Abebech Maatewoos
Addi addi jawiidi rosu uurrinshanni diru dirunni maassante fultanno rosaano kiiro wiinamunni lexxitanni daggino. Mangisteno maassame fulanno wedellira duuchunkura looso kalaqate dandiissisanno wolqa dinosi. Batinye wedellino rosu gedensoonni Mangiste loosi giddo barcimunna kurse qixxaabbe agartasira halchanno. Kuni dagoomu giddo seeda yanna keeshshinno looso kalaqate hayyora rosichu nookki yannanna akataati sayinsoommohu.
Ikkollanna kayinni looso hoogate mitiimma hala`lado ikkanna wolootu kaiminnino konne laooshshe soorrate addi addi wo`naalshuwa assinanni keeshshinoonni. Ikkollanna assinanni hee`noonni wo`naalshi xaano yanna yannate lexxanni dayinohu looso afidhinokki wedelli kiiro ledo taalara didandiino.
Addinnino tekniiketenna ogimmate qajeeltino rosaano tantanatenni hasidhinonna noonsa egennonni latisaano ikkitanno gede hattono olluubbate afantannore looso hooggino wedella tantanatenni loosu bayichonna liqoote shiqo aatenni loosu kaayyo kalanqanni keeshshinoonni.
Tenne kaayyo garunni horonsira dandiitukkinni insanno horaameeyye ikkitukkinni gatte Mangisteno kisaaru giddo tugginori batinye kiiro noonsa loosu hasiraano ikktino wedella gobbate giddo bacu no. Hattono kalaqaminoha dancha kaayyo horonsiratenni uminsanni sa`e lowo mannira loosu kaayyo kalaqa dandiitinori ajuuja afidhinorinna gummaamma wedella olluubbate leeltanno.
Roso rose looso amada shota ikkinokki gobbara qarra qeele meessaneete dandaate sharro assa gadacha ikkinota kayise uurrinshu noo deerranna xaphooma loosu millimmo xawisinonkehu kalaa Shibaabaw Mulaat; Shibaabbawu, Xirusewunna jaajjasi hoccootunna uddanna laashshinanni uurrinsha safaanchonna loosu harisaanchooti.
12 kifile roso jeefisi gedensaanni looso afi`ra dandiinokkihu kalaa Shibaabaw, qarra qeelate addi addi wo`naalshuwa loosu widira soorra dandiinanni yiino. Assinanni wo`naalishubba duuchantinni tirfe noohanna gumaamma dikkitannonna aye woyteno wirro wirro wo`naala hasiissanno yee ammanatenni lowo geeshsha wo`naalino.
Loonseemmo loosino anfoommoha ikkirono; woyyeessineemmoha, soorrammammoranna lophinammora dandiisiisannonkeha ikka noosi yiino. Konni daafira alba egenninoha uduune gowate ogimma lossatenni callichu loosanni keeshshino. Loosu hedino garinni hala`lanni dayino daafira 2009 m.dirinni hanafe maawarunni tantanaminno. Tantaname afi`rinno loosu bayichira mite lame yaanni manna qaxaratenni konne looso halashshino. Yannate looso hanafi woyte noosiha baantona soorramate hasatto jaallasira tenne hedo beehatenni techora iillinno.
Sase jaallanni 5 kumi birri kaapitaale kaiminni hanafaminohu hoccootunna uddannate handaari gobbanniha budu uduunne laashshanno. Laashshitannohu yannannihunna budu uduunni islaanchimma noosiha ikkasinni dikkote qarri dixaadinonsa. Kunni albaanni uduunne gowate ogimma noonsare ikkansanni addi addinni loosinota qaagganno.
Dikkote hasatto lexxitanni daguta addi addi loosu handaarubbanni mannu wolqa ledde loosa hasiissannonsatanna loosu mittunna lamu manninni calla loosamannoha ikkinokkita amantino. Konni korkaatinni yanna yannatenni looso hasi`rannoha mannu wolqa horonsi`ratenna wolootaho loosu kaayyo kalaqatenni techo 80 geeshsha ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqa dandino.
