Abebech Maatewoos
Manchu beetti umisiha ikkino baxxino fooli noosi.
Kuni bisu fooli keeraa`minoha ikkirono mitu mitu manniwa kayinni bikka sa“inoha ikkasinni umisinni sa“e wolu manni mulisira nafa shiqqi yaannokki gede assara dandaanno. Bushu fooli bushankollana.
Bisinke eksokiraayinenna /Exocrine/ appokraayine /Apocrine/ yaamantanno lame dana hunkee burqissanno mujubba noosi.
Eksokraayine yinanni mujja baalante bisinke kifilera afantannoha ikkanna; appokraayinete mujja kayinni qeedhichimma leellishshannonna umu fulanno qooxeessuwara afantannoreeti.
Appokraayinete mujja prootiinenna hardaamma coyibba kalaqqanno; kunino bisu fooli kalaqamanno gede korkaata ikkanno.
Bikka sa“ino hunkeenna kikkillate foole baalunku gargadhinammora hasi`neemmo hajooti.
Makmaano batidhino sagalla waajjo tuma, jaanjiweelonna sagale coommishshannore ay woyte sagalla hattono hunkuu ledo amadisiisante kalaqantanno bakteerubba bisu fooli soorramara korkaatimmatenni xawinsanni.
Co`imma agadha, ayyare qiissi`nannire horonsi`ra, diilallote akata la“atenni shota uddanna udi`ra, uddannanke harancho yanna badooshshinni soorri`ra, makmaano batidhino sagalla saga`latenni qoropha, baakteera huntanno saamunna horonsi`ranna dodoraante woy hunkee huntannore horonsirankera albaanni kikki`lanke moola ikkase buuxa konne qarra gargadhate kaa`lannota kullanni.
Bisu foole baxxinohunnino kikki`lannita busha foole hunate luphima wo`naalsha xa`manno. Kemikaalubba horonsi`rate hasi`ra hoongironna horonsi`nanni hee`noonni dodoraante duushshanno guma leellisha hoogguro konni woroonni xawinsoonnire wo`naaltiniro dancha guma leellishshanno yaanno heelzi layf laandete qooli mashalaqqe.
1. Beekiing Sooda
Beekiing sooda firiijetenna laawunderenniha busha foole hunate kaa`lanno gede baala kikki`late foole biddi assate kaa`lannotano coyidhanno.
Shiima beekiing sooda badalate bullee ledo karsiisatenni kikki`late giddo buura goginke moolanna co`icha ikkanno gede assanno.
2. Kikki`late Umo Meexxa Hooga
Duuchunku coy kalaqamanno woyte korkaatunniti; bisinke aana fulanno umino bakiteeru kalaqamaranna kikki`late fooli soorramara korkaata ikkitanno shamme amadate wolqa noosi.
Konni daafira kikki`late giddo fulanno umo meexxa bakiteerubbate kalaqamara kaayya kalaqanno yaate.
Kikki`late umo meexxinummo gedensaanni horonsineemmo qiwaate woy kireemeno gogu sata iillishara dandaannohura kikki`la`ne umo meedatenni qorophe yitanno mashalaqqe.
3. Sha“ete Haqqicho Zaayte
Babbaxxino gogu qarranna busha bisu foole sha“ete haqqichowiinni afi`nanni zaaytenni xagisa dandiinanni.
Tenne haqqicho zaayte bakteeranna faangese hunatenni afantinote.
Shiima sha“ete haqqicho zaayte rooze awawi waay ledo karsiise kikki`late buudha busha foole hunate kaa`lanno.
4. Kalaqamu Saamuna
Bisonke baala kalaqamu saamuninni hayishshira busha bisu foole hunate kaa`litanno. Ejersu zaaytenninna soodunni hattono meichote adonni qixxeessinanni kalaqamu saamunna horonsi`ra gogu biinfille agadhatenni sa“e su`naado foole aanno yinoonni.
5. Alkoole
Vodiku gedeere foole afidhinokki alkoolete agattuwa kikki`late kiifa busha foolenna bakteerubba gargadhate kaa`lanno. Ikkollanna ikkinnina alkoole horonsi`nammora hasiisannohu udanno uddirankera albaanniti.
6. Loome
Loome goginkeha PH (pi eche) deerra biddi assate kaa`lanno. Shiimmadda assine muroonni loome kikki`lanke giddo woratenni 15 xiqqeessira keeshsha barra wo`ma su`naadu fooli hee`rannonke gede assanno.
7. Appilete Huuncamme
Appilete huuncamme, waanna loomete huuncamme danbetenni karsiisatenni kiifate injaanno udiinni giddo wora; hakkiinni karsiinse qixxeessinoonni huuncamme soodo uddano uddirankera albaanni kikki`lankera kiifa bushu fooli kalaqamara korkaata ikkitanno bakiteerubba hunate luphima qeechi noosi.
8. Haydiroojiin Peroksayd
Haydiroojiin peroksayde waay ledo karsatenni kikki`late kiifano hatto kikki`late foole su`naado assate kaa`litannotati kullannihu.
Xaphoomunni bisu fole agadhatenna co`ichimmanke agarate illacha uynammora hasiisanno.
Bue:- healthylifeland
Hedeweelcho Reyo Gargadhino!
Hashunni woy gaxanote yannara kalaqantanno hedeweelcho reyo gargadhate xaginaatu ogeeyye amaale:-
Gonxoommowiinni hedeweelcho shootti yine shumanke shumaa’rate ha’rankera albaanni sasu woy shoolu xiqqeessira assa noonke qoropho no;-
Mito mito woyte mannu dancha fayyimmate uurrinsha heedheennansa hedeweelcho hashshu taalora lubbonsa sa`anno. Konni ledo amadisiisame mitu mitu manni be’ro hasaamboommonkanni hiittoo hedeweelchonni rey? Yitanna macciishshinanni.
Coy togooti.
Hedeweelcho gonxoommowiinni ka`ne shumate minira ha`neemmo yannara surrenketi mundeete doycho hee`ra hooggara dandiitanno.
Konni daafira sasenna shoole ikkitino xiqqeessuwa hiittoonni heeshshonke giddo lowonta hasiissannota ikkitara dandiitu? Hashshu taalo goxanonkenni ka`ne shuma shumaa’rate hedeweelcho shumate minira ha`nemmo yannara wodaninke gano mundeenke doycho ledo amadisiisaminohunni qarru xaadasira dandaanno.
Hedeweelcho ka`neemmo yannara surrenkenna wodaninke xaaddannosi mundeete anje korkaatinni loososi loosa uurrisara dandaanno.
Konni ledono amadisiisaminohunni goxanonkenni ka’nummohunni noo 3nna 4 xiqqeessuwara amaallannirinna assa noonkehu baqqi yinummo gedensaanni 1nna boco xiqqeessa ikkanno yannara daallasinke aana keeshsha.
Saeno lame xiqqeessa wo’ma geeshsha daallasu aana ofolla.
Lekkanke daallasu aaninni dirrinse bocu xiqqeessi geeshsha daallasu qaccera ofolla; sasunna bocu xiqqeessi gedensaanni surrenkenna wodaninke mundeete anjenni gawajjamate kaayya ajjinota ikkitinohura hedeweelcho reyate dago ajisha dandiinanni.
Kuni qarri duuchunku dirira noo manni aana iillara dandaannoha ikkinohura fiixa fira baalaho tenne hedo beehatenni woyyaabbino huwanyo kalanqo.
Bue:- ‘’Dokiter Xeena’’ yitanno fayyimmate mashalaqqe qoolinni afi’noonnite.
Bakkalcho Birra 18 / 2014
