Yaareedi Geetachew
“Usuramano usuramilla; ga’a tidhamatto, Xissono xissami ga’anni huratto Baxillaanchonna baaddacho hakkaanni badatto”
Eewanni;tini yanna Itophiyaho xisso batidhinote;diinu soossoore amadinote. Xissanteenna xa’minohekkihu,usuranteenna xa’minohekkihu,shiidheenna dadillekki beeqqinokkihu diinunni bande di la’nanniho.
Itophiyu daga “Habasha” yine woshshinanni baxxitino dagaati. Bareendete su’maati. Habashu shii’re hee’re Madaarshu amanyooti aana wi’lanni hee’renni dadillesi beeqqinokkiha bade afannoho. Wi’la fulinokkiha “Baaddaancho’ya” yee woshshanno.
Techo Itophiyu xissante heedheenna,techo Itophiyu egemmanno Doobbichi gede diinunni soossoorante heedheenna; Itophiya kinse badhera higa,diinaho sayinse aa, dhagge gatona yitannokki hunooti. Maaro di heedhannote. Itophiya kise keere galinohu dino. Itophiyu magani di majjahona kisihu mitu lubbamanna,mitootu biilloonyansa hoogganna la’nanniti naqaashete.
Ameeriku pirezidantichi 45kihu Itophiya kisi yannanni hanafe biilloonyisinni dirrino Donal J Traampi. “siiwo ittaannota hire Siwiila ittannota hidhino” yaanno maammaashshinte gede Rippabilikaanennihu dirreenna Dimokiraatikete paarte hettisamaanchi geerchu Jo Bayideni biilloonya adhi gedensaanni Itophiyaho badhe wodhino. Itophiya AGOA sumiimmenni fultanno gede hajaji;Cancishaano HWHT kaa’lanni Itophiyu laafa gobba ikkitanno gede assanni afamanno. Isi sa’u lamala giddo xissamasi lubbamano hoogiro ane hedonni Itophiyu maganooti.
Maganu Chayinaho ikkona xa kayinni AGOA riqiwanno Qaraxu nookki daddalo Chayinu kaayyo fanino. Chiyinu Itophiyu qote uurrase bero Chayinunnihu gobbayidi hajo ministere Wangi Yi Itophiya easi Ameerikaho umu damuume ikkitino. Korkaatuno Ameeriku hasatto Afrika laafanna miinjunnino ikko Poletikunni shoshshogitino Itophiya calla ikkikkinni Faranjootu farashsho ikkitino soqqamaano kalaqate hasattonsa.
Konni albaanni TPLF galchimi gobbuwa faradda ikkiteenna insa guluffe Itophiya kadatenna horrate 27 diri giddo sharre gantanni keeshshitinota xa assootinsanni buuxate kiilaanchinniwa ha’ra di hasiissanno;loosinsa buuxisinonke. Bunshenna kaphu mariwa mare xawo fulasi di gattannona Cancishaanote qote uurritunka wote anfoommo.
Ameerikunniti heedho gobba diinnaatina; waajjuullu goxannonkekkita bashshanni buunxoommo. Insa woleteemmero Xaaliyaanete qeelamanni rosa hasiissanna
dhagge Koliddunnita deantinona waagansa adhitanno barri di xeertotena barransa agadhito. IFDR Xaphoomu ministirchi olu base gaadara albaanni “ Xaate Ameeriku Di hasiissannonke” yee insa guluffanno farado TPL waamate gaadino. Gaadunnino TPLF furro furuqqo hole qeelle borreessiisanni afamanno. Diinu masona, shiimu barri giddo Kombolcha,Cina Gashenanna wolootta diinu anganni haa’rino.
Insari tuame raona; sa’u lamala giddo Itophiyaho reekkote mootimma kalanqeemmo yite gobbaanni heedhe adumanna sharre gantino Itophiyu maala ikkitinorinna ammannoonninsari maala’lisannoreetinna maaro di hasiisannoreeti. Xa maaronna mararro hasiissannore bande Anfo! Gobbaanni heedhe Itophiyunnita jajjabba pirojekite massaggannori, Itophiyunni ayirrinyu dokitereete uyinoonninsari,Itophiyunni maassi’ne gobbate geerra ikkitanno yine geegissinoonni mitootu Ambaasaadderooti, Itophiyu daga gashshitannonke yite doodhitino mootimma galchatenna reekkote mootimma kalaqate amaaltu.
CIA sokkonna balba’litino gaamo sharre gumulsate Itophiyu rosiisidhenna itisse hayikkisse maassidhe sokkinori tuucishshino anga ga’mate qixxaabbinori Vidiyote songo assite Itophiyu aana sharre gantino vidiyo Kanaadu odeessaanchi furduggi assi. Halaale suufannohu kanaadu odeessaanchi Jeef piir kaaliiqi soyenna maaxxe gantino sharre xawoho fushshi. Itophiyu magani di majjahoyya!