Konne handaara e`u yannara mootimma shiqishshinonsa loosu bayichinni ledote 7 xibbe kume birra liiqoo shiqinshooninsaha ikkanna asale baatte gudate shiima yanna calla gattinonsa. Xaa yannara laashshitanni noo bayichi aana dancha dikko heedhurono laashshitinnoha hala`ladu garinni leellishanna hi`ra dandiitanno gede quchumu mereero laashshinanni suuqe kira amadde laashshitinnoha dikkote shiqishshanni afantanno. Ikkasinnino 5 kume birra kaimu kaapitaalenni hanafamino loosi xaa yannara 2. 5 miiliyoone birra iilla dandiinota coyi’rino.
Uurrinshu batinye anga laashshannohu gobbanniha budu uduunne ikkasinni konni loosira hasiissannonsa addi addi kuulla afidhino saabu kirubba, mooshshinannihanna woloota akseserubba daddalaanotewinni afidhanno. Ikkollana hasiisannonke uduunne shiqishannonke daddalaanchi hasi’ranno waaginni hirannonke daafira uddanate waagi wudde ikkanno gede assino. Wudde ikkasinnino ale daddalaano laalchu hasiisanno woyte addinnino ayyaanu yannara maaxatenni ba`anno gede assitanno.
Xaphooma daddalaano dikko ge`annokki gede assatenni laashshu hasiisannokki waaginni hiramanno gede assitanni no. lawishshahono 120 birrinni hirrannihu mitte paakeete kirre erote ale ledino daafira afi`nanniha tirfe adhanno. Ikkirono loosu lowo geeshsha danchahonna tirfannoho.
Kunni handaarira konninni roore looso loossara dandiinanni. Ikkollanna kayinni saaba kirubbanna woloota hasiissanno uduunubba gobbayidinni dagge laashshitannoriwa iilla geeshsha waaginsa lowo geehshsa lexxanno. Konnirano korkaatu suwashshonna keeraa`mitino doogo harunse loosannohu uduunnu shiqishshaanchi dino. uduunnu afamannohu sayikki mannootiwa woy daddalaanote angaati.
Togo ikkirono kalaa Shibaabaw, Xiru Sewunna jaallasi hoccunna uduunnu uurrinsha meentunniha, labballunna qaaqquullunniha wo`ma gobbanniha budu uduunne babbaxxino dizayinenni hala`ladu garinni laashshanno. Uddannano sargete, ilamate, ayyaanahonna addi addi qixxaawubbara owaante uyitannoreeti. Addinnino xaa yannara batinye daga gobbanniha budu uduunne horonsirate widira higganni noo daafira laashshaanonnitinna hasi’raanote kiiro taaltinokkita huwachishino.
Konni daafira xaa yannara daganniwa nooha budu uddannata hasatto kaima assatenni loosa hasiissanno. Handaaraho loossanno ogeeyye addi addi qajeelshubba aatenni irkisa dandiiniro handaaranna handaaru bue ikkinoha uduunne angatenni loosate ogimma gummaamo assa dandiinanni.
Quchumaho noori ogimmate manni kiiro lowo geeshsha shiimaho. Ikkollanna kayinni olluubbate qajeelsha afidhinorinna ogimmate loosaasine ikkitino qansooti batidhuro laalchu bikkino lexxanno. Ikkollana kayinni darga baalaho noori gobbanniha budu uddanna laashshitannori kiironsa ajate. Kunino uddanna wudde ikkitanno gede assate mitto korkaataati.
Uurrinshansa xa noo lophote deerinni halashshate loosi hasiisannoha ikkanna bayicho afi`ra dandiiro angate ogimmanni calla ledote 1 xibbe ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiissiissanno wolqara iillitino. Ikkollanna noosihu bayichu ruukkado ikkasinni ogeeyyete anje noohuranna hala`ladu garinni laashsha hoogate korkaatinni waagu heeshshi yaanno gede korkaata ikkino.
