Abrahaam Saamueel
Mittu mittu manchi baxxino aamamooshshenna addi addire kalanqe loonsanni dandooshshi noosi yine ammananni. Ikkollana, haammatu kalaqamunni afidhino elto huwattukkinni woyi doogo beebbeennansa raatabbanna la`nanni. Mitu kaayinni qolte soodonni dancha kaayyonsa leellishshannoti xalala dooggo xaadeennansa hassattonsara dawaro qolatenni “Milke`ya xaadue” yitanna macciishinanni. Haammatu kaayinni giddonsaanni noo hasatto gobbaanni noo doogo widira higge daafuru callunni raataabbanna illete la`nanni.
Techo sewoote gafira wodanise hasattora dawaro afidhe heeshshose diro addintanni tashshi assannose looso loosse gumaame ikkitino ogeette loosise millimillonna gadese ki`ne nabbabinanni mannira rosicho ikkanno yine haa`ne shinqoommo. Techo haa`ne shinqoommoti sewoote wosinchonke techora iillitino deerrise ilinose anni lawishsha ikkinosetanna lowo qeechi noosita coydhanni “Anni`ya loosanno looso barru baala la”anni wo`naala dandaa`ya giddo`ya noo hasatto shotu garinni huwateemma gedenna gumaame ikeemma gede assinoe” yitino.
Hocco gowate ogimmanni loosi`re galino anniwiinni ilantinoti techo wosinchonke “Shirri shirri Itophiya” yitanno uurrinsha xintaanchonna ama Hiruuti Zallaqite. Addi addi gogu looso laashshite gobbate giddonna gobbaydi dikkora shiqishannoti Hiruuti, ilante lophitinohu Addis Ababahooti. Rosu deerriseno Tegibaareidi Tekiniiketenna ogimmate rosi mininni dipoloomunni maasantino. Qaaqqimmase dirinni annise labballunnita wo`ma uddanno gowanna seekkite la`anni qoleno uulla ubbino shiimmadda hoccoota gamba assite gobbanni lophitino. Hattenne yannara hasattose ikkinota huwatinohu anise, ayii coyeeno hasidhino gede keeraanchimmate loossara fajjinoseta qaagganno.
Rosu yanna gobbaanni nooseta fano saate baala uduunne gowatenni annase kaa`litanni saayissinoti Hiruuti, wolu roduuwisenni roorete ogimmate illacha tugge loossanno. Ikkinohura, ogimma roorenkanni guwursitanni dagge umiseranna roduuwisera addi addi udunne gowa hanaffu. Tenne yannara ise roorenkanni yannate faashiinete loosira mule noota huwatinohu annise, diizaaynete looso loossanno gede rosu minira e`e rossanno gede assino.
Rosose guddu gedensaanni diizaayinete rosono rosu mine e`e harunsitino. Qaaqqimasenni hanaffe ledose lophitino ogimma ikkitinohura shotu garinni rosse gumaame ikka dandiitino. Hatenne yannara rosiisaanchise lowo gede hagiidhinota qaagiissitannoti Hiruuti, mitto diro rosu yanna giddo rosose luphuumu guminni jeefissu. Egennosenna dandoose dhageefatinohu rosiisaanchise, maassantu soodonni rosu mine diizaaynete ogimmanni rosiissanno gede xa`mo shiqishise. Hattenne yannara rosiisate hasatto noosekki daafira maayye yaa didandiitino.
Ayi yannara ikkado ikkino manni waagu noohona wole kaayyo woshshituse. Ise ogimmanni loosate bobbakkinori Kooriyu manni Itophiya daggu. Kooriyu manni Itophiya dayee konni loosinni ikkado ogimma afidhino Itophiyu qansoota hasidhinohura Hiruutinna wolootu Itophiyu diizaaynete ogeeyye insawa qaxarante loosate kaayyo afidhu. Tini kaayyo Hiruutira jawa doogo fantionose daafira haammata ogimmanna gade adha dandiitino. Uduunnu dizaayne calla ikkikkinni caamano ikko wole gogu loosi laalcho laashshate dandiisiissannose qajeelsha adhitino.
Afidhino egennonni roore addi addi gobbuwanni dagganno owaatamaano egenamatenna gade soorri`rate kaayyo xaaddinose. Onte diro keeshshitu yannara uurrinshate widira daggannori gobbaydi mannoti ledo addi addi gade adhatenni dandoose gotti assitino. Uurrinsha laashshitanno laalchi gobbara shiqannoha ikkino daafira addintanni isilanchoho. Tenne kaayyonni gobbaydi kalqe ma labbannoronna hasidhannoro hiitto assine loonsannironna isilnchimmasi agarranniro hattono dikkote hosanno laalcho seekkite buuxate kaayyo tuncu yitinose. Konnira, looso addintanni baxxanni gumaame ikkitanni daggino.
Ontu diri gedensaanni hasattose lexxite Itophiyu faashiinete loosi daa”atora leellisha hasidhino Jaappaanooti ledo mitteenni loosate kaayyo xaaddinose. Ledonsa loosate dandiitanno ogeeyye doortanno woyte Hiruuti insa wodani giddo hasantino ogeette ikkitinohura doorantino. Hattenne yannara haammata looso Jaappaanootuwiinni adhite addi addi diizaayne loossino.
Loosono wodaninni hasidhu gede loosate dandiitino daafira haamata afamishsha afidhinoha ikkirono, hasidhino geeshshi baatooshshe kaayinni diafidhino. Ikkollana, hattenne yannara jawa illacha assite quqquxante agadhitannohu loosu gumaati ikkinninna woxe ikkinokki daafira hagii`raamete.
