Kalqenkera 1 kume manni giddonni 3 ikkanno manni lekkate shokkimma qarri ledo ilamannota kalqete fayyimmate uurrinsha mashalaqqe leellishshanno. Itophiya lede lophote aana noo gobbuwara gawajjote bikka luphiima ikkitanna; gobbankera dirunni 5 kume qaaqquulli lekkate shokkimma qarri ledo ilantannoha ikkanna, kuri giddonnino 1 kume 8 xibbe ikkitanno qaaqquulli hasiisanno xaginaate afidhinohu xaginaate uynanni babbaxxitino quchummara afantanno 35 mootimmate hospitaale giddo ikkinota mashalaqquwa leellishshanno.
Fayyimmate ogeeyye yitanno garinni; qiqqishantino lekka ilate yannara kalaqamanno qaaqqunnita lekka giddora woy worora wirri yitanno gede assannohu kaimisi afaminokki dhibbu danaati. Kuni lophitanni noo gobbuwara qaaqquullu ilantanno woyte kalaqamannoha ikkanna; lowo geeshsha lophitino gobbuwara kayinni qaaqqu otoottote giddo hee`reenna uduunnunni babbaddara dandiitanno. Kunino ikkiro hasiisanno xaginaate afi`rannohunna biddi yaannohu ilami gedensaanniiti. Lekkate shokka qaaqquullu ilantanno yannara lekkansa aana xaadanno giddoranna worora wirri yaate xisso ikkitinota fayyimmate ogeeyye coyidhanno. Wirri yitino lekka qarri xaaddinosi qaaqqi shotu garinni millisannokkiha ikkanna wororanna giddora wirri yitanno.
Yannatenni xagisa hoongiro kayinni bisu xe`nera korkaata ikkanno. Konni qarrira garunni egennamino kaimi hee`ra hoogisirono Maganu hanqinni woy rumonni, cubbu korkaatinni kalaqamannokkita kayinni anfoonni. Lekkate shokkimma qarri ledo ilantanno qaaqquulli babbaxxitino dagoomittete, miinjunna tii’’u qarrubbara reqecci yitanno.
Lekkate shokkimma qarri ledo ilantanno qaaqquulli yannantenni xagisidhuro 99 xibbuunni hura dandiitanno. Paanseeteeti xagisate hayyo lowo geeshsha dooramaancho ikkanna; lame deerrubbano noosita ogeeyye coyidhanno. Umi deerri biddi assate /Jessote xagisanna (teenaatoome) ikkanna; jessote xagisa wirri yitino lekka suutunni dargase higganno gede assanno. Layinki deerri kayinni agarsiisanniha (Koattete kaa`lo) ikkanna; konni deerrinni kayinni biddi yitino lekka; lekkate qubbenni kayse aliidi luqqeetto geeshsha jessotenni xaanxanni.
Qaaqquullunnita wirri yitino lekka biddi assate lee woy sette hige jessotenni usurama hasiissansara dandiitanno; usurroonni jesso haarunni soorrate qaaqqo lamala lamalatenni fayyimmate uurrinshara haa`re massa hasiissanno. Lekkate shokka qarrinni gawajjantino qaaqquullira konne lawino xagisate owaante aatenni shotu garinni hursa dandiinirono, tenne owaante afi`ra hoogansanni qarru ledo lophite reytanno. Baxxinohunnino gobbankera xagisate owaante iillo aana luphiima qarri hee`rasinni kumunni kiirranni qaaqquulli bisu xe`nera reqecci yitannota babbaxxitino xiinxallo leellishshanno.
Gobbankera xagisa hananfinkunni 16 diro kiirsiisinoha ikkirono babbaxxitino gobbate qooxeessuwara ikkadu garinni iillanno gede assinoonnikkita fayyimmate ministeerenni afi’noonni mashalaqqe buuxisiissanno. Xagisate iillo halashshate baalunku halamme baxxinohunni ogeeyye qineessatenni tenne owaante iillisha hasiissanno. Konni ragaanni fayyimmate ministeere owaantete anje kaima assatenni iillo halashshate loossanni afantanno.
Fayyimmate minisiteere muli yanna assitino assootinni hospitaallate woyyeesssote prograamera baxxinohunni wirro gatamarate prograamera 10 hospitaale dooratenni, haaroonsatenninna fiiziyoteeraappete uduunne qineessatenni loossanni afantanno. 28 mootimmate hospitaalera tini owaante aamantanno gede dandiissinota, hattono kiiwur Itophiya (Cure Ethiopia) yaamantannoti hallanya uurrinsha ledo halamatenni lekkate shokkimma qarra xagisate owaante kileb fuut uurrinshuwara aamantanni noota harunse konne qarra shotisate dandiinoonnita mashalaqqe huwachishshanno.
Abebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 4, 2014 M.D Hamuse
