Qiddist Gezaheny
Ilamasinna lophosi Sidaami qoqqowi Booni Gaangaawi woradira Bashiiri Daa’no olliiraati. Uminna mereerimu dirimi rosono hakkonni ilamino qooxeessira Bashiirinna Woraanchu rosi minnara harunsino. Sufeno Hawaasa Kompirihensive jawiidinna layinki dirimi rosi mine jeefisino. Aanteteno kolleeje e’’e xagisaanchimmate ogimmanni maassaminoha ikkanna hatte yannara gobba Shaabiyu ledo ola harissanni noo yanna ikkasenni ogeeyyete anje kalaqantino daafira gobbate woshshatto adhe gobbate olanto ogimmasinni kaa’late Tigraye ha’rino. Hakkiichono Lamalu diri geeshsha owaatino. Gargarooshshu olanto xagisanni hee’renni qoteho Meqele addi addi rosu golinni rososi harunsino; gashshootu rosu golinnino umi digresi adhinoha ikkanna luphiima guma borreessiise Lamu diri geeshsha kolleejete giddo rosiisaanchimmatenni loosino.
Aanteteno Albi Sidaamu Zoone massagaanonni assinoonnisi woshshattoni Sidaama daye Furra kolleejera rosu Diine ikke loosanni hee’re layinki digresi dagate massagooshshinni adhino. Hakkono lamu diri geeshsha loosihu gedensaanni kolleejete Layinki Dayirektere ikke loosino. Ledoteno Hawaasi Yuniversitenni dagate fayyimmanni Maastersete digre afi’rino. Konni gedensaanni Hawaasi Yuniversitera Awaadunna W/Gennetete kolleejuwara hattonno Hawaasi fayyimmate saynse kolleejera addi addi yawonni owaatino. Sa’u Shoole dirra ale ikkitanno yannanni hanafe Hawaasi Yuniversite Pirezidaantete borro mini sooreessa ikke loosanni afamanno; kalaa Ayyele Addatohu.
Xaa yannara baxxino garinni ‘’Ilama gibbotenni giwanshiisha’’ yaanno gaado addi Wodiidi qoqqowiranna Sidaamu Qoqqowi giddo ,Hawaasi Yuniversiteranna quchumaho albisaanchimmatenni massagatenni ilamate laooshshe soorrate aana illachishshino millimmo massaganni hattono addi addi furchonni tenne hedo aana ilama suwissanno mashalaqqenna qajeelsha aanni afamanno. Ninkeno tenne hedonna amadantino hajubba aana xawishsha aankera Kalaa Ayyele Addatoha tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosincho assine shiqinshoommona dancha Niwaawe.
BAKKALCHO:- Ilamanna gibbo giwanshiisha yaa mayyaate? tenne hedo hasiishshi maati?
Kalaa Ayyele:– Tenne hedo kaimi xaa yannara gobbanke giddo ikkanni noorichooti. Mannu mimmitu ledo giwamanninna babbadamanni hattono gawajjamanni keeshshino. Tini gawajjo yanna yannatenni hala’litanni ilamate giddora e’e ilama mimmitu aana koma amadde mimmitinsa aana goofo iillishshanno ikkito kalaqqino. Goofo yineemmo woyte mannu lubbonna jajju gawajjamanni afamanno; konnira kaima ikkinohu mannu mereero kalaqamino babbadooshsheeti. Kuni babbadooshshi daynohu mannu ilama, sircho, gare, amma’nonna dangoonni raga kiiranni ayimmasi hawanninna maqqaallamanni keeshshino daafira ko garinni taraabbanni techo ninke geeshsha iillitino rumooti yine hendeemmo.
Tenne rumo ilamate giddonni fushshatenna saino miico gatona yine ilamate mereero baxillu hee’ranno gede, keeraanchimmanna mittimma heedhanno gedenna mannu sainore maarotenni sa’’e keere dirrise hakko keerinni hee’rannoha ikkiro keeraanchimma heedhanno; keeraanchimma heedhuha ikkiro mittimma heedhanno, mittimma heedhuro mitteenni loosi’ra, rosanna jawaante heedhanno; jawaante heedhuro latishshu daanno buximanna hoongu ba’’anno daafiraati tenne mixo amande babbaxxino looso addi addi garinni loonsanni hee’noommohu.
