Abrahaam Saamueel
Itophiyu daga wole kalqete dagoominni baxxitannohu mimmitu ledo noonsa xaadooshshinna dagoomittete heeshshooti. Tenne yannara umosi calla baxanno manni bati`rino kalqera, Itophiyu daga mimmitu ledo xaadisannonsari duuchu coy no. Lawishshaho:- wi`latenna hagiirru yannara mittimmatenni saaysate; kaa`lamanna mimmito irkisa seekke afino. Konnira, iddire, iqubenna mittimmate loosi dagoomittete xaadooshshe kaajjishanno hornyaati.
Mannu hedenna mixi`re qixxeesi`ranno maasso, jilu, ilammoonni barrinna w.k.l hagiirru pirogiraameno ikkito dadillu yannara sagale qixxeessa gadadoho. Togoo pirogiraame xaaddanno yannara sagale qixxeesinanni doogo budunni yaano iddirete miillanna olluu manni ledo halamatenni qixxeessinanniha ikkanna, wolu kayinni, yannoomitte doogonni sagale qixeessinanni garaati. Sagalete loossanno ogeeyyere (sheefootaho) uyne qixxeessinanni doogooti.
Xa tenne yannara, baxxinohunni Addis Ababahonna wolootu qoqqowubbate quchummara jilano ikko wole pirogiraame heedhanno yannara sagalete ogeessira (Sheef) qixxeessano gede hajajo uyi’ra rosantanni daggino. Konne looso loossannori sagalete ogimmanni rossinori ogimma afidhino rosaano coommadonna illete la”ate baxissanno garinni qixxeessitannori duuchaho. hiitte pirogiraame heedhuro ninke hee`noommo yitanno. Konne ikkinohura, techo sewoote gafinkera babbaxxitino pirogiraamera ikkado ogimmasinni coommado sagale qixxeesse daga foolishiishinoha wo`ma uduunne afi`rinoha sagalete ogeessanna loosu kaayyo kalaqaancho (Sheef) egensiinseemmo`ne. Dancha niwaawe.
Sheef Derejje Ero yinannisi. “Beetezemedi” yinanni sagalete qixxaawonna owaante shiqishanno uurrinshaati. Sheefichu Derejje, ilame lophinohu Addisi Ababu Quchumiraati. Qaaqqimmasinni hanafe mannaho danchu garinni hajajamannoho; danchu akatino noosiho. Danchu akati noosihura qaaqqu hee`re mininsara daanno mannira soqqame minisi amanna annanno kaa`le saino ogeessaati. 30 diro ale hoteellate mine sagale qixxeessitanno la`lamasi ledo sagale qixxeessano; iseno kaa`lani lophino. Xa tenne yannara afi`rino ogimmasi kaimi hakkiinni ikkinota kulanno.
Konne kalqamunni afi`rino ogimma seekke huwatikkinni Yuniveristete rososi Adaamu Yuniveristera harunse baanketenna inshuraansete ogimmanni rosino. “Mittu manchi roso rosannohu qarra tiraraati” yee ammanannohu Sheefichu Derejje, mootimmate looso hasi`re loosa dibaxanno; maa loose gumaamo ikkeemmo, jawawa iilleemmo yaanni hexxanno. Tenne mixosi halalaancho assate mootimmate mine lame diro loose alba afi`rino ogimma widira hige loosate mixi`re sagalete ogimmanni umisi looso hanafino.
Giddosi noo hasattonna ogimmate noosi baxxille mitteenni ledo sagalete ogimma looso hanafinohu Derejje, sagalete loosi widira higi woyte sagale qixxeessa caalla ikkitukkinni babbaxitino pirogiraamera sagale qixxeesse addintanni gumaamo ikkinannita seekke buuxino. Konnira sagalete looso mitturinni nookkiha Hanafino. Togo yaa alba noosi rosicho sagalete ogimma horoonsi`re hattono kalaqamunni noosiha dancha akatasi lexxe dagate owaante aara loosu giddora ei.
Hattenne yannara babbaxxino baycho heedhanno pirogiraamera qaxarame sagale qixxeessino. Addi addi mannu minna ha`re hasidhanno sagalete dana ledosi loossanno kaa`laano ledo ikke loosino. Togoonni yaanni suuta suuta ikkanni loosanni lophi gedensaanni jajjabba pirogiraamenna gambooshshu hee`raannowa hatono reqeccote daa”atote baycho umisi baycho adhe qixxeesse wo`ma owaante uyno.
Sagalete qixxeessonni ogeette ikkitino la`lamasiwiinni afi`rino ogimma horoonsi`re loosu giddora einohu Sheefichu Derejje, sufeno umisinni sagalete mine fane loosa hanafino. Tenne yannara, “Hiikko rosootto” yitanno xa`mo batidhuta taje amada dancha ikkitinota huwate, sagalete qixxeesso roso hashshi yannara rose deerra sasunni jeefisa dandiino.
“Loosu luphiima illacha tunganniho” yaannohu Sheefichu Derejje, hoteelete looso loosanni lede addi addi baycho doyee loosate coyi ayirrisita, hoteelesi cufe wo`munni wo`ma milli yee loosate widira illacha tugi. Ikkinohura, babbaxxitino qixxaawo aana assinanisi woshshatto adhe sargete, ilamino barra ayirrisate qixxaawora, hagii`ru pirogiraamera annu hasi`ranno garinninna bikkinni loosatenni roorenkanni umosi seekke egensiisino. Loosisinni kassi yitino owaatamaanosi wolu mannira kultanni haammata owaatamaano heedhannosi gede assitino.
