummoro jaalooma kalaqatenni keere halashshate sharronke gummaame ikkitanno yee ammaneemmo.
BAKKALCHO:- Keeru baanke safaancho ikkakki deerrinni xaa yannara noo millimmonna daganniwa noohu hedote adhamooshshi ma lawanno?
Kalaa Argaw:- Xaa yannara seeru harinsho gunde tenne hedo xawo assate qixxaambanni hee’noommo. Keeru ministerewano adhamooshshe afi’noommo. Keeru baanke wole baankuwa gede woxe afidhinori calla miilla ikkitanno baanke di ikkitino. Baalunku qansooti miila ikkitanno baanke ikkase ledo amadaminohunni dandaamiro xaphoomu ministrchinni fannanni baanke ikkitanna gashshootu mininni kayisse olluu geeshsha noo daga keeru hedo shiqishshannotanna fullahaano beeqqitanno battala ikkitara hasi’neemmo.
Togo assate xaphoomu ministrchi harinowinni higeenna faajje assineemmo yine hexxo assineemmo. Sa’u lamalara Afrika Inishiyeetivete daddalaano bissa ledo tenne hedo aana hasaawa assinoommoha ikkanna baalunku hasatto leellishshino. Baxxinohunni miidiyu ragaanni fincineemmo mashalaqqenni daga hananfanni yanna xa’mitanni quqquxante agadhitanni afantanno. Faajje assinanni yanna lainohunni keeru ministere ledo hasaambanni hee’noommo. Ko barrinni yine dimurroommo. Tenne lamala giddo Addis Ababu Yuniversitera kakkaooshshu hasaawa assineemmo. Aanteteno Hawaasi Yuniversitera amma’note massagaano noowa hasaawu battala heedhannonke. Xaphoomunni keeru baanke hedo keeru ministerewa luphiima adhamooshshe afidhino.
BAKKALCHO:- Keeru baankera uurrinshu base heedhanno?; Keere agarsiisate qeechi roorenkanni ayeeho yite hedatto?
Kalaa Argaw:- Keeru baankera uurrinshu base baalante Itophiyu furchora heedhanno. Qajeelsha aatenna loosono harisate mereersha Addis Abeba assineemmo, qoqqowubbateno doorantino qara quchummara biiro heedhannonke.
keere agarsiisate qeechi gobbanke 110 Miliyoone ali dagaho. Gashshootu miniha woyi adawu wolqahanna gargarooshshunniha calla di ikkino; mittu mittunku gobbate qansichiho. Baalante heeshshote millimmora keeru hasiisannoha ikki eega keere agarsiisate qeechino baalunkunniho. Qarru kalaqamasira albaanni keere booreessannore hanafotenni gatisate wo’naalloommero techo tini baala gaance qansootu aana di iillitannonkanni. Keeru aana loosa hasiissannohu olu giddora e’nihu gedensaanni ikkikkinni balaxotenniiti.
BAKKALCHO:- Keeru mimmito kaa’lamatenninna irkisamatenni hanafanno; Konni gobbaanni Abeenezeri kaa’looshshunna latishshu uurrinsha safantu yannanni kayisse xaa geeshsha dagoomaho assitino kaa’lo ma labbanno?; hattono giddose mageeshshi ooso hanqafantino?
Kalaa Argaw:- Uurrinshu safaminkunni 16 diro kiirsiisino; sanfoommohuno minaama’ya ledo ikkatenniiti. Galte’ya gobbaydi qansichimma nooseta ikkitanna adhammummonkunni Shoolki aganinniiti Itophiya dangoommohu. Hatte yannanni kaynse babbaxxitinota dagoomu owaante uynanni keeshshinoommo. Lawishshaho; dagoomu fayyimmate owaantenni, bisu xe’ne noonsarira Wilchere aatenni, xissantinore xagisatenna giwantinore araarsatenni hattono woloota addi addi owaantenni dagooma owaantanni keeshshinoommo. Rosu mine sagalsa mootimmatenni hanafantara albaanni Farabjootu 2010- 2016 geeshsha Shoole dirrara rosu mini sagalsate looso loonsoommo; konninnino batinye soodo shoo’mi hoongenni roso uurrissino qaaqquulle iilla dandiinoommo.
Xaa yannara Abeenezeri kaa’looshshunna latishshu uurrinsha giddo 107 qaaqquulli afantanno. Kuri qaaqquulli mereerinni lossa dandiitannokki maatenni ilantinori, macciishsha dandiitannokkiri, coyranna milli yaa dandiitannokkiri, hawate/ Otisim/ qarri noonsari, illiweelootunna ille doogimaroho hunnoonnire kayinsoonniri afantanno. kuri oosora baatooshshiweelo rosu kaayyo uyneennansa la’’a dandiitannokkiri Shaashamannetenna macciishsha dandiitannokkiri Hosainaho rossanni afantanno. wolootuno 80 ikkitanno ooso Hawaasa addi addi rosi mine rossanni afantanno.
Tenne uurrinsha giddo umi qaaqqonke Surma gosanni fultinoti sai Wocawaaro aganira Yuniversitetenni maassantino. Surma gosanni rosunni ko deerra iillinohu dino ; tini qaaqqo umi yannara Surmu gosanni 23 dirisenni Paarlaama karsantino. Wolootuno 5 ooso 10 kifile gobboomu fonqolo adhite guma agadhitanni afantannoreeti. Wolootuno dagoomu giddo ninke kaa’lo assinanna rossanni noori no; konni gobbaanni gobba giddonna gobbaydi Guddifachira uyneenna lophitanni noo ooso batinyete.
