Fayyaaleette hee’rate hayyo hagiirraame heeshsho hee’rate saga’late amanyootinni kayse mannimmate guunte (millimillo) assa danchate. Konni woroonni worroonnori ogeeyye fayyaaleette heeshsho hee’rate hayyora eltanno yitanno amaalete hedooti.
- Babbaxxino dani sagale saga’la:- Mannimmanke 40 ali babbaxxino shiilo coye hasidhanno. Kuri qole mittu dani ikkikkinni babbaxxino dani sagale saga’latenni afi’ra dandiinanni. Barri hurbaatira buuru bati’rino sagale saga’liniro hashshi hurbaatira gurcho woy techo maala saga’liniro ga’a qilxi’me saga’la hanqaffanno.
- Kaarbohaydireede batidhino sagalla saga’la:- Mannimmate hasiisanno shiilo coy giddo bocu kaarbohaydireede batidhino sagallanniiti afi’nannihu. Ruuze, paasta, dinnichanna daabbo labbinorinni konne afi’ra dandiinanni. Barrunni saga’lineemmo sagalla giddo kuri giddonni mitto karsiisa hasiissannota ikkitinota ogeeyye amaaltanno.
- Buuru deerrinsa gotti yiino qinaabbino sagalla ajisha:- Buuru deerrinsa gotti yiino sagale mannimmate hasiissannota nafa ikkituro; deerrinsa bati’ranno woyte fayyimmate bushate. Konni kaiminnino saga’linanni maali giddo coomu kuuso nooha hunatenni hattono laalote zaayte horonsi’ra amaallanni.
- Laalonna gumu laalcho batinyunni saga’la:- laalonna gumu laalcho saga’linanni woyte ikkado vaytaamine, shiilonna faybere afi’nanni. Konni kaiminni barru giddo laalonna gumu laalcho saga’la, shoomu yannara mitte birciqqo gumu laalchi huunconna mitte mittente sagalera laalchu hee’riro danchaho.
- Maxinenna sukkaare ajisha:- Batidhino maxinete deerra horonsi’ra mundeete xiiwo harunsiisatenni wodanunna mundeete boombe ruukkisate kaayyise lowoho. Ikkinohurano sagale ra’anno yannara maxine makimaanotenni riqiwa, sukkaarete sagalenna agatto qole laalotenni riqiwatenni fayyimma agadha dandiinanni.
- Murantinno sagalete yanna agadhine saga’la:- Sagalete yanna saysa daafurohonna hudete reqecci assitanno; kunino mannimma wolqa hoogganno gede assanno. Murantino saga’linanni yanna yaano shooma 2 saatenni, barri hurbaate 6 saatenni,murso 9 saatenninna dhihana hashshihunni lame saatenni ita rosiisi’niro hattoonni agadhine saga’lanna hasiisanno deerrinni babbaxxitino sagalete dana saga’la hasiissannote.
- Barrunni lowo waa (du’namaancho) aga:- Jajjabbu ajanni ajeenna barrunni 1-5 liitire du’namaancho aga noonsa; waa, gumu laalchi huuncho(juuse), shae, lasilaassa agatto, adonna labbanno agatto adha hasiissanno.
- Mannimmate du’mille qorqora:- Deerra saino du’milli sukkaarete dhibbira, wodanu dhibbiranna buutaamuno ledo babbaxxino dhibbinni amadamate kaayyo ledanno. Saga’la taashshatenninna mannimmate guunte loosatenni mannimmate du’mille qorqora hasiissanno.
- Mannimmate guunte (millimillimmo):- Mannimmate guunte kaaloore giirate, taltino wodanunna mundeete doyaate amanyootira, mannimmate xuncha kaajjishatenna xaphooma fayyimma woyyeessate kaa’lanno. Konni kaiminnino lamalatenni 150 xiqqeessira mereerima mannimmate guunte (millimillo) assa hasiissanno.
Bue:- www.euc.org/en
Bakkalchoo Dotteessa 14/ 2013
