Addisu Adoola
Waalchunni hanafe giddo loosu dargi geeshsha loosaasine fooliishsho dinonsa. Waalchunni owaatamaanchuwiinni haa’rino uduunne borreesse kiiro ee aante amadisiisannohura saysanno. Isino la’anno kifile iillishanno. Barrunna lamala togoonni mittu owaatamaanchi ha’ranno woyte wolu daanna daay baali day garinni geegiissamanno. Owaatamaano hakkuy gedensaannino fooliishshote barra lendeenna foliishsho nookkiha loossanno.
Loosu kifile giddo afamanno babbaxxino loosi maashinenni fultanno huuro maccate ayirritanno. Tini huurono wosincho ikkino mannira fooliishsho ho’litanno huuro loosaasine rosansanni kainohunni hegersa hoogara dandaanno. Anganna ille calla ikkikkinni wodanuno loosu aana ikkanno loosu kifileeti. Loosu Manchu beetti keeraanchimma ledo amadisiisaminoha ikkinohura kalaqantanno shiima so’ronni miteekke mannu lubbo qarru aana tugara dandaanno. Konnirano mittu mittunku loosi qoropho hasi’ranno. Yaared Injiineringe Hallanyu Maamari Kaameelu giddoodi kifile laisiisi’re mala afi’rate ha’ranno manni babbaxxitino kaameella annuwa ikkitanna, kaameelu giddoyidi kifileno kaameelu kaameelu gede babbaxxitanno.
Konne kaameelu biso loonsanni uurrinsha giddo lowo meento dilaoommo. Boodu noorino massagote looso loosannoreeti. “Baaqeelu buushi giddo mittu buru gumi dihooganno” yinannintenni gede batinyu labballi loossanno maashinetenni irkisamino kaameelu giddooyidi kifile buuxona haaroonsate looso loonsanni kifilera lame meenti calla no. Batinyu labballi mereero insa lame calla hee’ransa qole illete eanno assinonsa. Owaatamaanote mereerinnino ikko loosaasinete wiinni macciishshoommori kuri lamenti meenti kaajjadda sewoote loosaasine ikkansaati. Konnirano tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi Sewoote gafinni haa’ne ki’newa shinqoommo.
Loosinsa kifile giddo loosonsa leellishanninke rosichonsa hasaawisinke. Lamenteti ogimmansa mitte ikkitanna, loosanno loosino ‘Valvi Ajjestimenti’ yaamamanno kaameelu silinderi birxe yinanni biso buuxatenni haaroonsanno. Ogommannire tittirshunni kulinonkere baala diborreessinoommo ikkinnina loosu daafira lowore kulinonke.
Baabba Selaamaawit Dessaalenyinna Baabba Tesfaanesh Fiqiru yaamamanno. Loosinsa akati barcimaho ofolle loosanno manninni baxxannoho. Ikkadono ikkiro loosinsa wolqa xa’mannoho. Biinfillinsaranna uddi’ransara yaadanno Meento hedanni kuni meenti hiittoo akati giddo hee’re loosannoro heewisiisummo. Mannu loosanno looso woy ogimma baxannoha ikkiro mannu laooshshi mitiinsannokki gedeno huwatummo. Qoleno soodo loosoho eanno woyteno ikko hawarro loosunni fulanno woyte wolu meentintenni gede biinfillensa agadhe fulanno gede kulinoe; loosu umo agadha dihoolannono yiinoe. Batinyu meenti konni loosi giddo afama hoogansano fafowa hee’re waajjatenni ikkino gede hedanno.
Baabba Selaamaawit Dessalenyitinna Baabba Tesfaanesh Fiqirut ilame lophinohu Addis Ababu Quchumiraati. Tenne uurrinsharano balaxxe looso hanaffinoti Baabba Selaamaawitiiti. Gedensano uurrinsha tenne karsantinoti Baabba Tesfaanesh Baabba Selaamaawit la”atenniiti ise gede tenne ogimma ama ikkate hasatto galtinose. Lawishshase ikkitino gedeno coydhanno.