BAKKALCHO:- Tenne uurrinsha ledo amadaminohunni xaa geeshsha noo harinshonni mitiimmate gede xaadino’neri hee’ranno?
Kalaa Argaw:- Umi mitiimma Koroonu xissooti. Korkaatuno noonkeri Baxxitino hasatto noonsarenna qaaqquulle ikkansanni koroonu amadinsa ikkiro woyyaabbanno yine hendeemmokkiri noo daafiraati ; ikkollana maganu kaa’leenna mittuno amadantukkinni sa’ino.
Layinkihunni xaa yannara ooso noohu kiru mineeti. mittu diri albaanni kirunni amandoommo mini ayiddi mine hirara hasi’re fulle yinonkenkanni; kayinnilla fulle hingeemmowi nookki daafira difulloommo. Konni alba ‘’ project continental’’ yinanniti gobbaydi uurrinsha nooti yannansa gumulte hadhino. Tenne yannara pirojecte insa horonsidhanni keeshshitino base wole garunni loossanno uurrinshara sayisate heewisiissu woyte ninke uurrinsha heewisamme qeelle e’nammora qixxaambanni hee’noommo yannara Hawaasi quchumi gashshooti e’neemmokki gede ho’linonke. Ninke bayicho uminkera hasi’neemmo yite seeriweelo doogonni uurrissinonkeha ikkanna mittu agani gedensaanni xa hee’noommo mine agurre fulleemmo gede borro uynoonninke.
Ninkeno baxxitino hasatto noonsa qaaqquulle amande hee’noommoha ikkasinni qaaqquulle keeshshiinsheemmoti injiitino base noonkekki daafira mitiimmate aana hee’noommo. Duucha hinge qoqqowu gashshootinni hananfe paarlaamu geeshsha marre xa’minoommo;kayinnilla Seerunni hanfoommo hajo gumulo afidhukkinni gattino; konninni qaaqquulluno jawu qarri aana afantanno.
Sase mineeti kirunni amande hee’noommohu; lame konni agani gedensaanni agurre fulleemmo. Nikeno qaaqquullu fooliishshidhannowi nookkiha ko garinni kawiinni sa’ne uurrinsha sufisiisa dandiineemmoha di lawanno’’e.
Duucha hinge federaaletenni darga uytanno gede borreessinoonni kayinnilla digumulantino. Ninke qaaqquulle lossa, rosiisa, itisa dandiineemmo; kayinnilla keeshshiinsheemmowi nookkiha assa dandiineemmori dino. Konni daafira mootimma qaaqquullu doogimaro fulansara albaanni mitto coye assitara hasiisannota xawisate hasi’reemmo.
Mite yannara gobba heedheenna bayichu hooganno, bayichu hee’reenna minu hooganno, minu hee’reenna seeru hogiro mittore assa didandiinanni. Kuri qaaqquulli mannu kalaqamaati; hee’ra hasidhanno. Ninke mootimmate duhano duqqine loonsanni hee’noommo yannara togoo xiiwo heedhannoha ikkiro mittore assa didandiinanni.; dadillisanno.
BAKKALCHO:- Jeefote keeru baankeno ikko Abeenezeri latishshunna danchummate uurrinsha ledo amadisiisse saysatto sokkanna ledatto hedo heedhuro kaayyo uyneemmohe
Kalaa Argaw:- Qarunni keeru ba’’ annohu qarimmatenni danchu gashshooti hoonginniiti. Danchu gashshooti hee’roommero keeru diba’’anno. Danchumma loossanno uurrinshuwa Sayikki mootimmate wolqaati woyi bisooti. Konni daafira danchumma loossanno uurrinshuwa kaa’litannohu dagooma ikke hee’reenna insa loossannore mootimma irkissannokkiha ikkiro lowo mitiimmaati.
Uurrinshu giddo 107 oosonna 56 loosaasine afantanno. 56 loosaasine massagganno maate afidhinoreeti. Konne baala loossanno uurrinsha mootimma irkissannokkiha ikkiro lowo geeshsha qarraho. Ninke kaa’lo assineemmohu qaaqquulleho calla di ikkino. Lawishshaho; koroonu fayya hala’litu yannara 3 Miliyoone birri ale kaa’lo assinoommo. Woluno qoqqowu safora e’’o gamba Assini yannara luphiima kaa’lo assinoommo. Konne baala assineemmohu oosote yine gobbaydinni hanse afi’neemmo woxu kaa’lonniiti. Tini uurrinsha mootimma loossara dandiitannokkireeti loossanni noohuna; tenne baala huwatte xa’mi’noommorinni irkissannokkiha ikkiro sufanke gari huluullisannoho yaate.
“Keeru Manchi Beetti Foo’lanno Okisijiinenni aane Hee’rate Hasiissannosi Yekkeerammannikki Hajooti’’ Keereho yaa mittu manchinni hanafe qachunniwa, olluunniwa, quchuma yaanni qoqqowonna gobba iillara dandaanno Vayiresete akata afi’rinoho. Konnira baalunku noonketa keeru hedo shiqishatenni keeru baanke miila ikkine gobbanke keere buuxisiinso; maganu gobbankera sufo noo keere qolanno gede halcheemmo.
BAKKALCHO:- Gaazeexinke wosincho ikkite yannakki uyte xa’monke dawartanni ledonke keshshootto daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Argaw:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Bocaasa 30 / 2014