Togo ikkitanni gobbayidi qansooti ledo loossanni qajeelsha adhitanni jawa egenno afidhino. Konni gedensaanni Hiruuti, umisenni mitte maashiine hidhite minese wodhite addi addi gogu laalcho laashsha hanaffu. Laashshitino laalcho addi addi gobbuwaranna baazarete shiqishshanni owaatamaanoseno roorenkanni gobbaydi qansootaati. Haammatu gobbaaydi qansooti Itophiyunniha gogu laalcho baxxinohunni gerechu goga shaqqadonna kaajjado ikkinohura gerechu goginni loonsino uduunne doodhitanno.
Dirrate egennonna gade adhitanni keeshshite diizaaynetenna gogu loosi laalchi “Shirri shirri Itophiya” yite daddallu su`ma fushshite umise uurrinsha 2000 M.Diro uurrisinoti Hiruuti, urrunshase su`ma “Shirri shirri” yitnohu galtanno mine laashshitanno laalcho owaatamaanose noo base geeshsha haadhe massitanno daafira ikkinota kultino. Jawa hasattonni loossannoti Hiruuti, Shirri shirri Itophiya 5 kumi kaapitaale kaiminni loosose hanaffino.
Loosu widira e`u yannara konni handaarinni gummaame ikkitannoti wo`ma ammana noosehura, kaimu kaapitaale aana huluullo dinosena Piiyaassaho suuqe fa`nitu. Hattenne yannara base baala doyte caamma hira aggurte mitte basera suuqe fantu woyte owatamaanose suuqe dagge hasidhu caamma doodhite hidhate kaayyono kalaqantunsa; dikkoseno haammata owaatamaano afidhu. Gobbaydi qansooti dagge caamma hidhitanna hinaasinohu suuqe karaayaihu minu anni kiraye ledeenna agurte Boole hadhe wole suuqe fante hira hanaffu.
Boole widira hadhinoti Hiruuti, owaatamaanosera roorenkanni mule ikkinohura, woloota caamma hidhitanno mannoti lexxiteenna loosose danchu garinni harissanni eono lexxitannise no. Tenne yannara mineseno loossanni heedhe wole caamma laashshinanni baycho hakko mulese Boole karaayya`e halashshite loosa hanaffu. Hattenne yannara, balaxxe loosu widoonni egennitinose Jaappaanawitte Itophiya wirro dagge miteenni loosse laalchonno gobbara soyaate kaayyo kalaqqinose.
Togoo ikkitanni loosidhanna dikko iibbiteenna halashshite loosate injannose gede mulese hala`lado hoowe karaayya`e caamma laashshite gobbara soyaa hanaffu. Hattenne yannara Yuniido (yunido) yinanniti gobbaayidi uurrinsha gogu loosinni bobbakkinore loosu kaayyo kalaqanno ogeeyye tantane Gooro qooxeessira loosidhanno baycho afidhanno gede assino. Hiruutino “Shirri shirri Itophiya” yinanni uurrinshase su`minni 80 k.m hala`linye afi`rinoha loonsanni baycho afidhinoha ikkanna, wolootuno kaayyonsa garinni hala`lado baycho mittu qooxeessira adhite laalchonsa laashsha hanaffino.
‹‹Ninke konne laalcho mittowa tantanamme loosankenni lowo kaa`lo afi`noommo” yitannoti Hiruuti, haammata hajajo dagganno woyte mittimmatenni loosate, gade soorri`ratenninna hasiissanno uduunne halamme shiqinshanni wole horono afi`noommo. Uurrinshanke addi addi baazaarera beeqqaancho ikkitanno gedee kaayyo afi`ne laalchonke egensiisatenna hirate kaayyono halashshi`noommo. Roorenkanni, jawa fulo xa`mannohunni minu kirayenni fulle loonsanni baycho afi`ra dandaa lexxino guma aabitanno gede assinoseta coydhanno.
Hiruuti laashshitannohu gogu laalchi mereero borsu, jakkeettu, qawatto, waaleetenna woloota afanshu uduunne loossanno. 30 ikkitanno looso hasidhanno wedellira uurrinshu loosi kaayyo kalaqa dandiitinoha ikkanna, babbaxxitino yannara yannate geeshshira qaxarte loosiissannori loosaasineno no. 15 ikkitanno loosu maashiine nooseha ikkanna, laalchoseno Jaapaane, Ameerikanna Suudaane sokkanno. Konni loosinni gobbaydi woxu soorro gobbasera eesitino.
Heeshshosera xaadinoseta gidooydita dancha kaayyo horoonsidhe loosu widira soorritinoti Hiruuti, xaphoomu kaapitaalese 6 miiliyoone birra ikkanna, albillichote gogu laalchose Industirete Paarke deerrinni haammata maashine eessite halashshite laashshate hala`lado loosu kaayyo kalaqate mixo noose. Konni loosinni gobbasera gobbaydi woxu soorro eessita`ranno jawa mixo nooseta kultanno.
“Wedellu tashshi yaannonsahanna giddonsa noo hasatto afatenna huwatate hexxo murtukinni wo`naala noonsa” yitannoti Hiruuti, wedellu kaayinni giddonsa noo hasatto seekkite buuxuro gumaamma ikkate hoolannonsa coyii nookkita kultanno; ayii gufichino doogotenni diqolannonsa yite wedellaho sokkano saayisino. Keerunni.
Bakkalcho Bocaasa 16 / 2014
