Amsaalu Felleqe
Ilame lophinohu albihu Sidaamu zoone; xaa Sidaamu qoqqowi Daalle woradira, Semeen Qege yaamamanno olliira, Qocone yaamantanno addi baseraati. Dirisi rosoho iilli yannarano 1ki—6ki kifile geeshsha Qege umi dirimi rosi mine; 7ki—8ki kifile rososi Yekaatit 25 mereerimu dirimi rosi mine; 9ki—12ki kifile geeshsha kayinni Yirgaalamete jawiidi 2ki Dirimi R/Mine harunse 1982M.Dra gumulino.
Hakkiinnino Dargete gashshooti yannara gobbankera kalaqaminohu kadote gashshooti korkaatinni Itophiyu daga base baalantera assitino sharronni Sidaamu dagano hattonni halante sharrote biso ikkansanni hatte yannara Sidaamu Wolambinatu Millimillo yinanni sharrote gaamo millissannota anjesinni macciishshanni lophino. Gedensaannino 1983M.Dra HWHT (IHADG) Dargete gashshoote galche biilloonye amadi yannarano gobbankera nooha kadote gashshoote effidhe giwatenni sharrote karsantinori Sidaami ooso giddonni mittoho. Koloneel Roddamo Kia.
Koloneel Roddamo, albihu Itophiyu gargarooshshu olanto miila ikkanna hatte yannara olantote massagaanchimmanni maareekkisiisanno guminninna gobbatenna dagate daafira hedo kayisannota gibbannori HWHT gaamo konni garinni dhuka kalaqi’ranni ha’riro albillicho ninkera dielannohona yaatenni hedeweelcho baxanno loosisinni agursiisse geegiissitinosi.
Hatti gaamo kayinni xaa yannara gobbanke diigate assitanni noo wo’naalshinni kayissino oli kaiminni federaalete mootimma albi gargarooshshu olanto miilla gobba gatisate gaaddanno gede ayirrado woshshatto assitinota maahoyye yee wirro gaadanna anfe hasaawinsoommo. Itophiyu pireesete uurrinsha Bakkalcho gaazeexi qixxaawo kifile techohu wosinchu gafira koloneel Roddamo Kiahu ledo assinoommo keeshsho aananno garinni qineessine nabbawaanote haa’ne shinqoommo. Dancha nabbawate yanna ikkito’ne!
Bakkalcho:- Sharrote karsamitto garanna gobbate gargarooshshu olanto giddo massagaanchimmate deerra iillito gara xawisinke.
Koloneel Roddamo:- Sharrote karsamummo yannarano kaadiretenna gaadaanchimmate qajeelsha adhe sharrote jaalla’ya ledo qooxeessinkera gaamame loosanni keeshshe 1984M.Dra Alatta Wondi woradinni Cuukkote quchumi geeshsha daga qooxeessinsa keeraanchimma gutunni agadhitanno gede kakkaysatenni qineessaanchimmatenni loosoommo. Gedensaannino 1985M.Dra qoqqowu ‘’Sidaamu Daga Dimokraasaawe Uurrinsha’’ yaamantanno millimillo mootimmate deerrinni ‘’Sidaamu Rejimente’’ yine uurrinsanni gede yaatenni 600 miilla amaddino Rejimente uurrinseenna Bilaatte gaadaanote qajeelshi mereershinni qajeelsha adhine fulatenni Bansi qooxeessira gaamame qooxeessaho loosanni keeshshe 1986M.Dra massageemmo olanto Nageelle Boorana haa’re ha’reemmo gede mootimmatenni gumulleenna hakkiicho ha’ne keeshshinummo gedensaanni qooxeessaho afantannori xaphooma 7 Rejimente ledo gobbate gargarooshshu olanto karsantanno gede Assini yannara ‘’Sidaamu Rejimente’’ haa’re gobbate gargarooshshu olanto karsamummo.
Hatte yannara gobbate gargarooshshu olanto karsama calla ikkikkinni olantote giddo Sidaama riqiwe luphiima Birigeedete massagaanchimma deerra afi’roommoha ikkanna wolootuno ledo’yari Shaalaqu, Shaamballete, Gaantunna Tiimete deerrinni massagaanchimmatenni gaamantino. Massaganni keeshshoommoti Sidaamu Rejimente miilla 1987M.D baalanti gobbate gargarooshshu ministere karsante gobboomitte olanto ikkitu yannara anino Soojjaati hajajo (Izze)ra gaamame Birgeedete miseessa hajajaancho ikke loosanni keeshshe 1988M.Dra luphiima gaadu massagaanchimma qajeelsha harunsoommo.
