2022 kalqete boowe filote godo`lera Itophiyu Gaanu ledo mereersanno yitino Wodiidi Afrikira harinsannita Gaanu lekkate kuwaase maawari giwatenni xawu base soorro assinanni gede FIFAho xa`mo shiqishinota anfoonnite. Bahir Daarete xawi kalqoomittete godo`lubba harisate hasiisannore diwonshino yitannotenni KAF agawinota harunse Itophiyu godo`le mereersitanno gobbara harisate gadachantino. Kunninnino Itophiyu lekkate kuwaase federeeshiine doorshunni Keeniya, Zimbaabuwetenna Wodiidi Afrikira godo`le harisate doodhitinota qaanganni. Sasenti gobbuwa tenne godo`le qixxeessate fajjootensa xawissinota qaanganniha ikkanna Zimbaabuwete xawi Zimbaabuwennitanna Itophiyu godo`le calla qixxeessara bikkunni fajjinoonnisiha ikkinnina wole godo`le harisa dandaannokkihura harinsikkinni gattino.
Godo`le qixxeessate Keeniyu fajjootese xawissinoha ikkirono Itophiyu biheeraawe gaamo Zimbaabuwete widira jeefote gaamote filo godo`lera ha`rasi gattannokkihura; mittu horophilinni haratenna aja fulonni godo`le Wodiidi Afrikira assate gumulino. Ikkinohurano godo`le FIFU injeessino barrira Wodiidi Afrikira Orlado xawira ha`ranno gede federeeshiine Wodiidi Afriki lekkate kuwaase federeeshiine ledo sumuu yitino.
Gaanu lekkate kuwaase maawari sa`u lamalara KAF ranna FIFA aho sooyno sokkara 2022 kalqete boowe filora Wodiidi Afrikinni 1 bixxille badooshshinni layinki deerrira afamino gobbara qixxeessa sorote yaatenni godo`lete base rahotenni soorranno gede xa`mo shiqishino.
Gaanunniti lekkate kuwaase maawari kalqete boowe godo`lubba ispoortete amanyoote agara noosetanna gattino lame gaamote godo`lubba taalo ikkino garinni assa hasiissannota FIFA ho buuxisiisino. Gaanu kalqete boowera sa“ate Itophiyu ledo assitanno gaamote filo godo`lera Wodiidi Afriki tenne gaamo mitte bixxille badooshshinni massaganni afamannoha ikkanna Gaamo mitte bixxillenni heeshi yite hadhanno. Konni akati giddo Itophiyunna Gaanu godo`le Wodiidi Afrikira qixxaawase Wodiidi Afrikira baca korkaatubbanni horo heedhannoseta xawisatenni Gaanu kaayissino xa`mo korkaataame ikkitinota coyidhanno mannooti no.
Togoo daniti yekkeersiissanno akatubba lekkate kuwaase kalqera muli dheggera qaanganni hedeweelcho hase afi`ra ayirritannota ikkasenni FIFu Gaanaho aanno dawaro agarrannita assino. Ikkollanna ikkinnina Itophiyu godo`le Wodiidi Afrikira qixxaabbara doortinohu fulo ajishatenna hodhishshu ledo amadisiisaminohunni umise horo aga`rate ikkinnina Wodiidi Afrika horaameessa assatenna Gaana xiiwate ikkinokkiti xawoho. Mitte gobba xawiseranna irkisaanose alba godo`le assitannokki gede agawo tungiro injaannoe yite doortino hattono FIFUnna KAFnni adhamooshshe afidhino mereersitanno gobbara godo`late qoosso nooseta lekkate kuwaase kalqoomittete seeri fajjanno.
Xawisera godo`litannokki gede agawantino mitte gobba doodhitannohu mereersanno xawi nookkiha ikkiro woy doodhitinohu mereersanno xawi KAFnna FIFunni hasiisanno coye wonshannokkiha ikkiro hattono ga`labbote hajubba ledo amadisiisantino huluullo heedhusero godo`le godo`laasinete xawira assate gadachantannota seerunnino ikko kunni albaanni sa`anoonni doogo leellishshanno. Togo yaa Itophiyu Gaanu ledo assitanno godo`le doortino mereersanno xawi wonsha hasiissannonna korkaatubbatenni KAFnna FIFUnni adhamooshshu hoogiserono godo`le Gaanu xawira qixxaabbanno yaate geentilla.
Kunni kaiminni Itophiyu tenne godo`le Gaanu xawira harissuro Wodiidi Afrikino labbanno xa`mo kaaysase digattanno. Ikkolla ikkinninna Gaanu kaayissino xa`mono kaimu dinoosete yaa didandiinanni. KAFnna FIFUno tenne xa`mo qolate mitte lamala aleenni sammi yaa doortino korkaati hajo yekkeersiissannota ikkitinohura lawanno. Hatto ikkeno kalqete boowe filo godo`lera lamalki gaamora gaamantino Wodiidi Afrikinna Gaanu honsenna tonne bixxillenni gaamonsanni sa“ate hala`lado kaayyo amadde gattinore lame filote godo`lubba quqquxamatenni agartanno. 2018tu Ruusiyu kalqete boowera beeqqa dandiitinokkiti Gaanu kalqoomittete barera wirro higate afidhinota dancha hedeweelcho horonsi`rate jawa hasatto noose.
Gaamose gambooshshi wole yannanni baxxino garinni laafa ikkasino Itophiyu ledo assitanno godo`lenna Wodiidi Afrikira qixxaawasi hajo shote gede dila`anno. Wodiidi Afriki ise widoonni 2010 A.K qixxeessitino kalqete boowe kawa jawiidi barera wirro higate taayixe gaamosenni woyyini akati aana afamasenni mitte bixxille badooshshinni badheenni nooti Gaanu Itophiyu aana bixxille tugguro hexxose roore latannoha ikkanno.
Abebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 25, 2014 M.D