Dagate mereero kalaqantinoti aleenni kaysummori babbaddooshshu rumooti yinummori ilamate giddo keeshshituha ikkiro gobbankenna ilamanke gatisa didandiineemmo; ilama gatisa dandiineemmohu ilamate giddo sirinoha konne busha sircho ilamatewiinni badatenniiti. Bada dandiineemmohuno gatona yine mimmitoho danchumma , baxille, mittimmanna latishshu hee’ranno gede assatenniitina konni kaiminniiti ilama kakkaysate loonsanni hee’noommohu.
BAKKALCHO:- Ilamanna gibbo yiittoonni giwanshiisha dandiinanni?
Kalaa Ayyele:- Xaa yannara mimmito giwa mannu ooso giddo rumuxxite afantanno. Sircho, gare, amma’nonna dangoonni raga kaima assatenni rumuxxitino gibbo mannu giddonni fushshe hoolate yaate. Tenne yannanni ilamate giddonni bunshe, gibbonna babbadooshshe fushshine hoollummoha ikkiro ilamano co’o ikkitanno; mittimmate jawaanteno heedhanno daafira qaru coyi kayinni ilamate giddo kalaqaminore busha coye baala giggishshe fushshate yaate.
BAKKALCHO:- Ilamanna gibbo giwanshiishate giddoydi ayimma soorrama hasiissannota borrotenni xawisoottona; Togo yaa mayyaate?
Kalaa Ayyele:- Mannu hedo aana lamu qarri nooha lawanno’’e. umihu jallaagishanno laooshsheeti; Togo Yaa animmate hedooti. Aneetilla jawaatu, aneetilla worbu, aneetilla doorantino gare, ane gareetilla biilloonye amaddannoti w.k.l…. Kuni lowo geeshsha bushaho. Kuni laooshshi mitto woffi asse wole gotti woyi aliidiha asse keeshshinoha ikkasinni mannu giddonni fula hasiissannosi laooshsheeti. Maganu manna kalaqi woyte mitto shiima wole jawanna aliidiha asse dikalaqino; sirchunninna amma’notenni hattono garetenni babbade dikalaqino; Baalanka taalo asse kalaqino. Tenne hambe garenna sircho hattono amma’no albaanni leenqisi’nanni ha’nanniha ikkiro kuni lowo geeshsha busha coyeeti.
Laynkihu jallaagishanno laooshsheeti yineemmohu meessaneete woffi assine layi’nanni laooshsheeti. Ilama umonsa woffi assite heedhanno gede assinanni laooshshi ilamate giddo wole qarraati. Ko garinni ha’nanniha ikkiro koma amaddino ilama kalaqantanno; miico calla kiidhitanni hadhanno ilama batidhanno. Tenne hedo giddonni fula hasiissanno. Kuni rumushshi ilamate giddonni fula hasiissannosi. Togoo laooshshi ho’likkinni gobba lossa didandiinanni. Wolaphonna latishsha hasi’nanniha ikkiro Itophiyu dagano ikkito sidaamu daga wole ilamano ikkituro konne laooshshe giddonni fushshira hasiissannonsa. Animma albisi’ne ha’neemmoha ikkiro ilamate giddo busha rumonna hedo kalaqantanno.
Meessaneete woffi assine la’nanni laooshshino giddo komanna babbadooshshu hee’ranno gede assitanno daafira tenne lamenta hedo giddonni fushshine hoo’liniha ikkiro ilama mitte ikkite hee’ra dandiitanno. Hakka woyte annu annunku giddo noohu jawaaturichi lophanni ha’ranno. Jawaata hedo, lophote hedo, mittimmatenna baxillu hedo lophitanni hadhanno.
