Abebech Maatewoos
Hawaasa:- Sidaamu dagoomu qoqqowi giddo sa`u honse agannara addi addi handaarrara duushshitanno gumma borreessantinnota Sidaamu qoqqowi prezidaantichi kalaa Desta Ledamohu egensiisino. Tayixehu gobboomu doorshshino qoqqowu giddo keeraa`minoha, taalonna co`icha ikke gumulamanno gede qoqqowu moottimma illacha tugge loossanni noota xawisino.
Kalaa Desta eembarra qoqqowu amaale minira 5kki doyicho 1kki loosu yanna 2kki uurrinshate songo honsu aganita loosu riipoorite shiqishi yannara egensiisino garinni, qoqqowu giddo sa`u honse agannara dagoomittetenni, miinjunninna polotiku handaarrara duushshitanno gumma borreessantino.
Giwirinnu handaarira baatto loosidhe galtanori laalchonna laalchimma lossate eksiteenshinetenni irkisaminoha yannaasincho gibirinnu hayyo horonsi’ratenni 238 kume 246 albisaano loosidhe galtinore kalaqa dandiinoonnita buuxisiisino.
2012/13 m.d goyirete yanna xaphooma 102 kumehektaare 353 gishsha baatto bachuuranteenna guma wixate mixo amandoonnita buuxisiise, konni giddonnino 97 kume hektaare 24 gishsha baatto guma winxoonnita xawisino.
Dagoomitete handaarira xintu latishsha wonshshate ragaanni akkallanna haaruudde doogga gatamaarsate loosi kaajje dagate owaante uyitanno gede assinanni hee`noonni. Anganniha xalala waa shiqishatenna elekitirikete wolqa owaante tuqqanno gede assate baajeetete dirira addi illacha aatenni loonsanni hee`noonni yiino.
Dagoomunnita fayyimmate latishshi horaameeyyimma buuxisiisate deerru deerrunni noore fayyimmate uurrinshuwa gatamaarsha halashshatenna giddoyidita tantanonsa kaajjishate loosi loosaminnota kulinohu prezidaantichu, kunni albaanni fayyimmate uurrinshuwara leellitanno xagichunna owaante aate horonsi`nanni uduunnI anje taashshate dandiinoonnita egensiisino.
Addinnino xaa yannara qoqqowu giddonna qooxeesubbate wirro ka“anni dayinnoha koroonu vayirese taraawo gargadhate hala`lado loossa loosantanni noota huwachishinohu prezidaantichu, dagate giddo leellannoha deamme gatisate dagate egenno cu`mishiishate loossa kaajjite suffanni noota coyi’no.
Qoqqowunniha giddoyidi eo lossate loosi ragaanni addi addiha eote bue lossatenni miinju wolqa luphi assate looso loonsoonnitano kulino. Qoqqowu giddo leellannoha baincho assootubba hoolatenni baxxinohunni dagittete owaant kaphu rosu tajenni assinanni qixire, deerru lophonna soorro keenatenni biddi assate qaafo adhinoonnita egensiisino.
Qoqqowu baajeetete dirira 100 kumi ale ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqate mixi`re sa`u honse agannara calla 84 kume ikkitanno qansootira uurrinshunninna yannate geeshsha loosu kaayyo kalaqantinota prezidaantichu kalaa Desta Ledamo riipoortete aana xawisino.
Loosu kaayyo kalaqate beenkoonni woxi liqoonna madaabbaraho uyinoonni liqoo qolate ragaanni laanfe noota buuxisiisinohu kalaa Desta, aantete kaajjado looso loosatenni kuusantino liqoo qolsiisate deerru deerrunni noo bissa jawa looso loossanno yine agarannita coyrino.
Tayxehu 6kki gobboomu doorshino qoqqowu giddo keeraanchimmatenni, taalonna co`icha ikke gumulamanno gede qoqqowu moottimmanna daga mittimmatenni loossanno gede hasiissanno qixaawo baala xaanni hananfe gumullanni hee’noonnita egensiisino.
Bakkalchoo Dotteessa 14/ 2013