Sheefichu Derejje, “Beetezemed” yine woshshinanni su`ma horoonsi`rara albaani, loosisi duuchu su`minni egennamino. Ikkollanna duuchu su`mi giddonni “Beetezemed” yine woshshiniro shotu garinni daga huwata dandiitanno daafira dooramino su`maati yiino. Konni amadisiise, dagate giddo noohu dagoomittete xaadooshshi kaajjado ikkinohura tenne yannara babbaxino korkaatinni xaadooshshu shoshshoganni daynotanna togoo pirogiraame hee`ra kaajjadu xaadooshshira dancha ikkitinota kulanno.
Iso ikkino daafira uurrinshu su`munni ka`nummoro “Beetezemed” yaa maalunni xaadino fiixa calla dikkino. Daga babbaxxitino hee`rate heshsho giddo noohura, baalanka coyee albi gede assa shota dikitino. Tenne yannara, “Beetezemed” daddalu looso ikkirono fiixa ikke wonsha noo coyee wonshate dandooshshu noosi. Konnira, owaante uyni baycho baalaho dancha adhamooshshenna galata uynoonnisita xawisanno.
Beetezemede sagalete qixxaawo baxxinohunni kultanni daggannokki rewo yannara shiirino ayiddi wi`late aana hee`re wosincho hiitto asse harisi`reemmo yee qarramannokki gede dancha kaayyo kalaqqinote. Shiiri ayiddi sagalete ogeessira baala yawonna duuchare saayse uyre wosinchisi daafira diyaadanno. Tini uurrinsha buusho gafatenni kayse hasiissanno coyee baala qixxeesse owaante aanno. Amuwu, “Iddire saala dibbanno” yaannohu sammi yee ikkinokkita kulinohu Sheefichu Derejje, Beetezemede sagalete uurrinsha hagii`runna yaaddote yannara hattono hiittenne owaanterano mulenni iillite dagate dancha soqqansho uytanno. Beetezemed Sagalete uurrinsha iddire saala dibbannonte gede shiirono manni saala dibbe hasiissanno owaante uytannote yiino.
Loosu shota ikkinokkiha ikkino daafira annunni taalo qarrame pirogiraame seekino doogonni hadhanno gede assate jawa jawaante xa`manno. Baxxinohunni wi`late yannara anga haayishiishate hananfe xaphoomu owaante shiqishate looso loossanno. Looso busulsate 16 wedellira uurrinshu loosu kaayyo kalaqinoha ikkanna, loosu ajanno woyte yannate geeshsha loossino bikkinni baantanniri kiirotenni 60-80 wedella ikkitannori loosu kaayyo horaameeyye ikkitino. Loosoho ikkanno uduunne shiqishshannorino loosu kaayyo horaameeyye ikkitino.
Sheefichu Derejje, konni loosisinni 10 diro ikkisirono, Beetezemedi yaannoha uurrinshu su`minni hanafinkunni 4 diro kiirsisino. Daga ammante dagge isilancho owaante afi`ra noonsa daafira loossa baala qorophotenni loonsannita kulanno. Konne loosanni haammatu manni hagii`renna yaaddo beeqqino. Loosisi aanano xaa geeshsha konneeti yinanni qarrino dixaadinosi.
Togoohu loosu handaari loosu kaayyo kalaqate jawu qeechi noo daafira baxxinohunni sagalenna sagalete hasiissanno uduunnichi gatu kaayishshi, budeenu, buuru, burbuxxu, quuphu, maalunna wolootu uduunni hasiisanno. Konne lawino uduunne addi addi shiqishaano ledo dikkote xaadooshshe assine adhatenni Betezemedi yaaddote, hagii`rehonna gambooshsheho owaante uytanno.
‹‹Egenno, wolqanna hasatto amade loosu widira eoommo” yaannohu Sheefichu Derejje, loosoho aannoti jawa qoropho haammata owaatamaano afi`ranno gede kaa`litinosi. Tenne yannara Quchumaho babbaxxino baycho dancha owaante aanni nooha ikkanna, xaa yannara mitte pirogiraamera 2500 mannira owaante aate geeshsha iillinota coy`ranno. Tenne yannara Beetezemedi Sagalete Qixxaawo uurrinshi kaapitaale 2 miiliyoone ikkitanna, albilicho looso halashshe haammatu wedellira loosu kaayyo kalaqate mixo noosi.
Itophiyu gobba lophitanni noota ikkitinohura, konni handaarinni loonsanniri duuchu loosi nootanna wolu loosino noohura daddaloho dancha kaayyo kalaqino. Albilichono looso halashshine jajjabba handaara, baazaarenna quchumu giddo addi addi pirogiraame qixxeessate mixo noosita kulanno.
Beetezemed woxenna wolqasi hattono egennosi addi addiha dancha looso loosanni dagoomittete qeechasi fulanni leellanno. Tini uurrinsha hoteeletenna turizimete qajeelte fultanno rosaanono kiisete woxe aanni sagale loossanno rosaanora qajeelsha aanni leellanno. Ikkinohura, rosaano kalaqantinonsa loosu kaayyonni horaameeye ikkite qidaamenna sanbata loossanno.
‹‹Kalqe soorrannohu wedelaho; wedella ikka wo`mu wodaniha assitanno” yaannohu Sheefichu Derejje, wedellu konne jawa dhuka horoonsi`riro gobbatenni sae Afirikaho ikkannohura murici`ra noonsa. Ikkinohura, muri`re loosu widira eate albaanni wedellu yannasi garunni horoonsidhuro horaameeyye ikkitanno yaanni sokkasi saaysino. Keerunni!
Bakkalcho Bocaasa 9 / 2014