Duucha woyte ninke gobbara mannu hedo xaadisi’rannohu danchummatenni aleenni gibbotenna giwanshoteeti. Jaalasi hiittoonni maqqaalle tugannoro , shaannoro jaddote assootira xaadisi’ranno. Konne baala jallaagishanno laooshshe agurre giddonke maganu worinota lophineemmo hedo, loosi’neemmo hedo, miinji’neemmo hedo, ronseemmo hedo, albira qaanfeemmo hedo giddonke lophituha ikkiro ilama jawaattinota ikkitanno; hakka woyteeti latishshu,lophonna jawaante heedhannohu.
Annu annunku anera keerunna latishshu hattono lopho hasiissanno’’e yee danchummate laooshshinni qaafannoha ikkiro latishshunna jawaante giddosiinni kalaqantanno. Gobbaydi xiiwonna gobbaydinni sonkannire agadha agurre giddonkenni fulannorinni jawaata ilama ikka dandiineemmo. Manchu umihunni umisi ledo araaraminoha ikkiro ilama araarsannoha ikkanno; jawaattino ilamano kalaqara dandaanno.
Manchu busha hedo agure araaranna baxille doodhiha ikkiro hakka woyte mittimmanna keeraanchimma dagateno latishsha abbannoha ikkara dandaanno. Araarsannohanna dagate giddonni busha rumushsho fushshannoha ikkara dandaanno. Ilamate giddonni busha rumushsho fushshate balanxe meessaneetinke giddonni konne busha rumushsho fushshe hoo’la hasiissanno yitanno hedo xawisateeti.
Bakkalcho:- Dagoomittete qoolla xaa yannara koma fullanniwanna gibbo xawinsanniwa ikkitanni afantanno; gobba mittoonsitannotano ikko diigganno hedo fincantanni afantannohu roorenkanni dagoomittete qoollara ikkinoti xawohona; ma garinniiti dagoomittete qoolla horonsi’ra hasiissannohu yite hedatto?
Kalaa Ayyele:- Dagate mereero kalaqantanno kipho bowirsite adhite hadhanni nooti mitte dagoomittete qoollaati. Mite mite miidiyubbano ikkito wolootu dagate xaadooshshira hossanno qoolla baalanti jallaagishshanno hedo yinummore babbadama, gibbo, shaanna gosoomimma sirsate qara mereersha ikkitanni afantanno. mimmitonke gimbeemmonna xiimbeemmo gede, mimmitonke qanseemmo gede assate millissanni afantannori dagoomittete qoollaati; kuri kaynni gobbankera dihasiissanno. Ninke hedote qarri noonke buxane dagaati. Konninni kainohunni Itophiyu daga hudetenna xoonnete giddo hattono qarru giddo afantanno. Ninke tenne giddo hee’ne wolootu itte duubbe faffote giddo heedhe ikkitannota ninke kayinni hudi’ne hee’noommo daga mimmitonke xiimbanninna shinanni keere hunnanni rooru qarri giddora e’anni hee’noommo. Tenne ilama buuxa hasiissannonsa. Tini ko garinni suffuha ikkiro ilama mimmito ittanni heedhannota ikkitanno.
Konni daafira horonsi’neemmori baalunkuri ilamate giddo baxille, mittimma, jawaante, loosi’nanni gara kulannoha dhukanna egenno afi’nanni gara xawisannoha ikka hasiissanno ikkinnina konninni gurcho ikkannoha ikkiro lowo geeshsha sorote. Kuni taala hoogiha ikkiro akkimale deerra iillinani hee’noommo. Mimmitu ledo danchummatenni xaandeemmokkire ikkinanni hee’noommo. Maganu mitto asse kalaqinonke manni busha hedora hiramme maqqaallamme hee’noommowiinni fula hasiissannonke. Tenne seekkine huwante halaalu doogonni kaajjine ha’neemmore ikka hasiissannonke. Horonsi’neemmo miidiyubbanna dagoomittete qoollano ikkituro bunshete laooshshe soorritannota; koma agurranni gede assitannota, gatona yaa, baxillenna mittimma kaajjishshannota ikka hasiissanno. Danchummanna keeraanchimma xawinseemmota hattono latishshanke lossi’neemmo hayyo qineessi’neemmota ikka hasiissanno.