1988M.Dra Hararetenna qooxeessaho galchimi Harargenni Baale geeshsha Oneg qodhaano cancishshanni dagate keere booreessitanni qarrissino qooxeessuwara olanto olsiisatenni qooxeessaho seeru aliidimma agarsiisate qaafo adhatenni qooxeessa keeraancho assate harinshora agarrannie qeecha fuloommo. Qooxeessa hakkonne qodhaanotenni co’icha Assini gedensaanni 1989M.Dra wirro luphiima massagaanchimma qajeelsha Addis Ababahonna Holeta Genneti yinanniwa babbaxxitino qajeelshuwa adhatenni gaadu massagaanchimma dhukanna gade lossi’ranni ha’rummo. Aaneno Itiyo—Ertiru oli kai yannarano umikki yannara Bure olu basera; hakkiinnino Tsoorenaho gaadaano olsiisanni Ertirunni gobbanke horrite qassara daggino wolqa barbadeessatenni uyinoonnie sokko garunni fuloommo.
1993M.D goofimarchira olu uurri gedensaannino olu basenni hige 1994M.Dnni 2000M.D geeshsha Addis Ababaho Gobbate Gargarooshshu Ministere giddo gaamame babbaxxino loosu deerrinni gobba’ya owaatoommo. Itophiyu Miliniyemera yaano 2000M.Dra Addis Ababunna qooxeessaho mereerima olu kifile yine haaru garinni uurrinsanni gede gumulleenna ‘’17ki Olu Kifile’’ yine uurrinseenna tenne olu kifileno massaggannori mereerinni mitto ikke loosanni keeshshummo gedensaanni ga’labbo agarsiisatenni maareekkisiisoommo woyyaawu guminni Gargarooshshu Massagotenna Istaafete kolleeje eatenni olantote massagaanchimmanni woy ‘’Military Science and Leadreship’’ umikki digirenni 2004M.Dra maassamoommo.
Bakkalcho:- Gobbate gargarooshshu olanto agurte fulatto gede assinihu korkaatu maati?
Koloneel Roddamo;- Rosunni qajeelshunninna loosu gadenni dhuka lossi’nanni ha’nanni yannara HWHT gaamo lowo xiiwo kalaqqannonkanni. Loonseemmo woyte duucha yannara banxanninkehura di-ikkino; insa gibbannori mereerinni mittichu aneetinka. Korkaatuno giddo giddoonni loossannoha baincho assootensa sharramannoha effidhe gibbanno. Aneno ikko ane labbannore loosunni fushshinoonninkehu korkaatu IHADG gashshooti biilloonye amade gobba gashshara hasi’rinohu umihuni gobba tenne kadotenni gashshateeti. Bayi’riidi seera qixxeessate ha’noonni harinsho danchatenka. Ikkollana umi yannara amandoonni illachi gedensaanni hoshooshamanni ha’reenna bayi’riidi seeri aana worroonnire loosu aana hosiisa gatteenna afuunni calla kullanni gumullanniri kayinni wolereeti.
Konni kaiminni gara ikkinokki assooti duucha yannara gumulamanno daafira giddoonni hee’ne gari-weelu assooti taalanno gede xa’monna hedo kayinsanni sharrammeemmonkanni. Wottaaddaru giddo qajeelshu kifilenni kayse luphiima
massagaanchimma geeshsha wo’manta base amaddinori Tigrayete ilama ikkansanni gobba tenne aana duuchankare insa hasidhu gede assitanno. Gobba hasidhu gede assitanno yannara wolootu gobbanke daganna dagoominni hakkiicho noore olanto insara soqqantara ikkinnina mittoreno affara dihasidhannonkanni.
Assootinsa duuchu gara ikkinokkita hedo kayinseemmota dibaxxanno; dagatenna gobbate hajo amande loosu giddora e’nummo yannara duuchuri injeennanke di-ikkino; daga xa’monsara dawaro afi’ra hasiissannonsahuraati; ninkeno xa’monkera dawaro afi’ra noonkehuraati. Giddoonni loossannohu gariweelu assootinsa taalanno gede hedo kayinsannita dibaxxanno; xa’monna hedo kayinsiro rakke qaafo adhitanno.