Ayeooti kuri maaxantino sharrete gaamo soqqamaano? Pirofeser Efreemi yisaaqi,Dr.Elleni G/Medihun, dr.Taaddese Wohim,Profesor Tilahun Beyyene,Ambaasaadder Beqqele Geletanna Hulan Jalettaa yinannireeti. Itissinonsa Itophiyu Anganna lossinonsa Itophiyu baatto halaali yoo oonsa!
Ikkina Dr. Elleeni ayeti? Yitannota isere shiimare yeemmo. Dr. Illeeni G/ Medihin yaamantanno. Itophiya hoojje ittino manchonna moromaanchooti. Togo afoo wonshe yoommohu;Elleni Addis Ababaho ilantinote. Qansichimmase Siwuzerlaandete. HWHT massagaanchinna albihu xaphoomu ministirchi Melles zeenaawihu 2000 M.D woshshatto asseennase ille riqqitukkinni Gashshootu mine leelte mitte maaxantino fojo hasaabbinota xawo fultinokki mashalaqqe hashakki yitanno.
Elleni Mallasii ledo hasaabbino fojo Itophiyu laalchi dikko ISEX yinanni uurrinsha safate ledo su’mise ka”nno. Tini uurrinsha bunanna gidu hattono qibaattate laalcho garafo fushshatenni kalqete dikkora hosiinsanni hayyooti. Garafisiissannoti iseeti. Garafo qeelte kalqete dikkora shiqishshannori kayinni HWHT albisaanooti. Qaagiissate geeshshira “Guna trading” yinannite.
Dr Elleni kaimiseno HWHT soqqamaanchimmaati. Tini fojo Itophiyu aana sharre gantinoti hedeweelcho furduggi yitu gedensaanni dagoomittete qoolira xono batidhu, jajjabba massagaano gattukkinni Itophiya diigate soqqantino diinu soqqamaancho yituse Miinju amaalaanchimma sooreessimmanninna massagaanchimmannino dirritu. Tenne huwattino Elleeni Tiwuterete qoolisera sao xa’mi’rateronna maatiro bande anfoonnikki borro tugge “ ani miinjinke aana hasaawate ikkinniina gobbate reekkote gashshoote safate gano di beeqqoomma” yaatenni awaawurate wo’naaltino.
Tini yanna Itophiya madase kinse morommanni yanna dikkitino. Tini yanna Itophiya madiissine sao xa’mi’nanni yanna dikkitino. Techora ikkitinokki Itophiyimma boono e’o!
Diinu shiima dago afi’riro Itophiya billaallisatenni badhe higanno yanna dikkitino. Galchimi gobbuwara masille kalaqqanno Afriku gashshaano hunatenni badhe di higganno ameeriku. Xa Itophiyu bayiriidi haaroo’mate kofatto jeefissanno wote miinju irki’raanchimma gattanno. Poletikunna dagoomitte heeshshono hattonni. Itophiyu Albisaano gobbuwara albaanni ikkitannota huluullantino Ameeriki HHWHT sheexaanu Farashsho guluffe Itophiya diiggara qodhite ka’ino yannara diinaho kaa’lanno baali diinankeetina maaro di hasiissanno.
Giddo hee’re itanni meexannoseha, itanna hudiissosi;aganna gooriissosi;uddi’ranna qiidisosi! Itanna itosi; Itophiyu baatto sontoonkesi, ha’riwa,hadhuwa makkaraarto!
Baxillaanchonna Baaddaancho Bandeemmo Yanna Xaati! Olliichinke ayetiro bande anfeemmo yanna tenneeti. Woshshatto shiqishidhe heedheenna diinaho soqqamannoha bande afa umisenni mitto gaadooti.
Gaadu; olu base hara,kilaashetenni olama calla dikkino. Sinqunni,mundee aatenni, qarqara qae qamatte agaratenni, baaddaancho sayise aatenni, olanto irkisatenni, geewo geeraarshunni,sirbunni kakkayisatenninna duuchurinni xawinsanniho. Ninke hiikkonne gaado gaandoommoro badhe hinge layi’no. ga’a wolaphitino gobba oosonke oosora ragisiisate techo duuchu raginni gaando. Baxillaanchonkenna qahonke bande anfo.
Gobbate baxilli mayimma Adunyi Duumohu Sirbinni:-
Muddammayi ikkikkinni
——————————–
Amaama’ya Gobba’ya
Heeshsho’ya Heeliicho’ya
Ilame Lophoommote
Utuwa’ya Teesso’ya
Atera Soqqeemmohe
Konne Higiiru Keere
Dhaggekki Lallaweemmo
Wole Gobbara Heere
Qananaame Gobba’ya
Qawaaxaame Heeshshose
Kalaqamu Kaayyonni
Atootenna miinjase
Danchummanna Daraarcho
Caalenna Biinfillese
Daga Darte Leeltanno
Woy ilaalunna Tullose
Bakkalcho Bocaasa 23/ 2014