Baabba Selaamaawit lame ooso amaati. Rosose babbaxxino korkaatinni Tonaalame kifile ale disa’ino. Maate kalaqi’raseno rosisunni roore loosu widira roorsitanno assinose. Xa loossanno Yaared Injiineringete Uurrinsha giddo uduunnu hiraancho ikkiteeti looso qaxarantinohu. Qaxarantino loosu handaarira keeshshitu dirra giddo kayinni maashinete kifilera loossanno loosaasine looso seekkite harunsitanno. Mitto barra insa gede ikkitanno gede halcha calla ikkikkinni ogimmate ama ikkitanno gede ammantanno. Ogeeyyete uduunne saysanninna loossannano la”atenni kaameelu giddoodi bisinna loosu uduunni su’ma bade afatenna loosate wo’naalate geeshsha sharro assitanno.
Xa loossannohu kaameelu biso ikkino ‘Testaatu’ ogimma rosate dandiitinohu ise albaanni uurrinshate giddo noo loosaasinchowiinni ikkanna, ogimma rosateno lame diro adhinose. Barru baala assitanno wo’naalshi ogimmate ama assannose gede buuxxu gedensaanni uurrinshate annira afisiisatenni maashinete kifile taraawate dandiitu. Ise yitanno gede ikkiro kuni ogimmate ama ikkitanno gede jawa kaa’lo assinose. Hasattose ikkinohurano loosu diayirrinose. Ise loossannoti kaameelu kifile ‘Testaata’ yinannita ikkitanna tini kifileno kaameelu hasiissannokki huuro fushshannokki gede, wolqa ajannokki gedenna hasiisannohu aleenni laamba agannokki gede assitannota ikkitanna tinino qorophotenninna cincatenni loonsa xa’mitanno.
Xa noo ogimmanni TonaaOntu diri ale keeshshitinoti Baabba Selaamaawit, loosoho noose baxilli barrunni barru widira lexxanni noota coydhanno.
Batinyu labballi mereero loossa baxxitanno gede coydhannoti Baabba Selaamaawit, assinanninsa amadooshshi loosinsanni jawaatanno gede assannonsaha ikkinohura roorenka loosoho baxillu hee’rannonsa gede dandiissiisinonsa. Mitu mitu owaatamaano loosisenni huluullo galtannonsahura dandoose huwattannohu loosise gedensaanniiti. Meentu/Seennu labballu dandiitanno looso didandaanno yite heddanno mitu mitu labballi hedonsa so’ro ikkitinota affannohu looso la’u gedensaanni ikkinotanna harinshotennino so’ramino laooshshi soorramanni noo gede coydhanno.
Kuri meenti loosu kakkaooshshinna dhuki daafira Yaared Injiineringete Uurrinsha Mannu Jiro Gashshaanchi Kalaa AmideGorgis Mogesihu, “balaxxe looso e’inoti Baabba Selaamaawiti ikkitinohura ogimma seekkite egentino. Loosise labballu aleenniiti ikkinnina labballunni diajanno. Hasattoseno jawate. Ise la’e e’inoti Baabba Tesfaanesh, ise haruma harunsitino” yaatenni loosise daafira xawisanno. Insa ikkito wolehono dancha lawishsha ikkanno gede loosunni Lamalu dirira ledonsa keeshshi yannara buuxate dandiino gedeno coy’rino. Mitto massagote sooreessi gedeno loosonsanna akatansa keenate dandiino.
Meentu xa bobbahino loosi gobbaanni loosate hedo dinonsa. Sao woxu dhuka afi’riro uminsa uurrinsha fa’ne, handaarunni jawa ogeeyye ikke woloottaho loosu kaayyo kalaqate mixo noonsa. Garaajete loosi jawa kaimu woxenna hala’lado loosu baaycho hasi’ranno. Loosu maashinna gobbanni lowo gobbaydi soorronni e’anno daafira hakkoye wonshate dhuka hasi’ranno. Kuri meenti xa afamanno testaatu maashine loosira iillansanni, duuchu meenti bobbahinokki handaarira afamansanna loose afi’rannohunni maatensa gashsha dandaansa sewoonsa asse xawisanno. Sharronsa la”e ogimmate amuwa assinonsa uurrinshate anni Kalaa Yaarediranna ogimmate miillansara galatansa shiqishino.
Bakkalcho Birra 25, 2014 M.D