Dagatenna gobbate daafira hedo kayinsummoro ‘’agurrensa coy dieinonsareetina’’ yitannonke. Insa yitannore balanxe anfoommo daafira afi’nummo dagonni hedo kayinsummokkinni disa’noommo. Kayinseemmo xa’mono heedheennanni qajeelshahono sokkanna rosunni, qajeelshunni dhuka lossi’nanni ha’nanni woyte giddoonni xa’muwano lexxitanni daggu. Konni kaiminni aninna wolootuno ledo’ya hedo kayissanno mannoota konni garinni egennonsanna dhukansa lossidhanni hadhuro ninkera dieltannoreetina yite amaalante hendoommokki garinninna yannanni banxeemmo loosinno gadachite fulleemmo gede assitinonke.
Hakkonnira albaanni kayinni afi’nummo ba’renna dagonni gobba tini Tigrayete ilama ikkitinori calla aliidimmatenni massagantannotanna Tigrete afoo coyi’rannohu gobbaanni wolu mittoreno asse afannokki gede huuteessatenna laafisate assootensa xawoho coyi’nummorono macciishshite ninke hedora base diuytanno; kayinnilla mitto barra duuchunkuri dawaro afi’ranno; soorrono dagganno yitanno ajuuja giddonke noonkanni. Konni garinni xaala loonsanni hee’neenna dirinkeno iillikkinni, bisu aanano wolu qarri nookkinkeha loosunni fushshinoonniri giddonni mittu aneeti.
Bakkalcho:- Olu kifilenni olantote miilla geegeessinanni woyte babbaxxino korkaatinniitina insa konni garini gadachite loosunni fushshate hiittoo hayyo horonsidheeti?
Koloneel Roddamo:- HWHT (IHADG) mannooti hatte yannara Tigrayete ilama ikkinokkiha duuchante loosu basenni xiiwatenna fafisatella loosinsa baalu. Aneno ikko jaalla’ya loosunni xiiwate horonsidhino hayyo kayinni mimmito riqiwa woy ‘’mettekaakaati’’ yitanno hayyo kalaqqe madi’roommokkiha; xissamoommokkiha loosunni fuleemmo gede assitinoehu. ‘’Military Science and Leadership’’ rosu golinni digiretenni maassamoommo gedeenni ledo’ya rosse maassantinori Tigrete ilama ikkitinorira luphiima massagote deerra amaddanno gede assite ane kayinni loosunni fushshitino. Olantote giddo manna geegeessate yanna adhannohura ane rakke hakkiichinni fafisi’rate yite mittoreno fayyimma’ya aana qarru nookkiha Doktorchu 25% wonshe aanno gede assineenna boordetenni geegeessinona yite gumulte fuleemmo gede assitino.
Konne assitinohu mitto ragaanni loosu gade’yanninna rosi’ya deerrinni hasiissannoeha luphiima ba’latto ho’late ikkanna wole ragaanni kayinni Tigrayete ilama ikkinokkiha mulinsanni fafisi’rate hasidheeti.
Bakkalcho:- Hattenne yannara biilloonye amaddinori HWHT (IHADG) mannooti giddo Itophiyimma hiittootenkanni?
Koloneel Roddamo:- Gobbate daafira albaanni coyidhannohunna badheenni loossannohu horonta dixaadanno. Halaalaanchu Itophiyimma insa giddo dino. Insa sharrote dhaggensannino la’nannihu Itophiyimmate qarrante ikkikkinni Itophiya yinanni gobba diigge ‘’Mittichonna Bayi’riidi Tigraye’’ kalaqa yitanno mixo amadde; kayinnilla Itophiya yaanno su’mini gobbate jiro baala mulqitanni qoqqowinsara massidhanniiti keeshshitinohu. Fushshitinoonnihu bayi’riidi seeri kaphunniha ikkankunni; duuchurira aliidire ki’ne calla ikkitinankunni seeru duuchunku aana loosona; Itophiyimma kaphunni ikkikkinni adda ikkonna; yinanni woyte hatto hedo ciranka macciishsha dihasidhanno. Korkaatuno Itophiya yinanni gobba laafa assitenna gedensaannino diigge ‘’Bayi’riidi Tigraye’’ kalanqe gobba ikkineemmo yitanno ajuuja badheenni amaddino daafiraati. Gobbaydi dikkora sonkannireno ikko gobbate giddora eessinannire; hattono gobbate giddo fushshinanni mixonna gumullannireno ikko giobbaydi xaadooshshe baala insa ilama gobbaanni wolu afaranna loosara dihasidhannonkanni.
