Qiddist Gezaheny
Tekniketenna ogimmate rosunna qajeelshu handaari qansootunniha heeshshote deerra woyyeessatenna loosu kaayyo kalaqate widoonni noosi qeechi luphiima ikkasinni mootimma illacha tugge loossanni afantannota EFDR sayinsetenna teknoloojete ministere ministrchi dokter Saamueel Urqatohu xawisi.
Ministrchu tenne yinohu sa’u maaksanyonni hananfe harinsanni hee’noonni layinki gobboomu dandoote, teknoloojetenna xiinxallote heewo simpooziyeemenna reqecco fanote hasaawa assi yannaraati. Dandoote daa’attono Addis Ababu quchumira hadhanni afantanno.
Tekniketenna ogimmate rosunna qajeelshu uurrinshuwa hedotenni calla ikkikkinni loosunnino industretenna latishshaho hasiissannota qajeeltino mannu wolqa kalaqatenna dagoomaho hasiissannota haaro teknolooje hasatenni kaa’late qara sokko uyinoonninsata ministrchu lede xawisino.
Harinsanni hee’noonni heewotenna egzibishiinete amanyootihu qaru illachino looso kalaqate qixxaabbinorenna ikkadimma noonsare, teknoloojete ledo umonsa qaafissannorenna ogimmansanni ammantanno ilama kalaqatenni dikkote hasatto wonshatenna latishu loosira kaa’lanno akata kalaqate ikkinota kayisino.
Dokter Saamueli amadisiisatenni ; xaa yannara kalqete la’neemmo qajeellenna miinju lopho mannu wolqa qajeelshunni kaajjishatenna loosu bude lossate ledo lowo xaadooshshi nooseta qummi asse; jawaata qajeelshu amanyoote diriirsitinorinna loosu budensa lossidhinori Chayina, Jaapaane, Wodiidi koriya, Tayiwaanenna Singaappoore labbino gobbuwa buximatenni fulte techo miinjunnino ikko teknoloojetenni noo deerra lawishshu gede asse kayisino; tini gobbuwa qajeeltinota mannu wolqa kalaqatenna teknolooje horonsi’ratenni kalaqamu jironsa ledo qineessite buximatenna badhera gatatenni fulte jiroo’mitara dandiitinota coyi’rino.
Heewotenna egzibishiinete aana afaminohu Sidaamu qoqqowi teknikitenna ogimmate rosunna teknoloojete biiro sooreessi kalaa Ashaagre Jemberehu isi widoonni ; qoqqowoho xaa yannara tekniketennino ikko sayinsete handaarinni batinye looso loonsanni hee’noonniha ikkanna tekniketenna ogimmate sokko gobbate garinni garunni gumulsa dandiitannori 12 mootimmatenna pooli kolleejuwa noota kule ; tenne kolleejuwara kalaqote loosinna teknoloojete dandoo noonsare ikkado qansoota kalaqate sharro assinanni hee’noommo yino.
Xaa yannara qoqqowoho mootimmate uurrinshuwa baalantera teknoloojete dandoo xiinxallo, heewonna egzibishiine assinummohu gedensaanni kilaasteretenni gamba assine qolle qoqqowu mereershira gamba assine federaalete deerinni harinsanni heewora qoqqowo riqibbanno babbaxxitino ogimmate handaarranni heewisante umire ikkitinore 16 dani teknoloojete looso haa’ne shinqoommo yino.
Kalaa Ashaagre fultino teknolooje dikkote shiqishate widoonni noore kayisanni; qaru coyi teknolooje kalaqa calla ikkikkinni qooxeessu daga qarra tira dandiitannota ikka noose. Konninnino tayixe dirinni 46 ikkitanno teknolooje woyyaabbe shiqqino. Tenne teknolooje shiimunni hanaffe dagoomu qarra tira dandiitanno gedenna industrete foonqe wonshitanno doogonni loosantino. Lawishshaho; weesete qixaawo, saadate sagale qineessitanno teknolooje, gorsaho kaa’litanno teknolooje, buna hayishsha, xoxxiissa, daahanna gafa dandiitanno teknolooje afantannota coyi’rino.
Teknoloojete kalaqo qooxeessu mitiimma tirtannotanna gobbate lophonna sufo buuxissannota ikkasenni baalunku qansooti jawaantetenna kakkaooshshunni tenne uurrinsha horonsira hasiissanno. Konni alba heewisantanno heewisamaano gobbatenna ahiguretenni sa’e kalqete heewisamaano ikkite ogimmansa egensiissanno injoo kalaqantanni noohura tenne kaayyo horonsira hasiissanno yaanni sokkasi sayisino.
Tayixe harinsanni hee’noonni layinki gobboomu dandoote, teknoloojetenna xiinxallote heewonna simpooziyeeme aana federaalete koyisantinori loosu sooreeyye, deerra deerranko afantannori tekniketenna ogimmate uurrinshuwa, qoqqowu deerrinni harinsoonni heewonni 1-3 geeshsha filtino qajeelsiisaano, qajeelaanonna wolootuno hajo la’annonsari koyisantino wosinna afantinowa harinsanni hee’noonni.
Bakkalchoo Dotteessa 14/ 2013