Xa kayinni gobbate budi ragaanni loonsanni loosinni roore gobbayidinni eessitanno daddalaano jawaachishanna leellanno. Ikkollanna kayinni kuni dancha eo afi’nanniha dikkinno. addaho gobbayidinni eanno woyte qaraxo baatisiisatenni moottimma eo afidhanno. Ikkollanna kayinni uddanna gobbayidinni e`annokki gede assatenni gobbayidita soorro gatisa dandiinanni.
Uddanna gobbayidinni doolaaretenni eessate roore loosu maashinubba gobbate giddora eessa handaaraho loossanno ogeeyye irkisa danchaho yaannohu kalaa Shibaabaw, handaaru shotu garinni gowattonniha hattono woloota maashinubba hasi`ranno. Ikkinnohurano uurrinshu 6 gowattote maashinubba, 30 angate ogimma maashine, 26 angate loosi uduunne hattono uddannate kaawuyyubba noosi.
Ikkollana kayinni konninni roore jajjabba maashinna eessatenni hala`lado kiiro noosiha mannu wolqa beeqqaano asse batise laashshate moottimma konni handaarira illacha uyite loosa hasissannonsa. Handaaru lowo mannita wolqa xa`mannoha ikkasinni luphimu bikkinni laashsha dandiinanni.
Uddanna laashshe gudate hala`lado yanna xa`mannoha ikkanna angate ogimma calla lowiddaanna ikkitinno uddannara ajay ajeenna mittu aganni ale ikkanno yanna adhannosi. Ikkollanna kayinni yannanniha laalchu maashinna gobbayidinni eessa dandiinanni gede moottimma kaa`lo assitusiro shiima yanna giddo baca kiiro afidhino uddanna laashsha dandiinanni. Konni daafira moottimma uddanna gobbayidinni e`anno gede irko assatenni roore gobbate giddo laashshannohura hasiisannoha laalchu uduunnubba gobbate giddora eessatenni kaa`lo assi`ro danchaho.
Kalaa Shibaabawu uurrinshano aantete yannara looso halashshe batinyunninna islaanchimmatenni laashsha dandaanno gede awutomaatike maashine chayinu gobbanni abbisiisate hajajje e`a geeshsha agartanni no. kunino loosunni afi`noonni guma ikkanna xaa geeshsha loosoho horonsidhanno maashine noonsaikkihura ikkasenni wiinamunni mitte yanna giddo baca laalco laashsha didandiinoonni. Konni daafira awutomaatikete mashinenni horonsiratenni invesitimentete bayicho afidhuro gobbate giddonni saeno laalchosi gobbayidi dikkora shiqishate mixo amadino.
Ajuujasi gafa gantanno gede maashine lowo geeshsha hasiissannota coyi’rinohu kalaa Shibaabaw, maashine loosoho fultanno wolqa woyyeessatennino sae harancho yanna giddo batinye looso loosa dandaanno. Lawishshahono angatenni gonbannihu mannu wolqanni ikkinno daafira seeda yannanna wolqa hasi’ranno. Ikkollanna kayinni maashine horonsi`neemmo woyte mannu wolqara fultanno fulo ajjanno. Hatonno mitte yanna giddo baca laalcho laashsha dandiinanni.
Ledoteno faabrika fanate hedo noosihura laashshosi faabrikunni laashshatenni gobbayidi dikkora hala`ladu garinni shiqishate dandiisiisanno. Sufinoha ikka hoogirono bikkadunni,gobbaayidi gobbuwa heedhanno owaatamaanora laalcho sokkannota coyi’rino. Lawishshahono Awustraaliyaho addinnino Israeelete gobbara batinyu danbanyooti noonsa daafira dikkote xaadooshshe uurrinshunniha assatenni sunfanniha ikkasi hasaawinonke.
Bakkalchoo Dotteessa 14/ 2013
