Ama hones agana godobbe keeshshite ilate yanna iillitanno wote gamese jawaattanno. Tenne jawaata game sa”ate hinkose ga’midhe noosenna nookkise wolqa burqisse ilate wo’naaltanno. Itophiyunniti game kaajjitino. Tenne game sa’’ate noo noorshi mittimmanna mittimma calla ikkitanno.
Tenne lamala giddo duuchunku qoqqowira Cancishaano HWHT kakkacha assoote giwatenni timbiliqa dira fultino. Konni timbiliqu diri giddo leellino mikitanna dhuku TPLF agurina waajjuullenkonni afalcho be’e assannoho. Gobba xa kaajjado game aana afantanno. Ama ilate gamaa’mitanna baadiyyete ilshiishshanno Ogeette minaanna Qawatto shoshogisi yitanno. Amate hallo ogeette dhuudhe amaddanno. Ane hedo garinni minaannino qawattosi duu’ra ikkinniina shoshshoggisa di hasiissanno. Isino hallosi qodhe dandaami bikkinni ama gamese furga’anno gede kaa’lara hasiissanno.
Tenne lamala assinoonni diri kaajjille xawisanno. 27 dirira billaallitino daganna dagooma mitto assinoha ikkasi buuxisanno. Xa Itophiyu giddoyidi diini hasattonni soossoorte ittannosenna billaallissannose hale woshshotto assitino. Tenne woshshattonni addintanni Ameeriku Itophiyu gobba diigate hixamanyosi luphiima ikkitinota faajjetenni buuxisino yannaati. Konninni kainohunni Itophiyu miinja ciiggishate AGOA sumiimmenni Itophiyu horonsidhannokki gede agawo tugino. Kaa’lote sagale lawise Cancishaano HWHT gaamora olu uduunne kaa’late loosono loosanni noota iillinoonni.
Ameeriku albisaanchimmasi sufisiisannohu Afriku gobbuwa ciiggiturooti. Itophiyu xaa yannara noo lophote harinsho roorrimma adhitannoha lawinose Ameeriki lophitukkinni umo ganate noose doogo HWHT guluffe daatella. Konni Albaanni Afriku Cheku Veera yaamame woshshamannonna Afriku bayiroonyira luphiima qeecha fulanni nooha Burkina Faaso massagaancho Toomaas Sankaara hedeweelcho abbaltino. Libiyu Pirezidaanticha Muwamar Gadaafi dagate qarrantinoha labbe umisi daganni shinanni gede assatenni gobba nookki gede ikkitara kaayyo fantino.
Ameeriku kaa’lote su’minni Afrika diigate Basma Pirojekite /Project Basma/ su’minni Afrika diigate qodhita ka’inota Sa’u lamalara “Geo Poletics Press” lamalu qooli riippoortenni Odeessino.
Basma pirojekite Ameeriku hunote gaamo Amma’notenna Kaa’lote su’minni Afriku gobba umise daganni diigantanno gede assate mimmito qasiissanninna mimmito giwanshiishshe ga’labbo nookki gobba assitanno hoyyooti.
Tomaas Sanmkaara Shitinori umisi daga ikkitanna sokkinori Ameerikaho. Muwamar Gaadaafi shitinori Liibiyu qansoota ikkitanna shiishiishshinoti Ameerikaho. Afrika Soorratenna lossate Ajuuja amadde dagganno massagaano insara dhiiga ikkitanni keeshshitino. Mitto ikka hooganna laafa meessaneeti anga qolle itate geeshsha iillishshanno. HWHT injoommensaro 27 dirira billaallisse keeshshitino daga sirchunna ga’retenni,amma’notenna qoqqowubbatenni; tini ikkitaranna Itophiyu diigamara yanna di adhannonsankanni.
Itophiyu daga giddo “Itophiya” yitanno bareendenna diinu daanno wote mittoo’mate mundee noota muli barri kawa buunxanni hee’noonni. Mittoo’ma hoogguro billaallanna Itophiyu muli barri giddo Sooriya ikkitannota badde affino daga jirsa kayissino.
Xa allaggu aana ka’ino siqqo badhera higgannota dikkitino. Lamu diri albaanni amuwinke hindiiddo Tigirayete qoqqowi pirezidaantichi biirora lolakkino. Araarra dirrisse yite amuwu huuccidhino; gobbate geerri hayissicho amade woxaratino; Amma’note massagaano qullaawu maxaafi amaale sinqisidhe Meqele hadhinori HWHT kormi irraawiseenna higgino.
Gobbate geerri maltenna falte,amuwu himante,Amma’note massagaano ayyaaninsanni huwatte gobbate ka’anno urde noota affe kuni ikkannokki gede Federaalete gashshooti ledo Araarsitara wo’naaltino wo’naalshi mullawa gatino.
Xa mannu lbbo sa’ino;mundee du’nantino, afibbeella saada xiyyitu giiranni waxaaxxino. Buxane qaensa hooggino. Gobba hembeelantino. Itophiyu baatto mundeete hindiiddo duntino. Tenne huwattinpo Itophiyu daga “Itophiyu Hindiiddo lolakkanno yanna konne uurrito” yitino Aliyye, Wodiidi,Soojjaati,Galchimi mittimma kaino. Itophiyu daga kayissino rabbate siqqo Juntu aana dirriteenna Itophiyu hurannpo barri dayino daafira diriirtino hanqu urde TPLF saeno Halensa aana dirritanno gede Mikitakki Daafurtoonke;Cigilekki Jaawaatto!
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