BAKKALCHO:- Xaa yannara baxxinohunni wedellu laooshshi wole yannanni aleenni ciigginota mitootu kayissanna macciishshinanni; konninni kainohunni gosoomimmatenni, ruukkadimmatenninna ayiddoomittet enni huxxantinotano kayissanno. Konnirano saino gashshoote xa’mamaancho assitanna huwantannina; tenne aana ate hedo maati?
Kalaa Ayyele:- Tenne hedo lamu garinni la’nanni. Saino gashshoote calla ikkikkinni hundinni hananfe dagate giddo kaansoonnirichi gara di ikkino; Mimmitu taalloonye xawisannoha di ikkino. Alba mootuullu yannarano la’nummoro manna mince,mito borojjeho yine dikkote fushshine hirranni, mito wolqate hidhinanni cancanne shinanniti, mitu ofolle itanni foggooranni keeshshinoti anfoommote. Baxxinohunni ayimmate babbadooshshi, roorrimmanna wole woffi asse la’’a techo kalaqantinota di ikkitino. Tini baala daganke giddo yanna yannatenni roorenkanni kaajjitanni dagge mannu mimmito miicanno gede, komaancho ikkanno gede,mimmitoho suume ga’mi’ranno gede assitanni daggino. Sai amanyooti giddono Babbadooshshe umosinni seeru gede assine uurrinseenna dagate giddo maqqaallo ikke keeshshino akataati noohu. Kuni kaajjanni daye dagate giddo rumuxxino; sammi yine worrummoha ikkiro lophanni ilamate taraawannilla ha’ranno.
Alba Ruwaandaho Huttunna Tutsi daga mereero kalaqantu goofo gede mimmito gundummokkinni di uurranno. Kayinnilla tenne bunshete hedo fushshine hoolle laooshshenkenna ilamanke keereensa hasi’nummoro keereensa dandiineemmo. Ninke mixo ilamate mereero rumo ikke diro tuqa qarra kalaqanni, mannu ooso mereero danchumma, latishshunna lopho heedhannokki gede woro hinge dugunuunne calla ha’neemmo gede assitinonke rumo daganke giddonni mure hoolate.
Tini rumo albinni hanaffe deerra deerranko noo gashshotta giddo nooha ikkirono yanna yannatenni roore rumuxxitanni kaajjitanni daggino. konne rumushsho taysa hasiissannonke. Konne rumushsho taysa dandiineemmohu gatona yaatenniiti. Miicinohu hee’riha ikkirono Sainore baala gatona yine agurre mereeroho keeraanchimmanna baxillu hee’ranno gede kaajjinshe loonsummoro tenne rumudda gobbankenna ilamanke giddonni taysa dandiineemmo.
BAKKALCHO:- Gobba xaa yannara e’ino qarri giddonni fushshate dagatenna baxxinohunni aja dumewiinni mayi agaramanno?
Kalaa Ayyele:- xaano ikkiro gobba e’ino rakkonna maqqaallo giddonni fulate mittimmalla hasiissanno. Mittimma heedhuha ikkiro, hiittenne hajo aana halama kalanqummoro gobbanke e’ino mittiimma giddonni fushsha dandiineemmo. Gurchunni gare, boosaallonna mine kiirranni, amma’no kiirranni ha’nummoha ikkiro billaalline ba’neemmo. Itophiyaho yinanni gobbano diheedhanno; Gobba billaallinseemmo. Ninke mitte dagaati yine Mittu Itophiyi su’minni uurrinummoha ikkiro gobbankera kalaqamino qarra tira dandiineemmo. Mittimmatenni hoo yine fullummoro konne olano hoo’la dandiineemmo. Lophitinotanna lattino gobba ilamate tareessa dandiineemmo yitanno hedo noo’’e.
BAKKALCHO:- Gobbankera jawiidi rosu uurrinshuwa shiimiidi Itophiya ikkitinota ammannanni; Atino Yuniversitete giddo loosakkinni addi addi daganna dagoomi giddonni fulino wedella afi’rate kaayyo noohena; xaa geeshsha assinoonni millimillonni Hawaasi Yuniversiterano ikko quchumu giddo mageeshshi ilama tenne hedonni afi’ranna iilla dandiinoonni?
