Meyaa beetto siimu bisi moolle ila uurrissanno yannaranna gedenoonni rosamino malaate ikkanna, ayii manni diri deerriranno ikko babbaxxitino korkaatubbanni kalaqamara dandaanno. Meyaa beetto sirtanno baychi woyi siimu bisi moola haammata yannara ajjino astiroloojete bikkinni kalaqamanno. Astiroolooje yaa meyaa beetto siimu bisi moolannoikki gedenna du`me fididdi yee keeshshanno gede assitanno qiwaateeti.
Meyaa beetto siimu bisi moola rosamino fayyimmate qarraati. Ikkollana, haammatu manni ogeeyyete kaa`lo hasi`rannota huwattannoikki daafira kaa`lo di-hasidhanno. Siimu xaadooshshi yannara dhiwannoha ikkara dandaanno; meyaatenna labbaahu siimu xaadooshshi hasatto hoolate qeechisi jawaho. Ledoteno, ispoortetenna wole bisu millimillo yannara inja hoogara dandaano.
Meyaa beetto siimu bisi moolle xagisate haammata doogo no. Meyaa beetto siimu bisi moola lowo yannara kalaqamannohu astirojiinsete yinanni horomoone anjenniiti. Ila uurritanno yanna dagganno woyte astiroojiinsete horomoone ajjanni dagganno. OviYers astirojiine hormone kalaqqanno; Astirojiine unuuna labbnno mannu bisi gedee bisu akati lopho qorqortanno. Woleno, aganu daraaro dagganno yannaranna godowi yannara lowo qeechi noose. Estirojiine meyaa beette siimu bisi giddo miteenni heedhanno nyogoore du`ma, shamanna keeraancho ikkitanno gede kaa`lanno. Deerrasi ajanni ha`ranno woyte qiwaatete gedeeri ajanni ha`ranno, moolanno. Tgoo soorrono, “Meyaa beetto siimu bisi shoccooramanni no” yine xawisa dandiinanni.
Istiroojiinete bikki babbaxxitino korkaatubbanni ajara dandaanno. Kuri giddo:-
Ila uurrisa, oviyersi darre fushsha, (tini ila hooltanno), qaaqqo ilanna unuuna qansa, keemootiraaapenna caararretenni kaansere xagisa, unuunu kaanserenna woy xagisa hoolate istiroojiine shitannota xagga adha, meyaa beetto siimu bisi moollera korkaata ikkanna, sojegiriine sinidriime hormoonna, anjunna hindiidote mujja giirtanno; umu damuume dhibbinna alarjikete malaatta qorqorate kaa`litanno hiistaamone huntanno xagga horoonsi`ra korkaatu gede kullanni.
Meyaa beetto siimu bisi moola abbitanno gawajjo.
Meyaa beetto siimu bisi moola shuma shumaa`rate qarra abbitanno. Mite mite yannara, siimu bisi moolle noo manni siimu xaadooshshi yannara noo cee`ma hunate adhinanni xagichi gawajjaranna, siimu xaadooshshi hasatto ajishshara dandiitanno. Meyaa beetto siimu xaadooshshi hasatto ajishanno. Meyaa beetto aana xiiwonna buqeette rakko abbitanno. Meyaa beetto siimu bisi aana mundee burqisate qarrino kalaqamanno. Siimu bisi widira dagganno mundee ajishanno. Sigaara sigadhanno meenti sigaadhannoikki meentiwiinni balaxe ila uurrisanno.
Meyaa beetto siimu bisi moolate korkaati.
Hammaata yannara meyaa beetto siimi giddo nooti moollete maccishamme wolu korkaati ledo daara dandaanno. Konni garinni baalunku coy albi gedee qarri kaimaati. Xaphoomunni, meyaa beetto siimu bisi giddo moollete ledo amadame noohu wolu malaatino leellanno. Isno, peerineemete yinanni giddo giirate macciishshamme, siimu bisi aana hangaarsiisa, qooxeesu bisu kifilera iibbillu macciishama (togoo labbanno macciishshamme aganu daraaro albaanni ikkara dandaanno), caaccaawa, siimu xaadooshshi hasatto aja woy wo`munni wo`ma xaadooshshe uurrisa, xaadooshshu yannara inja hooganna xissara dandaanno. Shuma hedeweelcho fula, siimu bisi aana giiranna moolle heedhara dandiitanno. Konne malaatta beetto umise hunate wo`naala dancha di-ikkitino. Shiima yannara kuri malaatta ba`ino daafira nafa hurroommo yaa di-dandiinanni. Xaginsanni woyte ogeeyye qorqorate gadadi noonsa.
Xaginsanni doogo
Meyaa beetto siimi moolle xagisa shota di-ikkitino. Mitu mitu qarrini xagisa dandiinannihu Saaykoolejete ogeeyyenna otoottote ogeeyye ledo halanteeti. Fayyiimmate ogeeyye hajajjinoha adhinannihu konni woroonni nooha amdara dandaanno. Baakteeriyanna fengesi hunannoha meyaa beetto siimi bisi shaama, xagga, Vaaytaamine A nna E hattono hormoone riqiwanno xagga adhate; Budu xaggano horoonsi`ra dandiinanni. Kuni ikkannohu kaayinni amaalino fayyimmate ogeesi ledo calla amaalamme isi hajajirooti.
Konni garinni, budu xagichi konni woroonni noore leellishanno. Kaalindaal yinanniricho shorbu ledo karsa, iibbino waayinni biso haayishshira; addi addi haqqu daronni qixeesinoonni xaggano xagisi`rate. Ledoteno, Meyaa beetto siimu bisi moolle hursate, qiwaate labbanno kireemenna jeele horoonsi`ra dandiinanni. Togoo labbanno xagga horoonsi`ratenni siimu bisi giddora eanno gede assa dandiinanni. Moolle, mitte saate giddo ba”anno. Siimu bisi moola agure eramannoha ikkanno.
Siimu xaadooshshi albaanni addi addi qiwaate horoonsi`rate. Konni qarri giddo noo meenti shitto, shittote laalcho horoonsidhara amaallanni.
Hormoonete ogeessi hormoonete qalawate xiiwate; Togoo dani assooti giddooyinni istirojiinete bikka ledannoha ikkanna, konninino siimu bisu kifile gidigidda kassi assara dandaanno.
Gargara
Togoo malaati dani daanno woyte gargarate jeeniantayn yinanni hayyo horoonsi`ne siimu xaadooshshi widonni daanno dhibba gargarate, fayyimmate ogeeyye uytanno amaale macciishate. Wo`ma woyte hayshshira, bisu keeraanchimma agadha hasiissanno. Bisoho sumu yitanno bolaale giddoonni qodhate. Taraabbanno dhibbuwara yanna sa`u ikkinni xagisi`rate. Siimu xaadooshshi yannara qarra ti`rate kaa`litanno qiwaate buudhate.
Bue:- (general Knowledge ethiokim)
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
