Amsaalu Felleqe
Itophiyu daga cancishaancho HWHT tiyyidhe giwa hanaffino yanna keeshshitino. 27 kadote gashshooti dirrarano sammi yite duqqitella dikeeshshitino. Kuri hunote gaamo badheenni kaa’litannonna horonsara uurritino wolquwa gobbaanni noori hala’lado daga shettotenni, usurranna, gobbansa agurte hadhanno gede xiinbanna hakkiinnino sae shinannansanni sharrantanni keeshshitino.
Duuchunkuri yannasinni ikkannona gobbanke daga wo’manti sharrante jeefoteno wexente tugginonsa. Ikkollana tini gaamo techo geeshsha Itophiyu daga effidhe gibbannonsata diammantino.
Addis Ababa lede wo’mante gobbaranna gobbaydi gobbuwrano heedhanno qansootinna ilama xaa yannara cancishaano gaamo iillishshino hilonna gobba diigate assitanni noo wo’naalsha giwatenni macciishshiishshanni noo huuro gaamo albanni hanafe gimbannita ikkase leellishannoho. Halaale amaddinori gobbaydi gobbuwa odeessaanonna qansootino daganke qotira ikkitinota leellishshino. Daga harissino dirranni HWHT kado ikkitinonke; mannimmanke aana iillishshinoonni barshe ikkitinonke; haxonkenni dirrinse tugate lowo waaga baantoommo; xaano baantanni hee’noommona fooliishshidhine ofolle yitinonsa.
Gobbanke diigatenni ayirrinyese shollishshine bayi’ra Tigraye kalaqate hasattonna jawaawurra’ne agurre yitinonsa. Guluffe ga’nitanno’nerinna gobbanke gadotenni gashshate hasidhurono taalinonsakkiri gobbaydi wolquwarano Dishiqunna Madfete albaanni uurrine kakkalamatenni wolambinateho yine reyanke qaagiissensa; borojjimmatenni akaakkankenna annuwinke dhagge ikkitinokkita kullensa. Techono gobbanke diinunni agarate lowo waaga baanteemmota huwachishshensa yitanni daganke huuronsa macciishshiishshino.
Gobba diinnate sayisse hirtara balaxxe qadde adhitinori cancishaano HWHT gaamo kayinni xaano so’ronsanni dihiggino. Itophiyu qansooti huuro kalqete duuchankawa macciishshantanni noo yannarano urdetenni qeele gadachishe kadotenni gashshineemmo’nella yaatenni ola fante horritanninna shitanni afantanno. Xaa yannara bareedda olantonkenninna wolootta ga’labbote wolquwankenni barbadeessinanna qeelantanni noota affuttano xooqqanni iillituwa baala manna raafatunni shitanninna jajjano horote gobbaanni assitanni ba’anni no.
Hunote gaamo wo’mante daganke sharronni afi’noonni soorro galchate sa’u sase dirrara untinokki bale dino. Dirra baala ganotenninna hunote assootinsanna sayissino. ‘’Ani reyummaro sordoonchu ciiroonke’’ yitino harricho gede tenne gobba ninke gashsha hoongummoro diigama noose yaatenni goxxukkinni galtanni afantanno. Insanni seeranna wodho fushshite gashshitanni sa’no amanyoote insanni diiggino. Keeraancho doogonni biilloonye amadate harinshono hasidhannokkire ikkansa xawoho leellishshino.
Konnirano seerunni gala giwate takkonsara 6kiha gobboomu doorsha insa seeru fajjannokki garinni qoqqowu deerrinni hojjinni harisidhino. Federaalete mootimma qoqqowoho gaantino bejete hunote assootinsara horonsidhanni keeshshitino. Mootimmate bejetenni irkisamannohu qoqqowu tuqu xaadooshshe horonsi’ratenni uminsanni qixxeessitinohu bayi’riidi seerinna wodhonni galtannokkitanna hunote assootira qixxaabbinore ikkansa xawoho kultanni keeshshitino.
Konne qoqqowunniha mootimmate tuqu xaadooshshinnino gobbanke daga qaraartino sharronni soorro massage dagatenni adhamooshshe afi’re biilloonye amade massaganni nooha Xaphoomu ministirchano hasidhu gede xontanni sa’ino.
Gedensaannino Birra 24/2013M.Dra Meqele 20 diri ale keeshshitinori Aliyye hajajo hunda nooregargarooshshu olantonke aana hashshu taalo hedeweelcho barshe iillishshu. Kuri gobbansa kaaddino kakkachuulli albaannino togoo assootinsanni keeshshitinore ikkansa roorenkanni buuxissino.
Kadotenni gashshitu yannarano ‘’Itophiya’’ yinanniri manninke giddonni co’o yee ba’’anno gede assitanni keeshshitino. Aliyye hajajo aana hedeweelcho yannara iillsha hanaffino barsheno aante Amaarunna Affaarete qoqqowi daga aana suffino. Keeraano manna raafatunni shite guddino. Meentonna qaaqquulleno seyaattino. Lowo jajjano gatinni hanaffe holgi geeshsha e’anni mulqitino. Giirtenna diiggeno horote gobbaanni assitino. Jajjabbunni sa’e mittore affinokkire marqa qaaqquulle nafa raafatunni shite guddinoreeti. Manchi beetto calla ikkikkinni danqa saadano raafatunni shite guddino kakkachuulleeti.
Sa’u 27 dirrara kadde gashshitinoti ajjeennansa techono ninkella gashshinummokkinni yitanni hala’lado daganke hasiissannokki waaga baatisiissanni afantanno.
Dagatenni ammanamooshshe afidhe doorantino mootimma kayisatenni hasi’noonnikkihu gashshanno gede assateno Ameeriku insa ledo halamanni afamanno. Ikkollana cancishaano gaamo wirro biilloonyeho dangeemmo yitanno hasattonsa haaqe ikkite gattanni no.
Dhaggete diinnanke ikkitinori galchimi gobbuwa irkissanna wolqisse hunote ka’urono techo kayinni bareedda olantonkenni wolqansa ganantino. Daganketi qeellete huurono luphi yite macciishshantanni no.
Bakkalcho Bocaasa 23/ 2014