Poletikano ikko miinju handaari baalu Tigrayete ilama ikkitinorinni calla massagamanni keeshhsino; wolu sae sae ledo hee’rirono insa yituta adhe gumulate gobbaanni hedo kaysano, xa’mano, hajajano gumulano didandaannonka. Baalunkuri insa angaranna qorqorshi hundaanni noohura hiikkonni deerrira noori insa ilama gobbaanni ikkitino ogeeyyeno, massagaanono ikkito wole Itophiyu daga kadotenna shettote giddooti keeshshitinohu. Itophiyimma yinanniri insa giddo horontnanni dino; wolootu qansooti giddonnino hoshooshante ba’anni hadhanno gede wo’naaltanniiti keeshshitinohu. Konnirano gobbate baxilli noonsaha lawissanni albaanni dogganni keeshshiturono Itophiyimma yinanniri insa giddo ciranka dikalaqamino; baxxannokki gobbaati gashshitanni keeshshite techo insanni badhe wodhitenna kaadde gobbanke diigate sharrantanni noohu.
Bakkalcho:- Albaanni olantote miila ikkite loossanni noottoha soorrote albaanni noohu HWHT (IHADG) gashshooti loosunni gadachishe geegeessinohehu xaa yannara kayinni wirro gaadate kakkaittohu hiittoonniiti?
Koloneel Roddamo:- Gobbate hajo daafira duucha yannara kayiseemmo hedonni insa xiibbuerono ani kayinni afi’rummo ba’re baalantera gobba’ya daafira kayisummokkinni disaeemmo. Albaanni Sidaamu zoonete tantanonni hee’reennano ikko xa qoqqowo ikki yannarano luphiima massagaanchimmanni loosanniiti noommohu. Hatti gaamo fugge amaddinoti seeru aliidimmano ikkito bayi’riidi seerira worroonniri wole dagara loosu aana hosinohunna daganke xa’mono dawaro afidhinohu insa biilloonyunni ka’anno gede daga sharranteenna gobbankera soorro daggu gedensaanniiti. Albaannino Sidaami daga xa’mo dawaro afidhanno gede sharrote giddora karsamoommo; gedensaanni olantote biso ikkummorono insanni xiiwamoommo.
Xaa yannara kayinni looso’yano, maate’yano agure wirro gaadate kakkaoommohu korkaatu gobbankera soorro daggu kawa daganke afidhino dawaronna kaayyo duumbara higgannokki gede; insanni fushshitino seerira aleenni ikkite keeshshite ajuujansa gumu’late yite gobbanke diigate kakka’e fantinonke olinni Itophiya yinanniti jawanna ayirrado gobba shollitannokkinna diigantannokki gede olantote ledo ikke sharramateeti. Ani Kaaliiqi woroonni lophoommohu gobbate gargarooshshu olanto giddooti. Lowo egennono, ogimmano, gadeno afi’reemmo gede assitinoeta olantonke qassu yanna kawa giddo’yanni laalaatanni keeshshoommo. Konnirano kuri kakkachuullu wolqa gobbanke kaadde sai diro aliyye hajajo aana heddinokki yannanni ola fante qassu yannanni hiikkonnino Itophiyu qansichi gede calla ikkikkinni olantote miili gede giddo’yanni laalaatanni keeshshoommo. Hattenne yannanni hanafe olantonke karsamate lowo hasaatto galtinoenkanni; kayinnilla duuchunkurira harinshonna wodho noo daafira yanna agarannilla gede’noommo.
Kuri gobbansa kaaddino wolquwa gobbaydiri dhaggete diinna ledo halante wo’mante Itophiyi aana fanansa Itophiyimmate yinanniri giddonsara kalaqaminokkihuraati yaa dandiinanni. Gobbasi daafira macciishshamannosihu hiikkuno hasi’ri yannara ka’’anni gobbaydi diinna ledo halamanni gobba diigate dika’’anno. Ninke hoongummoro Itophiyu hee’ra dinose; Tigrayete ilama gobbaanni ikkinohu kayinni Itophiya yinannire massaga didandaanno yite uminsanni gumulte assitanni noori lowonta saalfachishannoreeti. Konni hunote assootinsanni gobbanke diigantannokki gede sharrantanno noori Itophiyu olanto waatira ikke diina saalfachishatenna gobba’ya gatisate albiri gargarooshshu olantora gobba assitino woshshattora rahotenni dawaro qolate hasi’reeti wirro gaadate kakkaoommohu.
