Addisu Adoola
Geedhanke anfeemmo woyte baalanku hee’nummo yanna badhera qolate halchishannonke. Ikkollana kuni loosaannohu sayinsete seesi-qalo aana callaati. Tenne kalqera mannu barru barrunkunni assanno millimillonna bushu amali geedhimmate iillishanno gede konninni gurchoonni qole mannu wedellichimmate yanna macciishshantannosi assitannonna fayyaaleessa ikke keeshshara dandiissiissanno doogga noo gede buuxino.
Ikkinohurano dirikki rahe guggufanni noo gede macciishshamannohe? Yanniweello geedhitanni nootto gedena, hedatto? Mamooteno ayno rahe geedha hasi’rannohu dihee’ranno. Gana aju dirikkinni togoo macciishshamme macciishshantuheronna geedhimma duunantuhero konni woroonni noori mereerinni gudisse woy gamare assitanni nootto yaate. Konni daafira seeda diro hee’rate hasi’rittoro fayyimmakkira yite kuri konni woroonni noo assoottanni umokki agaphi yitanno fayyimmate ogeeyye.
- Yaaddo
Xaa yannara xiinxalaano yaaddo mageeshshi geeshsha mannimmanke jawu deerrinni gawajjitanni afantannoro qorowissanni afantanno. Yaaddo wodanu dhibbinni amadamate kaayyo ledasennino aleenni jawa mundeete xiiworanna wolootta kaajjado xissubbara reqecci assitannorono qorowissanni afantanno. Woleno ledeemmohe! Yaaddo rakke geedhisatenna diro haransate ragaannino jawa qeecha afidhino.
Harvardi Medikaalete rosi mini odoo gede ikkiro qole kaajjitino yaaddo “Thalami’s” yaamantannonna mitte mittente nigganke giddo afantanno ‘D N A’te tantano diro ajishshanno gedeno leellishshanno. Seelometirete diri hara’mi deerrinni qole nigganke reytanni hadhanno. Konne callano ikkikkinni Seelometirete anje noonsa manni buutote wodanu dhibbirano reqicci yaanno.
- Duumo Maala Marro Marro Saga’la
Ninke Itophiyu daga maalu ledo noonke xaadooshshi baxxinoho. Maalaho noonke baxillino dhaggeeffachishannoho. Baxxino garinni buru maalira duumunnino ikko coomunni shiqinkero mucuqqi assine inteemmo. Ate ikkittoro maala baxattoha ikkattora dandaatto.
Kulohe! Xiinxalaano duumo maala duucha woyte ita fayyimmate bushate yitannohe. Bergerete giddono barru baala intannihu duumu maali diro ajishate qeechishi jawaho yaatenni qorowissanno. Konne yinanni woyte kayinni maala cira saga’litooti yaa di-ikkino. Ajishi ikkinnina.
‘B M J’ yaamamannonna Ingilizete medikaalete maamarinni attamantanno ‘Medikaali Tireedi Jornaali’ aana attamantino xiinxallo garinni qole duumo maala batisi’re ita baalamu, sukkaaretenna wodanu dhibba kalaqatenni sae hiikkuy korkaatinnino Settu rosamino dhibbinni reyate kaayyo lexxitanno gede buuxisiissino.
Dirinsa Ontawuunni Lamalayna Mittu geeshsha ikkino Ontu Xibbinna Sajjiina Lamalu Kumi manni fayyimma taje tittiratenni duumo maala batisi’re itanno manni shiimunni itannohunni Lemiina Lee anga Xibbunni reyate kaayyosi jawa ikkitinota xawinsoonni. Konnirano duumu maali giddo afantanno ‘Naytireeti’ nna ‘Heemi’ labbino shiilo coyibba reyote kaa’lo assitanno gede qummeessinoonni.
Konninni gurchoonni lukkuwu maalanna qilxi’metenna lawanno maala itattoha ikkiro duumo maala duucha woyte itanno manninni roore reyate kaayyokki shiimate yitanno xiinxalaano.
- Arrishshote Mantsire Wodha Hooga
Arrishshote Manatsire wodha atera qawaaxxo woy seyaa labbe leeltahera dandiitanno. Mitootaho kayinni arrishshote Manatsire wodha gogu baalaaminni meessaneete gargadha labbe leeltansara dandiitanno. Arrishshote Manatsire wodha wedellichano lawissahera dandiitanno.
Harvardi Xaginaatu Rosi Mini gede ikkiro kay arrishsho gargartanno Manatsire horonsi’ra hooga yannate gedensa altira vayiyoleetete caangira reqecci assatenni goga gawajjitara dandiitanno. Arrishshote caangira reqicci yaate korkaatinni qole albuno ikko illete qarqari gogi geedhara dandaanno. Konne qarra gargardhate fayyimmate ogeeyye illetenna illete qarqarira noo goganke gawajjote dandiitanno hala’lado arrishsho gargartanno Manatsire horonsi’nara amaaltanno.
- Deerra Saino Ago Aga
Deerra sa’ino agatto duucha woyte agatto? Hattootiro dirokki haransidhanni noottota habbooti. Ago aga hananfanni woyte macciishshammekki kakkaysanni ha’re ha’re wedellichimmate diro higoottohu gedee macciishshamme giddora qolahera dandaanno. Halaalu kayinni dirokki haransidhanni woy geedhimma abbidhanni nootto.
Alkoole mitte hinge horonsi’niro goga mooshshitanno giirtannono. Kunino albu sholoolama, darshanna mundeete nigga hiiqqama harunsiisanno. Kuni baalu ledame dirunni naggi yoottoha geedhoottoha lawisannohe. Ikkinohurano rakke geedha hasi’ra hoogittoro agu ledo noohere xaanni uurrisi.
- Sukkaare Batinse Horonsi’ra
Sukkaare saga’linanni sagaleno ikko angannirichi giddo batise horonsi’ra mitte xa’mono dino, rakke geedhissanno. Mannimmakki kalaqamunni sukkaare afidhino. Kayinni hatti calla ikkado ikkitanokkihura sukkaare sagaletenna anganniri giddo ledotenni afantanno. Konne yinanni woyte kayinni sukkaare bue kalaqamu sagalenni agattonni ikkinnina faafirikunni qinaabbe qixxaabbinori giddonni ikka dinosi.
Ikkinohurano sukkaarete amado noonsanna faafirikunni qinaabbino sagallanna agatto agurrummoro fayyaaleette qelpheephonna wodanunna sukkaarete dhibbinni amadamate kaayyo shiima ikkitanno. Konninnino gobbaanni ranke geedhate kaayyono ajjanno assanno.
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
