Gobbanke Itophiyu 86 ikkitanno daganna dagooma hanqaffinote. Dhagge kultanno garinnino 3 kumi diri ale kiirsiissino dhagge amaddino gobba ikkitinotaati. Tenne 3 kumi ale dirra kiirsiissino dhagge noose gobbara heedhannori baalanti daga, dagoominna mannino uminsaha ikkinoha ha’nura bude, balchoomanna ayimmansa xawisidhannoti bacanna maala’lissanno doogga noonsa.
Ikkollana sa’u seeda dirrara gobbankera baalanti daga, dagoominna manni uminsaha ikkino budenna balchooma xawisidhannohu duuchunkura taalo ikkino garinni kaayyo uyineenna di-ikkino. Yannate gedensaannino ikkiro diru dirunkunni Bocaasa 29ni ayirrinsannihu daga, dagoomunna mannu barri ayyaana ayirrinsanniha ikkirono duuchunku mittu gudumaalira fule taalo ikkino garinni xawisannoha ikkikkinni keeshshino. Togoonni yannasi agarino garinni harinsanni gari hee’reennanni kayinni mootimma woy gashshoote safi’nanni yannara kayinni togoo ikkito lowontanni dirosantinote.
Gobbankera soorrote gashshooti daara albaanni sa’u 27 dirrara daga wo’munni wo’ma baxxenna ammanteenna gashshitino mootimma dino. Gadachitenna wolqatenni kadde gashshitinota ikkasenni daganketi dimokiraasetenna mannimmate qoosso miicantanna; ayimma maafanteenna, budunna balchoominsano hasidhanno garinni xawe leellikkinni keeshshino.
Soorrote kawa kayinni baca woyyaanbeeti la’nanni hee’noommohu. Dagankeno heedhanno qooxeessi baalanko danchummatenni, roduuwimmansa, budunni, adhamatenni, amma’notenni hattono duuchurinni kaajjadu xaadooshshi noonsare ikkansa babbaxxitino doogganni leellishidhanni kalqenkerano maala’lisanno garinni xawisidhanni afantanno.
Tenne hedo kayinsoommohu sammi yine di-ikkino. Gobbanke daga keere, latishsha, ga’labbo, roduuwimma, mittimmatenni dagoomitte heeshshonsa kaajjishidhe hee’ra hasidhannote. Togoo kaayyo abbitanno mootimmano hasidhanni keeshshitino. Konni garinni albaanni sa’u yannara ayimmansa, budensanna balchoomansa maafe keeshshino gashshooti ba’’anno gede kaajjado sharro assitino. Assitino sharronnino gobboomu deerrinni soorro abbidhino. Tini soorro duuchu handaarinni beeqqaanonna horaameeyye assitannonsata ammanatenniiti.
Tayxe haaru dirinnino baxxinohunni gobbanke daga ammante doodhitino doorshinni qeeltino paarte haaro mootimma safidhino. Konne amanyooteno kalqenkera babbaxxitino gobbuwa massagaanonna ayirrado woshshatto assinoonninsa wosinna barete leelte beeqqitino. Gobbanke dagano hattonni. Tenne ba’rera ninke daga calla ikkikkinni kalqe wo’manta maala’lissanno ikkito daa’’aata dandiinoonnihu kayinni baxxinohunni daga, dagoomunna mannu ayimmansa, budensanna balchoomansa gudumaaleho fulte keeraanchimmatenni xawissinonna leellishshino garaati. Daganke wo’manti baxxenna ammante doodhitino mootimma haaru garinni safantanna togoo ikkito hee’ra umikki yannaatilla.
Albaanni lawisiisanna huluullo kalaqanni keeshshino assooti soorrameenna xa yannara daganna dagoomu ayimma halaalunni gobbate mittimmara ikkitinota la’noonni.
Harinsoonni ba’re umisenni haaro mootimma safi’rannita calla ikkitukkinni turizimete barri ayyaanano labbannote. Daganna dagoomu togoonni timbiliqqi yite flute ayimmansa xawisi’ra, balchoomansa, budensanna mittimmansa leeshshi’ra gobbankera jawa kaayyooti. Daganke mageeshshi geeshsha gobbansara jawu baxilli noonsaro leellishshinoho. Ayimmasenni naaxxitanno dagaati. Dagoomitte heeshshoseno togoonni kaajjishi’rate hasatto lowota ikitinotano leellishannoho.