Kalaa Ayyele:- Gibbonna babbadooshshe dagate giddonni fushshine danchummate hedo kalaqate addi addi furchonni loonsanni hee’noommo. Umihunni Miidiya horonsi’ne tenne hedo ilamanniwa iillishate lowo geeshsha sharro assinanni hee’noommo; Konninnino lowo daga macciishshitinoha lawanno’’e. Laynkihunni yanna abbitinore dagoomittete qoolla horonsi’ne tenne qoolla harunsitannori egenno afidhanno gede assate looso loonsanni hee’noommo. Qarunni kayinni ilamate hedonna surre soorrantanno gede assinanni hee’noommo. Woluno shiimaadda borro ilamanniwa iillitanno gede assinanni hee’noommo.
Konni gobbaanni tenne hedo aana illacha assino maxaafa borreessoommo. Umihu konni alba ‘’Gibbote dargu dinonke’’ yaanno uminni Amaaru afiinni borreessamino maxaafi daganniwa iillino. Layinkihuno ‘’Gibbote haruma’’ yaannohu qixxaawe goofino; tenne lamala giddo daganniwa iillanno yee ammaneemmo. Gobbanke giddo nooha gibbote haruma taysatenni keerenna mittimma halashsha hasiissannonke yitanno hedo amidino maxaafaati. Konninni ledote yanna yannatenni wedellaho rosicho uyneemmo yanna noonke. Sai diro uynoommo qajeelshinni 1400 wedella quchumu gashshootira faajjete maassiinse ‘’keeru ambaasaaddere’’yine tajete woraqata uyne dagate giddo e’e uminsa qeecha fultanno gede assinoommo.
Kuni anera jawa gumaati yee adheemmo. Tayxe dirono 3000 wedellira babbaxxino qooxeessira qajeelsha uyne mootimmate uynoommoha ikkanna mootimmano gobbate keeriranna mittimmate loossanno ilama adhite loosiissanno yee ammaneemmo. Wole widoonni Yuniversitete giddo loosa’ya ledo amadaminohunni afi’rummo hedeweelcho baalantenni xawisummo haruma harunse mimmitu giddonni gibbonna giwansho fushshine hoolle jallaagishshanno hedo yineemmota animmate woyi meessaneete gottinna woffi assine la’’ate hedo giddonkenni fushshine hoolle baalunku taaloho yitanno hedo kalaqate lowo sharro assanni noommo. Rosiiseemmowa baalankawano konne laooshshe kulanni ha’ranni noommona alillitteno ko garinni kaajjinshe sunfeemmoha ikkanno.
BAKKALCHO:- Jeefote xaphi assite saysatto sokkanna kaysate hasi’ratto hedo heedhuro?
Kalaa Ayyele:- Dagate giddo kalaqantino gibbona giwansho ilamate giddonni fulteenna mimmitu mereero gatona yaanna baxillu heera hasiissanno. Garete, amma’notenni, sirchunninna poletiku laooshshinni maqqaallamme mimmito miinceemmoti gata noose. Laooshshu babbadooshshi noohano ikkiro mitto ikka hasiissanno hedo aana mitto ikkine kalaqamino qarri aana hasaambe tirre mimmito ayirrisa heedhanno gede assatenni gobbanke jiroo’mitanno widira iillisha hasiissannonke. Tini ilama mittu coyi kaima seekkite buuxxannotanna korkaatunni ammantanno ilama ikka hasiissannose; loosunninna lophotenni ammantannota, dancha akatooma uddidhino ilama, xeertisse la’’a dandiitanno ilama ikka hasiissanno. Konnirano gibbonna koma giddonsanni co’o assite fushshite hunte maarotenna baxillu ilama ikka hasiissannota kaysate hasi’reemmo.
BAKKALCHO:- Yannakki uyite ledonke keeshshootto daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Ayyele:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Birra 18 / 2014
