Dotteessa 12 /2013 m.dirinni Sidaamu qoqqowi Amaale mini 5ki doyicho 1ki loosu diri 2ki uurrinshu songo harisino. Honsu again riippoorte shiqqeenna Amaalete mini miilla hasaaw assitino. Konni hasaawinni honsu again giddo qoqqowo woloota keeshshitino qoqqowubba qote uurrisate gummaamu loosi loosaminota amaalete mini keenino. Togo yinanni wote duuchunkuri tolino yaa dikkitino.
Qoqqowo tantanni kawa mayira techonni soorro di daggino yite gunguntannorino di hooggino. Kayinnilla muttu barrinni goofannori dinowe. ‘’Dondanni qodhinoonni luko dondanna fultanno’’ yaanno jajjabbu. Techo ilame techo lophannori nookkitano afa hasiissanno.
Sidaamu qoqqowi seeda dirrara wolaphote sharramanni keeshshino. Tenne sharro mereero lubbo ba’ino;jajju taino. Mitu mitu qaesinni daramino. Hakkuyi gedensaanni soorrote gashshooti dayenna techo hattenne kakkalantu bissa qaaggora ikkanno guma afi’noonni. Kunino qoqqowaho! Qoqqowo adhini eega techonni Singaapoore assa hoongirono xa kayinni dancha faasho noota beronna oyimbarra harinsi amaalete mini riippoortenni huwata dandiinanni.
Alba Riippoorte shiqinshanni wote gadadamme kaphono karsine shiqinshanni. Di karsa callatena keedisa kapho kaphinanni. Korkaatuno Sidaami hajonna loosaminore Riippoorte assinannihu 56 daganna dagoomi albaanniiti keenammannihu. Xa aye kaphinanniyya? Maala? Ledo sharramiha?mittu afiinni coy’nanniha? Rossukkinni rossinota? Kuni sire ikko.
Eewanni 27 diri giddo fincinoonni harfa giddonni cingiite di gooffino.biilloonya yogorinohu kaphasi di gattannona halaalu kayinni di hakkonneeti. Qqqowu pirezidantichi kalaa Dasti Ledamohu riippoorte shiqishi yannara xawisino garinni sa’u hones/9/ aganna giddo qoqqowoho dagoomitte ,miinjunnaPoletiku handaarranni gummaamu loosi maareekkamino. Gibrinnu laalchra yannaasincho hawuurate hayyo horonsi’neenna238 kume 246 qaddo loosidhe galtinore kalaqa dandiinoonni.
Roorenkanni qoqqowu sa’u yannara fiixoomittetenni,qachunninna ayiddoomitetenni looso gaamate amanyooti bati’re keeshshinotano di maanxoonni. Qoqqowu umosi dandiinoha ikkanno gede togoo assooti ilama ciiggishannota hawinohu dino. Ikkollana togoori co’o yaa hoogirono woyyaambe noota la’a dandiinanni. Qoqqowoho Pabilik Serviisete biro adhitanni noo qaafonni, baca seerimale loosu gaamamooshshe,Foorjide rosu taje, deerriweelo deerra gotti assatenna babbaxxino bainchu loosi qarra tirate wo’naalloonni doogo addintanni jawaachishshannota ikkitinota naqqassanno bissa di hooggino.
Mittu halaali afa hasiissannohu kayinni mittu rosino qansichi ilaminonna rosino qachira calla looseemmo yaanno hasattooti. Tini ilama ciiggishshannota qoqqowu buuxe afinoha lawanno. Lawanno yaa calla ikkitukkinni, rosiisaano,doktoirootu ilantinonna rossino qachira looso hasidhanni baajji yitannokki gede qoqqowu mereershinni hixunni duuchawa beeha danchanna jawaachishshanno hanafo ikkitinota hawa di hasiissanno.
Mittu rosiisaanchimmate ogimma afi’rinohu,qoqqowu giddo noo woraddara mare loosa cubbo dikkitino. Tini kaayyo daggara albaanni sidaama ilaminohu kafaho wolayitta sooddote,jimmahonna Baale marte loossanno. Saihu babbadanno gashshooti 27 diri qaaqqino woyyeessummo yee ilammoonni qachi giddo calla gaangaanbanni gede assino. Konnira lawishsha kayisate mittu rosiisaanchi qaesira rosiisanno daafira soodo lame saatenni rosu mine hara geeshsha caate qottisanno,gate loosanno. Gate qoxxisa busha ikka hooggurono kayinnilla rosaanote albaanni bolaale edhino gedeenni eanna la’nanni kuni wo tini rosiisaancho hiittoo qansicha kalaqqanno yine ammannanni? Tennera Sidaamu qoqqowi hanafinonna adhanni noo qaafo addintanni jawaachinshannite.
Hee’noonnihu sidaami giddooti;qunxannihu,xaginsannihu,owaantannihu Sidaami dagaatina ,baadiyyete heedhe rossukkinni rosiissinonke annanna ama kaa’linummokkinni quchumaho calla cifammummoro,ti’i baadiyyete qansootino ninketena insatano badhe hinge la’no. sidaamu qoqqowi wole akkalla qoqqowubba qote uurranno gede duuchunku handaarinni bilchaata hasiissanno.
Sidaamu qoqqowi giddo mootimmatenni massaganni noohu hiikkuno,duuchanta sidaami baatto,noo eltonna faffo afinokkihu hee’ranno yitannpo hedo dinoe. Konnirano gashshootu hanafino looso sufo, ogeeyyeno qeechansa fulto. Busha bainchjo looso mittimma gargadha doorshu nookki hajootina, meenxannihu meessaatina halaalunni loonse qoqqowo gobbatenni sa’ne kalqoomu deerrinni hettisamaancho assa hasiissanno.
Bakkalchoo Dotteessa 14/ 2013