Bakkalcho:- Xaa yannara qoqqowu deerrinni amadde nootto biilloonyeno, maatekkino, ilakkino facci assite agurte olanto karsamate mudhite kaittohu roorenkanni giddokkiinni may macciishshameennaheeti?
Koloneel Roddamo:- Ille lossi’ra dandiinannihu gobba heedhurooti. Ani hee’roommo daafira ila daggu. Ani hee’roommohunna keeshshoommohu keerunni heedhino gobbaraati; Iseno Itophiyaho. Gobba’ya hoogguro hiikko hee’reemmo? Ooso’yano hiikkiichonna hiittoonni heedhanno? Ooso’ya hiikko deerrinnino baxeemmonsaha ikkiro gobba’ya kayinni ooso’yara aleenniiti. Iloommo ooso’ya tenne yannara garunni awuute lossi’ra dandeemmohu mini giddo hee’re ikkikkinni kuni diini hakkira iillannokki gedenna noowa gatisa dandiinummorooti. Itophiyu gobba’ya anera ooso’yanino umi’yannino aleenniiti. Gobba’ya ayirrinyi daafira ayee ledono yekkeerameemmori dinoe.
Bakkalcho:- Albaanni HWHT babbadoommonsa yinoti Itophiyu daga xaa yannara gobbansa diinunni gargarate mittimmatenni ka’ino gara hiittoonni xawisatto?
Koloneel Roddamo:- HWHT hunote gaamo gobba gashshitanni keeshshitu yannara daganke mimmitu ledo giwansiisatenna babbadate goxxukkinni galte loossinohano ikkiro tenne yannara kayinni insa heddino garinni ikkikkinni daganke bi’rente gede mittimmansa kaajjishidhe gobbansa hiikkonni diininnino gargarate sharrantanni noo yannaati. Mittu mittunku Itophiyu qansichi gobbansara agarranninsa qeecha fultanni no. woxinsanni, wolqansanni, egennotenni, hakkiinnino sa’e uminsano gaaddanni; iltino oosonsa maassidhe olu base geeshsha sokkanni noo garaati la’nanni hee’noommohuna kuni jawaate sufa noosiho yeemmo.
Itophiyu daga bi’reno ikkiro diina qasate gaadira massagannoha hasidhanno ikkinnina kakkayinsansara diagadhitanno. Konne harinsanni hee’noonni olano Itophiyu qeeltanno; korkaatuno halaale amaddino daafira. Tigrayete wolqansanninna qawwensanni addaxxitannori HWHT hunote wolquwa ninkera aleenni ikkitino wolqa baattote aana dino yitanni yitanni fantino olinni insa qaccete heedhe keeraano dagansa olaho e’anni lubbantanno gede assitanni afantanno. Keeraano daga gadachante e’ino olinni gawajjanturono seeru aliidimma agarsiisate widoonni wolu doorshi nookki daafira gaadande konne gobbanke diigate kaino diina madaarre gobbate wolambinate buuxisiisa ga’ara yine dinye amandannikki hajo ikkitino. Juntu anga muranturo base baalate heedhe angansa seedisse badheenni kaa’litannonsa wolquwano qorophitanno yitanno ammano nooe.
Bakkalcho:- Xaphi assite dagankera sayisatto sokka heedhuro.
Koloneel Roddamo:- Itophiyaho jifo xaaddanna tini umikki yannara di-ikkitino. Bi’reno ikkiro xaaddinose jiffa umisenni sharrante qeeltanni ayirrinyesenna wolambinatese agarsiisidhe techora iillitino gobbaati. Tini gobba lophotenni duumbara gattanno gede gobbaydi wolquwa gobbate giddo kaadaanonna kakkachuulli ledo halantanniiti qarra gantanni keeshshitinohu. Ikkollana xaa geeshshano qeelante diegentino. Kuni duuchu qarri yannasinni sa’’annoha ikkinohura daga mittimmansa kaajjishi’ratenni qooxeessinsa keeraanchimma agadhanna gobbate gargarooshshu olantoranna uminsanni doodhitino mootimmara hasiissanno irko baala hanaffino garinni kaajjishshe sufisa hasiissannoyeemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galatanni gaadokki qeelletenni gudde higatto gede Kaaliiqi Albakkiinni fulo.
Koloneel Roddamo:- Hamii’ni.
Bakkalcho Bocaasa 9 / 2014
