‘’Coyi’noonniri ba’’antenni illoonnihu ba’’ona’’ yitannoti gobbanketi keeshshitino yaatto no. Mittono ikko wole widoonni addi addi doorshuwa babbaxxitino yannara la’noommo. Roore doorshu yannara dagate sheemaate e’noonniri gateenna wolu hendoonnikkiri ikkanna hasiissannokki ikkito gumulantanna la’noommo.
Halchinoommo gede xoxxorraamo amaalete mine la’’ate gatannonkeri hee’rirono hanafo kayinni hagiirsiissannota ikkiteenna laoommo. Wocawaaro 24 2014 M.D safantino haaro mootimmanni Itophiyu maa agadhanno yitanno hedo kaysammora hasi’reemmo. Ella 14 doorshi kalqe hasaawisino garinni daga timbiliqqe fulte hashshu taali geeshsha uytino huuronni safantanno mootimmanni daga maa hasidhanno?
Doorshu yannara ilaanchono ikkito shii’re noohu, dhuka afidhinokkireno ikkito wedellu, baalunku huuronke uyneemmosi massagaanchi qaalesi ayirrisa noosi yaansa mayyaate? Ane garinni barru sagale afidhinokki daga; uynoonninsahura galaxxite beeqqite ittanno daga; konnenni ho’litootinke yitanno dagano ikkituro woyyaawinoha ikka hoogiro kayinni noonka hoogisiinseemmokki gede hasidhannoha dilawanno’ne?
Mootimma loosu kaayyo kalaqqanno handaarra halashshatenni haaruudde handaarra hanqafa hasiissannotanna wedellu looso kalaqate dandaannoha loosu amanyoote diriirsa; loosu kaayyo ledo amadaminohunni noota loosu guffa tiratenni wedellu lifixa owaante afi’ranno injoo kalaqa hattono wedellu Itophiyu daga batinyi giddo noonsa qeechinni haaro safantanno mootimma wedellanna meento poletiku handaarinni beeqqaano assa agarantannose. Wedella mitte lamalara doorsha iibbishate ikkikkinni adhitanno gobbansa ma garinni massaganna gashsha noonsaro leellishatenni riqiwamaano kalaqate loosi agarannose.
Mootimma seeru aliidimma agarsiisa dandiituro Itophiyaho keerenna ga’labbo abba; Itophiyu nooseta gobbaydi xiiwo dandiite wolambinatesenna mittimmase agarsiisa nooseha ikkasenni aleenni riqiwamaano kalaqatenni garunni gobboomu yawo fultannota, ofoltino barcimi hala’linokkita taalu baychira injaannoha kaajjadonna jawaata mootimma ikkitara hasiisanno.
Konni gobbaanni heeshsho ayrriteenna mittu mitii’maawanna mitu kayinni woxi’yanni maa assi’re gudo yaanno yanna gatteenna baalanti daga taalo gobbansa jiro horonsi’raano ikkitanno gede assitanno mootimma Itophiyu hasi’ranno.
Kalqenketi muxxe daga mannu wolqa noose gobba amaxxine, uddano soorrira dandiitannokki ilama hanqafidhe gosoomittetenni qeenfata tiro afidhinokki daafira Itophiyimmate albaanni garesi balaxisiisannokkiha, baalunku ayimmasinni ayirre gobba baalunkunnita ikkiteenna ayiino ayee mishikkinni , tugikkinni baalanka taalo la’’anni gobba jireenyu widira reekkisanno massagaanchi; jireenyu balchoomira ammanamino massagaanchi hasiisannonke.
Gobba noo’’e yitanno wedellase dhukansa yannaasincho borojjimmara hirte, gobbansara loosse gobbansara lopha dandiitannokkihu gede; hexxo mudhitino ilama amaxxite gobbara darante wirro higge runtannosekki ilama kalaqidhannokki gede assanno Itophiya , wedellu buqqee amalunni, dartunni, gibbotenni, jawaawurretenni adhantinose ilama gatisanno amanyooti hasiisanno.
Shotunni Itophiyu daga waaga la’’ate Arawete gobbara noo usuru minna calla la’’a ikkitanno. Itophiyu giddo kayinni wedellu no yine ammanate ayirranno garinni wedellu shettote, rewote, qarraho aamamansa uurrisse gobbasira afi’rannoha, gobbasi lossate dhukasinna egennosi dunannoha, gobbasira morkinohu hee’rannokki gede assitannota, wedellaho looso kalaqeemma yite coyi’ratenni sa’e illetenni leellino loosinni leellishshannota; looseemma yitinnore loosse xeiwa loossine leellishshe’’e yitannota; loosse loosiissannota, Muse siqqicho amaxxitinota, hexxote gobba qaalise ga’rinni iillishshanno mootimma gobba’ya hasidhanno.
Miinju Abiyootenni roore dagatenna dagoomu poletiki Abiyoote iimanke lallabbe kalqe alba higge hadhanna ninke agurre sa’noommo 16 ki nna 14ki sani widira qoltunkero; mittimma agurte gosate laooshshi giddo kaddunkero; gosoomittete laooshshi base basente meessi wolqa kaajjishi’ne mimmito gudate gobbaanni qarrunninna shollinyunna daartetenni gatisinonkekkita huwatte konne laooshshu budakko fushshite huntanno mootimma hasiissannonke.
Seeda dirrara danqara ikke badhillitte goshooshanno laooshshinni fushshite tenne ilama haaro fooliishshora reekkisate dandiinoha albillitte Itophiyi jawimma gatamara dandaannoha murciraancho ikkino massagaancho tini daga hasidhanno.
Biilloonyu beeqqo amma’notenna garete; ani afoommo ani afoomma yaatenni fulte gobbate uurritannota biilloonyu beeqqo diriirsa hasiissanno. Qarranke hasaawunni tidhate umonke qixxeessa; olu rosichinni fulle haaro fooliishsho rosichinni; ofolle hasaawe tira dandaannoha; dhagge badooshshisenni qaaggannokki haarimmanni galatanni hee’ranno massagaancho Itophiyu hasi’ranno.
Itophiyu daga giwansiisannohanna babbadannoha garete laooshshe amande Itophiyu lopho la’’a dandiinannikkita ikkitannota huwate gobbate yaa manna mannaho yaa gobba ikkitinota ammanannoha; gobbate yine woshshinanni woyte giddose noore 85 afuunna budi noonsa daga ikkinnina baatto woyi Kaarta calla ikkinokkita huwate mitteenni gamba asse massaganno massagaancho gobbanke hasidhanno.
Dagate baxille amandummokkinni baattotenna Kaartu baxille amada didandiinanni; haaro mootimmanna Itophiyu daga baattanno kakkalo baatte shettotenni loossinokkirinni reytanno daga gatisannoha; mannu ayimmasinni horooxamikkinni wodanisi gede e’’e fula dandaanno gobba; albire danchummate balchoommanke agarsiise keeshshiishannoha; coyi’rinorira ammanamino massagaanchi Itophiyaho hasiisannosehura kalaqaanchuno togooha aannose gede halcheemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