Amanyootu aana baxxinohunni Sidaamu jajjabbu annuwi maasidhanna gobbate gashshaanchinna wolootuno jajjabba massagaano barcuminsanni ka’e budu garinni maasso adhitanna la’noommo. Kunino lowontanni daganke calla ikkikkinni kalqenke dagooma maala’lisinoha ikkasi la’noonni.
Sidaamu daga budu annuwi konne assitannohuno gobbatenna dagate keerira, bunshenna buuto ba’ara, fayya gedensira higganno gede, keerunna ga’labbo ge’ara, danchanna hasi’nanni mootimma ge’annonna suffanno gede hattono gobba ge’anno gedeeti. Konne assinanni woyteno maasso adhannohu budu garinni baattote teese ofolle; ayirrise, heeshshi yeeti. Budu garinni annuwu maasso keereho, latishshaho, ga’labbote gobbate hegeraamimmara mageeshshi waagi noosero seekkite affino ooso garunni maasso adhituro albillicho seeda diro heedhanno, lattanno, latissanno, jiroo’mitanno, gobbate atootunna jireenyu daanno; mittimmanna baxillu hee’ranno.
Togooha bulduudanna naaxxisanno budenke kalqoomu dagoomino afanni ha’ranno assatenni sae; albillichono gobbate giddo budenna balchooma affinotanna ayirrisidhanno daganna mootimma hee’ra hasiissannota leellishannoho. Jawaachishanna lossi’rano hasiissanno budeeti.
Dagase ayirrissannonna macciishshitanno mootimmano gobbankera kalaqantinota leellishannoha ikkinohura albillichono sufa hasiissanno yineemmo.
Gobbankera budu, dhaggenniti, mannu loosinonna kalaqamu jironna maala’lissannoti daa’’attote basennna ikitubbano hattonni no. Tenne ha’nura ikkitubbaati tenne lamalara haaro mootimma safantu barra kalqe daa’’attinohu.
Ledotennino duuchunku qooxeessuwa dagoomi noosiha danchanna muxxe ikkino balchoomasi leellishanno gede assa mimmitu ledo noo baxille, keere, roduuwimma, mittimma, dagoomitte heeshsho kaajjishi’rate dandiissannoho.
Kalaqamunna dhaggenniti hattono mannu loosino daa’’attote jironke, ayimmanke, naaxxisannonna bulduuda budenke togoo dagonni horonsi’nanni leellishanna xawisa dandiinummoro gobbankeha dancha macca gotti assine leellishanna turizimete latishshi handaarinni hasi’nanni deerra iillate yanna xeerto di-ikkitanno.
Mootimma massagganno bissano gashshitanno daga ayimmanna balchoomira uyitinota jawa base leellishshino barraati. Gobbanke xaa yannara gobbaydinni ikko giddiydi diinnanni iillitannise noo xiiwo ittisatenna gobbate ayirrinyi meexamikkinni hegeraansine keeshshiishate wo’mante daga mittimmanna roduuwimma kaajjisha yanna uyinannikkite. Giddoydi mittimma kaajjishi’rateno dagate ayimmannara afansha aanna budensanna balchoomansa ayirrisanna ayirrisiisa hasiissanno. Konne assa hanafoonni daafirano giddoydi mittimma kaajjitanni daggino.
Albaannino ikiro meessiha minshe gobbaydi budenna gashshoote hattono ayimma bokkeessi’nannaati meessinaate hawate geeshsha iilinoonnihu. Hattoo assooti kayinni gedensaanni daga gobbasenna mimmitu ledono huluullamate; xixxiiwamate geeshsha iillishinohu. Togoo laooshshinna assooti gobbate elannokkihurano xaa yannara gobbate safantino mootimma baalante daga, dagoominna mannira taalo ikkino ayirrinyenna afansha uyitinohu kaiminni daganke mittimmatenni gobbate daafira sharrantanni, halantanni, mimitu ledo macciishshantanni, hasaabbanni, mootimmate ledono sumuu yitanni albillicho latishshahonna jireenyaho millissanni afantanno.
Gobbanke xaa yannara xaaddinose jifonna kalqenke hembeelanni afamannohu koronu fayya korkaatinni baxxinohunni turizimete handaari aana kalaqino qarri jawa ikkinohura togoo ikkitonni fulatenna handaaru gobbate noosi qeecha lossate dandiinanni gede mootimma togoo hedeweelcho horonsi’rase addinta jawaachinshannite. Gobbase budenna balchooma ayirrissannonna latissanno mootimma hegeraamete.
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
